perjantai 18. lokakuuta 2013

Eläinlääkäri ja muit etappei

Oi voi sentää, ko aika riäntää. Nykki o taas yli viikko viärähtäny viime postauksest.

Pennuil oli eläinlääkäril käynti viime maanantain, hee 10-viikkospäivänäs. Hee puntaroitii, rokotettii, sirutettii ja tarkastettii. Kaikki oli erinomase hyvi. Vois tiätysti ol murheitaki. Jollaki vois ol joku vika. Joku olis voinu saad jonku ikävä taudi. Jollekki olis voinu sattuu onnettomuus. Mut saa ol onnelline, et kaikki o menny hyvi.

Elli eläinlääkäri käsis.


Tääl vanhas maatalos, josa me ain välil ollaa, o puulämmitys. Kamareis o uunei ja köökis iso hella, joka lämmittää talo keskel olevaa valtavaa muurii, joka pualestas kööki lisäks lämmittää tuppaa ja sallii. Täs vanhas talos huaneitte nimitykset aluperi o ollu kyäkki, tupa, kamari(t) ja sali. Poris nämä olis ollu kööki, pirtti ja kamari(t). Saliki ehkä, en tiä. Pori seudul en ol elämäsäni käyny vanhas maalaistalos josa olis ollu sali. Mee naapuris vanhas Kaanaas oli kööki, pirtti ja kamari. En muist sitäkä varmasti, mikä eteine oli, olisko se ollu tampuuri?

Tänämpä piänet kisut hyppeli ensimmäist kerttaa kööki hella pääl. Aika mont kerttaa sai heit siält nostel pois ja häätää. Se o vast vaaralline paikka, vaik just nyte ei valkeet ollu pesäs. Puhuttii siin, et täst ettiippäi täytyy pittää kööki ovvee kii ain ko hellas o valkee. Se hankaloittaa lämmittämist, ko lämmi ilma ei pääs lämpimäst köökist suaraa oviaukost tuppaa. Kestää aikas enneko muuri lämpenee niät ruppee lämmittämmää tuppaa ja sallii.

Kaikki kisut o oppinu aikoi sit hianosti käymää santalooras. Taik -looris ja -fadeis, ko niit o usiampii.

Syäminenki onnistuu hyvi siin suhtees, et nämä pennut o isokokkoisii. Eläinlääkäriki sano heti Ellist, et ompa hyväkokkoine pentu - vaik Elli o näist kaikist köykäsin.

Ruakavalikoimat, mitä he tykkää syäd, onki sit jo vähä eri juttu. Kaikki he jua vettä ja tykkää lippoo tassist kermafiilii, joho o sevotettu kanamunakeltuvaist. Valkuvaist ei saa antaa, ko se ei sovi kissoil, on suarastas vaarallist.

Edina ja Estelle syä miälelläs raksui, ja niistäki mialusemmi emos eli aikuiste kissai isoi raksui. Eetuu ja Ellii en ol nähny kerttaakaa syävä raksui. Ruska edellises pesuees oli kaks pentuu, joit en kans nähny raksukupil. Mut mää luulotteli hee kumminki syävä muun aikan, silloko en ollu näkemäs. Hee paino nousi yhtläi ko muittenki pentuje. Mukko he muutti uusii kotoihis, mul varmistu, ettei he yhtää syäny raksui. En ainaka Didi, ei sit millää konstil. Nyte ole sen tähde ollu tarkempi näitte pentuje kans.

Mää rupesi kokkeilemmaa, et syäkö he jos pistää suaraa suuhuu, raksu kerrallas. Ensti se oli pakkosyättöö, mut ei oikeastas. Yllätyksekseni kumpanenki, Elli ja Eetu, tykkää syäd raksui, jos mää ota syllyy ja pistele raksui suuhuu. Siit o sit tullu jokapäiväne rutiini ja mukava seurusteluhetki, et mää ota syllyy ja syätä yksitelle raksui. Oikee he vartoo seuraavaa raksuu ja nualee mu sormiini. Mut kupist eivät syä, ei kertakaikkias. No, kyl he varmaa söis enne enneko nälkää näkis. Ehkä he vaa tykkää täst mukavast palvelust. Sitä mää ny vaa vähä ihmettele, et tulleeko heist ihan uusavuttommii kissoi, jokka ei ossaa itte syäd raksui kupist. Täytyyko uusie kotoje jatkaa sammaa palveluu?

Paljo huanompi menestys tähä mennes o märkäruuvvaal, semmosel hianol ja hyväl pentupateel, joit mää tarjoile heil. Tähä mennes ei ol ykskää syäny mukko pako edest niäleskelly muutama murena. Ole yrittäny sevottaa sitä piäne määrä kermafiilii, mut sillo jää kermafiiliki syämäti. Ole sit hätäpäisäni turvautunu pakkosyättämissee, eli pannu väkisi muru ruakaa suuhuu maisteltavaks. He suhtaantuu tähe herkkuu ihan ko se olis jottai myrkkyy. Mää olenki alkanu puhumaa miähel, et ny mää myrkytä kissoi, tarkottaa et syätä - eli maisteluta - pentui, anna väkisi piäne pala ruakaa suuhu. Kaikkii muit mää pystynki "myrkyttämmää", mut Edina ei suastu edes siihee. Hän purree piänet hampaat ja leuvvat nii tiukasti yhtee, ettei murenaakaa ot vastaa. Ja jos yks murena pääsee läpitte, sen hän sylkee äkkii ulloos. Elli ja Eetuki tekkee täsä iso ero. Raksui saa antaa hee suuhuus muttei sitä mu miälestäni herkullist pentupateet.

Jauheliha ja kypsennetyt broileripalat taas o suurt herkkuu. Ne ruuvvaat häipyy lautaselt vähä äkkii. Ko he kumminki näyttää oleva terveit ja ilosii pentui ja o kasonnu reippaasti ja painoki heil kaikil o hyvä, ni tarpeeks hee o tarttenu syäd. Yks tärkee unhottuki viäl. Kyl Ruskaki heil tarjoilee maitoo muutama kerra päivääs. Se o varmaanki hee seurustelu- ja rakkausjuamaas.

Pennut o vallottanu koko huusholli koton Espoos ja mail Koskel. Paitti sillo ko he jää yksinäs, hee pannaa yhtee huaneesee, ettei sattus mittää vahinkoi ja yllätyksii.

He o aikamoisii vilvestäjjii. Koko aja heit saa kaks ihmist nostel pois korkeilt hyllyilt, tiskipöydält, sisäkukkie joukost hääräämäst, tiatokonnee näppäimilt ja ny sit viäl hellaltaki. Tuvas o isot kankaspuut, ja niis he tykkää kiipeil. Siinäki ehkä vois sattuu jottai ikävää, niät mää vahdi heit.

Yhten päivän he asensi mu tiatokonneeni ruudu uutee uskoo. Näkymä ruudus piäneni ja sen ympäril tuli levveet mustat kehykset. En ol osannu muuttaa näkymää entiselles. Ja eilä ehtoosti, ko mää tuli tiatokonnee tyä, siin oli pankkiohjelma mu jäljiltäni auki ja luki: "Antamasi käyttäjätunnus tai salasana on virheellinen." Käyttäjätunnuksen oli pitkä rivi ööööööööööööööööööööööööööö ja enteriiki oli viäl painettu. Estelle jäi kiinni tevost. Olisko hän yrittäny ryästää mu tilini?

Ruska järjästää pennuilles piänii mettästysharrastuksii sillai, et ottaa suuhuus leikkihiire, maukuu erikoisel äänel, oikee harttaasti, ja tua leikkihiire hee nokkas ettee. Tähe astikka Ruska o valkannu virkattui pitkähäntäsii hee saaliikses. Mut tänämpä hän oli valikoinu semmose ihan oikee hiire näkköise, harmaa lyhkäsel karval ja nahhaal päällystety. Harmi ny konnen ol onnistuu saamaa näit Ruska pennuilles antamii oppituntei videol.

Ruska pennut immee maitoo 10 ja ½ viiko ikkäisin.


Sit pennut nukkuu taas sulosesti mont tuntii yht päät. Must tuntuu et mu elämäni o yht juhlaa näitte piänte kans.

Uudes kodosas Elli pyssyy Ellin ja Eetuki taitaa pyssyy Eetun. Estellest tullee Raita, sen mää ole just tänäpä kuullu. Ja ole sitä nimmee jo harjotellu, alkanu sanomaa Estellee Raitaks - ja Raitsukski. Sit o viäl tämä yks tapaus Edina, jonka pitäs jäämää meil uudeks sijotuskissaks nykko Ruska tullee mee ikiomaks ja leikataa. Edinal o jo monta nättii arkinimmee ehdol, mut mää en pysty päättämää. Olis varmaa liika pitkä jos häne nimes olis Edda Nuppu Kuura Pumpula. Niihii kaikkii nimmii mää ole kiintyny. Ny tuli viäl yks: Talvikki. Hah. Niinko kuninkaallisillaki on mont nimmee. Siis koko kuninkaalline nimi vissiinki sit kuulus: Edda Nuppu Kuura Talvikki Pumpula Pinkkitassun Edina. Hah. Sit jos tuntuu paremmalt sannoo hänt vaa yhdel nimel ni vois ain valkat sen mikä silhetkel tuntuu parhaalt. Vaik et "Nuppu" - ko hän olemukseltas ja ulkonävöltäs o ihan ko sulone Nuppu. Mut on hän Pumpulanki näkköine. Kuura tai Talvikki tai Kuura-Talvikki sopis sen tähde, et se kuulus sammaa sarjaa emo nime Ruska kans. Edda taas soppii sentähde, et se o lyhennetty Edinast.

Peennut o meil viäl melkei neljä viikkoo. 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kissankruunajaiset

Yks ihana ääni, mitä täl hetkel mää saa kuulustel, o piänte käpäläi kopina laatteel. Se kuulostaa ihan sattee ropinalt. On jo tullu miäleeni, et pitäskö sil Edinal antaaki arkinimeks Ropina. Mut se o vähä hassu. Viäläkää en ol päässy selvyytee siit, mil nimel mää ruppee Edinaa puhuttelemaa. Lempinimi häl on. Se o Edda. Silloko mää helli hänt, hän o Edda.

Yhdeksäviikkospäivän me saatii kunniaviaraa Naukulast. Ei ollu Helmi. Helmi nautti kuninkaallisest rauhast ja ylhäisest yksinäisyydest Naukulas. Mee kunniaviaras oli Mamma. Mamma otti taas hianoi kuvia pennuist.

Vähä aikaa me kaks kissamammaa leikittii vähä niinko pikkuflikat barbeil. Et nää olis niinko prinssessoi ja tää olis niinko prinssi. Mamma oli saanut lainaks Helmilt tämä omistama hiano kuninkaallise arvoesinee, tiara. Ja me kokkeiltii sitä joka pennu päähää. Mee tartti kyl varrot, et pennuil tuli uni. Vikkelä pennu pääs tiara ei nimittäi pysyny. Korkeintas olis pysyny hampais, mut ei sunkaa arvokast tiaraa voi antaa pikkupentuje pureskeltavaks.

Saanko esitellä! Sleeping tai ainaki melkei sleeping beauties:

Prinsessa Ellen. 

Prinsessa Estelle. 

Prinsessa Edina.




































































































Ja tää olis niinko prinssi Edward. Kyl mar prinssiki tiätysti kruunattii.










































keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Pentuvideoit viime viiko varrelt

Viime viikol mää oti videoit pennuist, mutten ol viäl toimertunu panemaa niit tän.

Ensimmäises Ruska antaa kuripalautust pennul, täl kerttaa kuritettava sattuu olemaa Eetu. On tätä kuripalautust muutki pennut saanu yhtläi. Ruska o aika jyry pennuilles, ei viäl piänil pennuil mut näil isommil. Riahuvaise pennu hän ottaa kii, painaa hampai ja tassui päi laatet ja pittää aloillas. Sit nualee pääl. Niinko rankasuu ja lohtuu voorotelle. Pentu yleensä huutaa ja vinkuu ja tappelee vastaa. Saattaa rauhottuuki. Kuripalautus voi päättyy sihe, et pentu saa Ruskalta maitoo.

Tämä video o K10, eikä heikkohermose kannat kattoo. Täsä annetaa ruumiillist kuritust. En tiä olenko oikees mut mul o semmone olo et tämä Ruska toine pentue o päässy hiukka vähemmäl kurituksel ko vuade takaset pennut.

video

Seuraavas videos pennut leikkii ja touhuu ja Ruska valvoo heit.

video

Viime viikovaihtees meil oli Porist mukavii nuarii viarait, jokka tykkäs pennuist, leikitti heit ja nauro hee touhulles. Täsä pentuje leikittämist. 

video

Mää pyysi toist viarastamme ottamaa sihveli ja harja kättees ja lavasemmaa roskui laatteelt. Pentukamaris o nimittäi siivouspäivä joka päivä. Sit oti videol mitä tapahtu. Yleensä ko mää lavase, siit ei tahdo tul mittää, ko kaikki neljä pentuu o nii innokkait steedausapulaisii. Imuril tiätysti onnistuu paremmi, ko he kunnioittaa imurii enämpi ko harjaa. 

Ko täsä videos laatet lavastaa, pennut o just heränny päiväuniltas eikä lainkaa semmoses vauhdis mitä yleensä. 

video