perjantai 31. heinäkuuta 2015

IC, TP, VP, BIS ja kuppihaaste 6-7/5

Kuva: Merja Lainio. 
Viime viikovaihtees oltii Ruska ja Rauha kans näyttelyis Hämeenlinnas.

Ensimmäine ohjelma lauvvantain oli Vuoden kissa -palkintoje jako. SUROK oli ny kolmas taho, joka anto Ruskal parhaa siitosnaaraa 2014 palkinno. Onnelline omistaja o just vastaaottanu palkinno.
Kuva: Sami Jaala. 
Ruska tuamari Eric Reijersi käänneltävän sunnuntain. Molempin päivin hän sai toivotu CAGPIB-sertifikaati. CAGPIB selitettää Kissaliito sivuil: Certificat d´Aptitude au Grand Premium International de Beauté - jos ny tulette ranskakiälisest nimityksest hulluu hurskaammaks.

Kuva: Sami Jaala. 
Molempin päivin Ruska pärjäs tuamareitte kohdal säällisesti, vaik "ujoks" hänt sanottii.

Mua kohtaa hän uskalsi osottaa kiukupurkauksii näyttelyhäkistäs, firautteli etukäpäläl, otti hampai kii kätteeni ja rähisi.


Kuva: Sami Jaala.
Rauha tuamarin pyhän oli Martti Peltone, joka tykkäs Rauhast ja nominoitti tämä. (Nominoimine tarkottaa, et valikoittee tuamari parhaaks eli tp:ks eli Rauha tapaukses parhaaks aikuiseks naaraaks.) Jos kissast tullee tp ni kissa pääsee/joutuu loppupaneelii kilpailemmaa muitte sama kategoria nominoituje kans.

Kuva: Merja Lainio. 
Täsä Rauha loppupaneelis. Ihme ja kumma: hänest tuli BIS eli Best in Show. Ei koko näyttely paras mut kolmannee kategoria paras aikuine naaras. Mää en meinannu millää uskoo.

Just vähä aikasemmi yks pitkä linja eurooppalaiskasvattaja oli sanonu, et Rauha vois ol kova sana näyttelyis jos vaa käyttäytys paremmi. Ko tunnetusti Rauha o näyttelyis vähä Räyhä. Vissii loppupaneeli se sev vert jännä kokemus et pistää Räyhänki hiljaseks eikä uskal viarail ihmisil rähist. Eli Rauha oli ihan nätisti.

Kuva: Merja Lainio. 
Kumpika, ei lauvvantai eikä sunnuntai tuamari moittinu tätä mee pyärykkää liika lihavaks tai paksuks.

Hentose avustajaneitose sylys Rauha näyttää aika muhkeelt vai mitä? Ko kissa jännittää, se se vettää ittes tommoseks mykkyräks.

Kuva: mää itte. 
Rauha ruusukesaalis:
Lauvvantain Rauhast tuli IC eli International Champion, ja hän sai sini-valkose IC-ruusukkee. Sunnuntain hän sai GAGCIP-sertifikaati (toine sinivalkone ruusuke). Rauhast tuli tp eli tuamari paras ja siit tuli punane ruusuke. Iso viinipunane o BIS-ruusuke. Siin lukkee: kategorian paras aikuinen.

Mää valla nuarrui kissoje menestyksest.

Kuva: Merja Lainio. 
Näyttelys oli Ruska ja Rauhanki jälkeläisii ja muit sukulaisii.

Kaunotar Mesi, Ruska ensimmäisest pesueest tuamari Helene Lisi pöydäl.

Kuva: Merja Lainio. 
Mesi pentu Sipi. Ruska o Sipi mummu ja Rauha Sipi täti.


Kuva: Mikko Murtonen.
Sulo, Mesi pentu samast pesueest ko Sipi eli Sipi velipoika ja mee Ruska lapselaps, emäntäs kans kuvas.


Kuva: Merja Lainio. 
Rauha viimetalvisist pennuist kaks oli päässy näyttelyy. Täsä Hartsa emäntäs kans, H-pentuee ainoo poika. "Ylpeänä esittäydyn."

Kuva: Merja Lainio.  
Hän rupes leikkimää tuamari-frouvva kans.

Hartsa änkes häkisäs koko aja verhoi taa, ihan niinko mummus Ruska. H-pentuje ikä reilut kahdeksa kuukaut.
Kuva: mää. 

Kuva: Merja Lainio. 
Toine H-pentu Namu ei oikee tykänny tuamareist. Kaikki muu oli hianoo ja hauskaa. Hän viihty näyttelyhäkis ja nautti emäntäs mukkaa hotellis olemisest ja hotellihuanee tutkimisest.

Lauvvantain tuamari tuli paremmi juttuu Namu kans. Sunnuntain Namu pani korvat tiukasti luimuu jo valmiiks ja sai loppuilopuks tahtos peril eikä joutunu arvosteltavaks.

Vissii pitäs ajatel, et jokkaises Rauha jälkeläises assuu piäni Räyhä. Kyl se niis muissaki o, varrokkaa vaa. Ainaki Hartsas se Räyhä näky jo syntymähetkel, ko Hartsast pääsi kovaäänine syntymäkarjahdus.

Kuva: Merja Lainio. 
Rauha pennut synty viime syksyn 15.11. Saman päivän synty Pinkkitassu I-pennut, sammaa sukkuu heki vaik kaukasempaa. Täsä I-pentu Iris nuarte luakas emäntäs sylys.

Kuva: Merja Lainio. 
Toine I-pentu Ivan tuamaril. Komia poika vai mitä!

Kuva: Sami Jaala. 
Ivan osas ottaa olos mukavasti. Iris kattelee vaaleepunasest pesäst.

Kuva: Merja Lainio. 
Ruska isä Mikki ja emäntä Monika. Mikist tuli kumpanaki päivän BIS, kategoria paras leikattu uros. Onneks olkoo, Mikki!

Kuva: Merja Lainio. 
Rauha isä Maahine Turruust.

Kuva: Merja Lainio. 
Sastamalast oli tullu näyttelyy lauvvantain Mäkikatin Picasso eli Kassu emäntäs kans. Kassu o Ruska ensimmäiste pentuje setä eli isä-Sinfonia veli.

Kuva: mää
Ni et mikä ihme kuppihaaste? Se tullee täsä, pitkä postaukse lopus. Ruska ja Rauha voitti kumpanenki kissanäyttelys kissakuvioise Iittala Teema-muki. Mee uudet lempimukit. Mukit uudistettii heti maanantaiaamusti näyttely jälkee. Isäntä jua mustan ja mää maido kans.

Mukie pohjas o nummero 6, kummanki. En tiä mitä se tarkottaa. Jos mukeis olis eri nummerot, sillo ne olis nummeroitu. Olisko tämä joku "sarja" tai "painos"... Ruska ja Rauha toi bonukset mukihaasteesee, kaks uut lempimukkii.

Paljo muutaki olis viäl näyttelyst kerrottavvaa. Muummuas nähtii blogikissoi, No Namu ja Sulo tiätysti, ja sit Lilja ja Ruusu, KissaKaramelli, NeitiCassinen ja Cinna ja lisäks Pena.

Ja tiätysti treffattii paljo kissoje emäntii ja isäntii. Hianoo oli seki, et lauvvantain Namu ja Hartsa sisko Hilda perhe kävi meit moikkaamas.

Kissoje viralliset nimet, färit  ja ems-koodit:

Ruska, Pinkkitassun Bette, kilpikonnaruskeatabby, EUR f 22
Rauha, Pinkkitassun Edina, cremetäplikäs, EUR e 24
Mesi, Pinkkitassun Dorothy, ruskeatäplikäs, EUR n 24
Sipi, Pinkkitassun Gertrude, sinikilpikonnatabby, EUR g 22
Sulo, Pinkkitassun Gilles, ruskeatäplikäs, EUR n 24
Hartsa, Pinkkitassun Harvey, punatabby, EUR d 22
Namu, Pinkkitassun Hagar, punatabby, EUR d 22
Iris, Pinkkitassun Iris, punatäplikäs, EUR d 24
Ivan, Pinkkitassun Ivan, ruskeatäplikäs, EUR n 24
Mikki, Silkkiturkin Menevä Macho, punatabby, EUR d 22
Maahinen, punatiikeri, EUR d 23
Kassu, Mäkikatin Picasso, EUR n 24

Ni et mitä tarkottaa ems-koodi? Se tullee englanni sanoist Easy Mind System ja o FIFE (Fèdèration Internationale Fèline) kehittämä kissarotuje yksikertane tunnistuskoodi, josa kaikkie rotuje ominaisuudet ilmastaa yhtenäisesti. Se kertoo kissa rodu, kuvio ja färi ja muis roduis viäl muitaki ominaisuuksii (niinko kui pitkä häntä kissal o, minkäfäriset silmät ja mimmoset korvat, jos nämä o olennaisii rotuominaisuuksii).

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kuppi-/mukihaaste 5/5 ja kissoje kuulumiset

Yks lempimukeistani o tämä kissa-aiheine. Ole saanu se ystävält Saksa-tuliaisii. Kupi kyljes lukkee englanniks et kissat tykkää nukkuu millo misäki (everywhere) ja puhtaa pyykinki pääl. 

Mää jua ussei täst mukist aamukaffeetani ja iltasaikkaani. 

Just täl hetkel mul ei muit kissamukeja olekkaa. Joskus takavuasin oli, mut mää annoi ne yhde siskoni huushollii.

Muki kissa o melkei niinko Ruska. 

Ja mitä mee kissoil kuuluu? 

He nukkuu millo misäki... 

Nojatooleis.

Jääkaapi pääl. 


Pöydäl (täsä voi ottaa aurinkooki). 


Toisel pöydäl koris.


Ja on heil muutaki miälekiintost. Niinko klaseist vahtaamine. 


Lehde lukemine isännä kans. 


Taik kiipeilemine. Ruska ei kylläkä tän katorajjaa ol menny mut Rauha o. 

Miäs irrotti ulkoklasei ja pani tuva vanhoje orsie pääl poikkilaudat ja niitte pääl klasit kuivumaa, et sit vois reerat niit. Rauha kävi heti tarkastamas, et mitä hän hommaa. 

Orsienki pääl kävely käy puhtaasti Rauhalt. 


On tänä satteisen suven tarpeeks kauniit ilmoi ollu, niät kissat o voinu ol pihal, tarhas tai valjais. Nämä kuvat o tarhast. Ruska tykkää keinust. 


Tarhas o katteltavvaa, haisteltavvaa, kuulusteltavaa, ihmeteltävää. 





Vaik viäl enämpi he tykkää kulkee valjais pihal. 



Ens viikovaihtees Ruska ja Rauha pääsee kissanäyttelyy Hämmeelinnaa. Siäl o taas oikee varsinaine pinkkitassuje sukukokous. Me ollaa siäl kumpanaki päivän. Tulkaa sin kattomaa meit - tervetulloo!

Kissanäyttely paikka o Ritari-Areena, Poltinahontie 11. Näyttely o auki aamukymmenest kolmee saakka ehtopäiväl. 



lauantai 11. heinäkuuta 2015

Kuppi-/mukihaaste 4/5

Neljäs kuppi, jonka ota framil lempikuppinani, o tämä lehmäaiheine. Tämä o iha tavalline teemamuki, mut siin kyljes o ilone ja tyytyväine lehmä. En ol mual näit sattunu näkemää, ko Koske maidotuattajai huusholleis. Miähe sisko o pitäny täsä mee suvilystipaikas lehmii viäl 2000-luvu alvus. Sammaa lehmäsarjaa o ainaki lautasii ja tua tooppiki.

Tämä kuva ei ol ihan tuare, se o otettu alkusuvel tulppaanei aikaa.

Lehmämukit o munki mut erikoisesti miähe suasios. Mistää kukkamukeist hän ei ainaka oma-alotteisesti kaffeetas jua.
Lehmäkupit meil o käytös joka päivä. Lehmie näkemine o tääl maaseudullaki harvinaist. Hevosii yleensä näkkyy laitumel joka kauppareisullaki.

Lapsuudest muista, et lehmii näki laitumel ussei, hevosii varmasti harvemmi ja ainaki vähemmä. Ole itteki ollu hakemas naapuri Aune-täti lehmää laitumelt. Aune kanto mua reppusellääs ko hajettii Normaa laitumelt kotonavettoo.

Jos matkustettii linjapiilil, yhtmittaa suvisi näky lehmii laitumel.

Nämä lehmät o kuvattu Koske naapuripitäjäs Marttilas. Lehmät tiä viäres oli nii harvinaine näky, et pyysi miäst pysättää piili. Ei näit joka päivä nävy, eikä joka viikkokaa. Paitti lehmämukeis.

Mää katteli lehmii ja oti kuvia, ja lehmät katto minnuu yht uteliaasti.

Oikee mukavaa huamist pyhäpäivää kaikil.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Mukihaaste 3/5 ja harjaneilikat

Eilä valmukuppi meni tiskii ja mää oti käyttöö harjaneilikkamuki. Täst o ny juatu aamu-, aamupäivä- ja iltapäiväkaffeet ja iltateet. Tämä muki o sammaa englantilaist Botanical Garden -sarjaa, ko edellise postaukse valmukuppi.

Muki kyljes lukkee DIANTHUS BARBATUS ja Sweet William. Harjaneilika tiäteelline ja englannikiäline nimi. Hauska tämä "Sweet William". Mää en oikee ymmär mitä se tarkottaa. Makkee William, sulone (herttane) William, Viljami-kulta? Vai mitä? Vai tarkottaako tämä William ehkä jotaki tiättyy Wiljam-nimist henkilöö? Pionilajikkeil o ussei henkilöitte nimiä.


Sit mu omat viljamini.

Viime vuade kevvääl mää osti yhde pussi harjaneilika siämenii, punakirjava lajitelma. Siämenet iti hyvi ja tuli hyviä taimii. Myähemmi suvel istuti kahtee eri paikkaa.

Ny mää nauti ylettömä ihanist kukkasist. Joskus siämente idättämisest saa hyvä palkinno. Yks piäni siämenpussi voi antaa ylenpalttise ilo.

Färei ja sävyi o monta, kymmenkunta erillaist.




























Paikka misä näit ny kukostaa, o pikkukuisti aurinkoises, lämpimäs kainalos, samas nurkkaukses josa mää pidä daalioit kivijallaa viäres. Daaliat o viäl piänii eikä niit nävy paitti ensimmäine josa o yks punane kukka.


Tämä samane kukkapenkki oli kevvääl keltane, ko siin kukosti keltasii narsissei. Narsissei jälkee, kesäkuu pualesvälis kukkapenkki vahetti valkosee. Penkis kassoo runsaasti valkost arovuakkoo. Nämä o mu kälyni istuttammii mut ne o viäl häne kualemas jälkee joka vuasi levinny.


Nämä vuakot o minust kauniit.

Ny arovuakot o kukostukses kukostanu ja penkki o pukeutumas punasee: punasävysii harjaneilikoit, vaaleepunasii myskimalvoi, punasii rantakukkii, taustal punasii daalioit. Ripaus valkost punase joukos, valkosii malvoi ja muutama valkone lilja.

Toine paikka mihe mää viime suven istuti harjaneilikataimii, o miähe rakentama kissatarha-pergola-kasvihuanee kyljes. Harjaneilikat o täsä kompostimullas nii rehevii, et o kasonnu paljo korkeemmiks ko tosa kuisti ja talo kainalos.


Mää kävi noukkimas harjaneilikoit vaasiinki. Takan näkkyy pionipenkki.