lauantai 25. huhtikuuta 2015

Hilda ja Hartsa

Viime pyhän mää pääsi kattomaa Rauha pentuu Hildaa (Pinkkitassun Hilda) ja häne perhettäs. Merja eli Naukula oli ilokseni mu kansani ja otti kuviaki. Mää unhoti kamera kottii.

Ensimmäitteeks mu täyty saad Hilda-Hilduri syllyyni. Oli kaunis aurinkopaisteine ehtopäivä niinko kuvast näkkyy.

Mahdottoma hianoo o nähd kui kissa o uudes kodosas ottanu oma paikkas - ja omat paikkas.

Hildal o vahva ja jämäkkä ja ilmava turkki. Mää sanoi hänt turkiseläimeks.

Parvekkeelt Hildal o luavutettu oma kulmaus, jost hän voi kytät lintui. Mammas kans hän oli tehny sopimukse, et hän jättää mamma narsissit rauhaa.

Ihana rauhalline, reipas, seuralline, ystävälline kissa näyttää Hilda oleva. Sulone pakkaus.

Häne mammas o huamannu, et Hilda olis alkanu tulemaa isäs Onni (Kissakallion Orlando) näköseks. Isäs tyttö!

Hiukka aikasemmi mää oli samase Merja ja miäheni kans kattomas Hartsaa (Pinkkitassun Harvey). Silläki kerral Merja otti kuvia ja mul o ilo käyttää näit.

Ihana viarailu tämäki.

Namu-sisko lähetti Merja mukan siskolles ja veljelles tuliaisii. Hartsa sai tämmöse hiirulaise.

Hartsa pyydysteli hiirt toolijalkamettäs.

Uudes kodos kiipeilypuu oli Hartsa ensimmäine tuki- ja turvapaikka. Ny oli selvästi vallotettu koko huusholli ja Hartsa oli "niinko kotonas".
Vankka poika tämä Hartsa, vai mitä? Oikee miäs.

Miäs tai ei, siit hualimati mu täyty tämäki pentu kaapat syllyyni.

Hartsaki vaikuttaa olevas mallikas kissa, mukava ja ystävälline kollipoika. Mää ole oikee ylpee näist Ruska jälkeläisist.

Niinkos kaikki varmaa tiädätte, kolmas punane H-pentu Namu (Pinkkitassun Hagar) assuu Naukulas. Siäl voitte käyd hän kattomas vaik joka päivä.

Yks joukost viäl puuttuu: neljäs pentu Tindra (Pinkkitassun Hillary). Hänt mu o määrä men kattomaa toukokuu alvus. Ihana nähd Tindraki.

Naukula kerhos o jo aikasemmi kerrottu kummastaki visiitist. Hartsast o kerrottu tääl ja ja Hildast tääl.

Kuvat: Merja Lainio. 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Ellii kattomas

Enne pääsiäispyhiä mää kävi Ellii ja häne emäntääs Susannaa kattomas. Mult unhottu kamera kottii, mut Susanna ystävällisesti lähetti kuvia Ellist.

Elli o Ruska pentu, Pinkkitassun Ellen, ja Susanna o häne emäntäs. Elli synty 2013 Ruska toisee pentueesee, jokka oli Pinkkitassu E-pentui. Rauha (Pinkkitassun Edina, cremetäplikäs) o Elli sisko. Elli ja Rauha kolmas sisko o Raita (Pinkkitassun Estelle, kilpikonnasinitiikeri) ja veli o Eetu (Pinkkitassun Edward, sinine uros).



 Elli o nätti vihreesilmäne kilpikonnatiikeri.

Lavuaari o tunnetusti kissoje lempipaikkoi. Täsä Elli tutkii kööki tiskiallast. Huushollii oli just tehty kaunis köökiremontti ja tämä tiskiallas taitaa ol Ellil uus tuttavuus.

Kööki ja olohuanee välis oli mukava baaritiski ja siin kaks korkeet toolii. Elli pruuvvaa uut toolii.

Hmm. Tuttu harrastus: paffiloora.

Paffilaatikos voi ottaa nokosetki. Mitä piänempi loora, sitä parempi. Leuvva alt pilkistää kaulaliinane, jonka toine pää o ruskee ja toine puna-oranssi, Ruska-emolt peritty.

Ellil o ollu juaksui. Täsä kuvas Elli o kyl nii äitis flikka. Tarkota et samat färit, sama näkö ja olemus. Vaik onki hoikemmas kunnos ko Ruska-emo.

Sopusuhtane kissa, ei mikkää luuviulu, vaikkei yhtää liika lihava.

Mää luule ja toivo, et täst tytöst viäl kuullaa.

 Kuvat: Susanna Pöyhönen.



torstai 2. huhtikuuta 2015

Hyvvää pääsiäist!

Yks mu amarylliksistani kukkii kunnol vast ny pääsiäiseks. 

Joulu aikaaki täsä oli pari kukkavannaa. Koko kevättalve ole kastellu tätä normaalisti ja lannottanukki. Ny tuli pääsiäiskukinta, paljo runsaampi ko joulun. 

Nämä o suht piänikokosii kukkii. Siävii. 

Viime syksyn mää tilasi aika hivaka erilaisii amarylliksii Exotic Gardenist. Annoi ihmisil tuliaisiks ja lahjaks ja pidi joka sorttii yhde ittelläni. Nämä kukosti oikee hyvi, ainaki ne, jokka jäi minul. 

Harmi vaa et amaryllikset kukostaa vaa kerra vuades. Mää istuti uusii ruukkuihi edellisjoulusetki amaryllikset mut niist ei kukostanu yksikää. Meinaa näitäki viäl yrittää ens syksyn. 

Kaikist kaunein amaryllis oli mu miälestäni tämä: 

Sweet Lilian. Tähänki tuli ainaki kolme kukkavart ja paljo kukkii pitkä aja kulues. 

No kyl tämä vihriäinenki oli kauhee nätti: 

Evergreen. Kukka samallaine herkkä ja rento ko Sweet Lilian. 

Täsä molemmat kaunottaret, Evergreen ja Sweet Lilian yhdes. 

Tämä o Lemon Lime. Täsäki kaunis vihriäine sävy. 

Tämä o nimeltäs Charisma. Kukat o isompii ko nois edellisis. Kauniit ja näyttävii, kuvas vaa färit vallettellee. Sähkövalo maalaa kukat liika kelta-oranssisävysiks. 

Täsä isos punases oli jumbosipuli, ja isoi oli kukatki. 

Must ei olekkaa kuulunu ny vähhää aikaa. En ol päivitelly tätä plokkii enkä kauheesti käyny muis plokeis. 

Ole "toipuillu" ihanist H-pennuist, käyny Turkis ja Kappadokias, matkustanu Mikkelis, käyny kyläs ja tavannu ystävii. Ja kissojaki ole käyny kattomas, Nammuu ja Sulloo Naukulas ja Ellii emäntäs Susanna tykön. 

Oikee hyvvää pääsiäis teil kaikil!