keskiviikko 17. elokuuta 2016

Voitto kotiin

Me voitettii Naukula arpajaisis. Arpajaisvoitto oli kissamiäline: iso paperipussi. Kissaihmiset hoksaa heti et tämä o hyvä voitto kissoje miälest, yks parhait. Viime viikovaihtees mää treffasi Naukula mamma Helsinkis, ja hän luavutti mul voito.

Mää tuli kottii ja luavuti voito Ruskal ja Rauhal. Eli asetteli pussi laatteel ja jäi kamera kädes kattomaa mitä tapahtuu. Ulkomaakiäliset tekstitki: The paper Bag. Le sac en papier.

Rauha mennee koht pussii.

Rauha o pussis.

Rauha tullee pussist ja haistelee tarkasti.

Seuraavaks Ruska mennee pussii.

Rauha krapistellee pussii ko Ruska o sisäl.

Ruska tullee ulos pussist. "Mitäs tykkäsit? Oliks kiva?" näyttäs Rauha kysyvä Ruskalt.

"Joo. Haisee jännält. Vähä niinko tutult."

Seuraavaks Ruska hyppää valtaistuimelles eli keinustoolii, joka o liki pussii. Rauha jää tutkimaa pussii ja Ruska ryhtyy päivätorkuil. Toisel silmäl seuraa Rauhaa ja pussii.

Rauha mennee pussii.

Ja  tullee ulos.

Rauha jää makkaamaa pussi viäree.

Kiva pussi.

Rauha köllöttää pussi viäres.

Sen pitune se. Tämä o ihan tosi juttu.

Siin vaihees ko Rauha makas pussi pääl, mul ei ollu ennää kamera framil.

Kiitos Naukula väel: mammal, Sulol ja Namul!

perjantai 5. elokuuta 2016

Kyläilemäs kotokulmil

Alkuviikost mää oli sukuloimas ja muutonki käymäs kotokulmil.

Sisko pihas Paarnooris komiat lehtokialot toivotti tervetulleeks.

Siskoni ensimmäine lapselaps, Toivo-poika, ymmärtää jo rekisterikilvet ja automerkit - ni ja pakoputket.

Ehtoosti käytii ajelemas Yyteri sannoil.

Täsä ranta Viasvede ja Preiviiki suuntaa.

Ja täsä ranta Herraipäivie ja Mäntuluado suuntaa.

Tuttu ranta. Tääl mää uiskenteli lapsen ja polti selkäni, käsivarteni ja niskani joka suvi. Siit hualimati et Niveal rasvattii.

Seuraava päivä oli oikee varsinaine retki- ja kyläilypäivä. Ensti poikettii Mäkilä leipomo kaupas ja Taimimoisios ja sit käytii kattomas sisko toist lapselast Alisaa Noormarkus.

Seuraava kyläpaikka oli Noormarkus kans, ystävä tykön.

Pihas oli mukava ja hyvi varustettu polkupyärä.

Kodikas tupa. Tääl nautittii herkulliset trahteerit ja muisteltii ja juteltii.

Matka jatku Merikarvial toise sisko tyä. Komia talo kattel. Tämä o talo toine pääty, sisäl mennää talo toiselt sivult, ei näit trappuit pitki.

Olohuanees o sali tunnelmaa.

Pihakukat.

Päivä päätteeks ajettii Merikarvialt Ahlaiste ja Reposaare kaut takasi Paarnoorii.

Kuvas aurinkolasku Revaskeri sillalt.

Mukava reissu oli. Kiitos kaikil keskityksist ja vaivannävöst!

Kissoi (Nekku ja Rosvo) ja koirii (Effi, Tofu ja Puppe) oli mukava silitel ja hiuka sylitelläki. Nekku ja Rosvo assuu Paarnooris, Effii mää tutustui Noormarkus, ja Tofu ja Puppe koto o Merikarvial. 

torstai 14. heinäkuuta 2016

Ritarikannukset

Viime päivin o jaloritarikannukset ollu kukas. Ne o kauniit mut siit hiuka vaikeit et ne täytyy tukkee. Kuva metalliset tukikepit o sihe omias. Kepit o kotosi täält. Tääl tuulee melkei ain, joka kulmal pihhaa, ja tukikeppei tarvitaa paljo. Nämä o tämmesii hianompii paraatikeppei, mual päi pihhaa o puukeppei. Metallikeppie pääs o sammakkoprinssi, etana, sorsa tai orava.

En muist lapsuudestani näit komioit jaloritarikannuksii. Ei kai niit Yyteri kulmil taidettu kasvattaa.

Kaikist kauniimmi o kukostanu valkone 'Galahad'. Taitaa ol miähekorkusii. Ihme ettei tuuli ja sade ol hakannu näit kukintoi rikki.

Tätä taivaasinist lajiket mää ole ihan ensimmäitteeks hankkinu, kaks vuat takasi. Mää oli valla ihmeissäni, ko ne kukosti heti ensimmäisen vuan. Jaloritarikannus 'Magic Fountains Lavender' o tämä laji nimi.


Viime vuan mää tilasi sama sukuse taimilajitelma 'Magic Fountains'. Taimet ei kukostanu viäl viime vuan mut ny kukostaa. Täst vaaleepunasest (vai miks tätä färrii ny oikee sanos?) en ol varma, onko tämä tota 'Magic Fountains' -ryhmää vai 'Astolat', joka kuuluu 'Pacific Giant' -ryhmää niinko 'Galahad'.

Täsä hiuka eri sävyne ja valkokeskustaine jaloritarikannus.


Oikee hehkeesinine, tai sähkösinine.

Kaikist ihmeellisempi o tämä kaksfärine tai -sävyne. Taemmat terälehdet o tommoset tihkuva hehkeesiniset ja etumaiset tummat sinisekretliinit. Mää ole ihastunu tähe ja joka päivä käy ihhailemas tätä niinko kyl noit muitaki.

Ja tätäki. Tämä tummasinise mää ole ostanu Tertu perennoje Tertult Somerniäme kesätorilt.

Hyvvää heinäkuu jatkoo!

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Pioniavajaiset jatkuu

Ulkon sattaa lotisee. Pitki päivää o sadellu, aika lempeesti, mut ny tuli vähä kovempi sadekuuro. Toivottavasti se ei hakkaa pionei piloil. Ei se ny mikkää rankkasade ol.

Mää ole nauttinu pioneist. Niit o aukeillu koko juhannuspyhät.

Luuli ihan, et seuraava valkone, joka aukee, olis kiinanpioni 'Krinkled White'. Ole ostanu sen jo 2012, saman vuan ko toise valkose 'Claire de Lune'. Merkillist et 'Claire de Lune' o jo iso puska mut 'Krinkled White' ei ol viäl kertaakaa kukostanu. 'Clare de Lune' o risteytys mut muut mu valkoset pionini o kiinapioneit.

Mut ei täst paketist tullu 'Krinkled White', tuli joku muu. Mää tutkei asiaa, ja tämä o 'Immaculee', kolmas valkone kiinanpioni, jonka ole istuttanu 2012. Aukeemisvaihees täsä pionis o henno vaaleepunane vivahde. Aika suloset kaksoset.

Samat kaksoset seuraavan päivän.

Ja sitä seuraavan päivän. Vaaleepunane sävy o melkei kokonas hävinny.

Mut mihes se 'Krinkled White' oikee o kadonnu?

Mää ole sevonnu pionie istutuspaikoist. 'Krinkled White' onki just se pioni jonka mää oli istuttanu liika ahtaasee ja varjosee paikkaa kahde vanha, iso pioni vällii ja jonka mää viime syksyn siirsi uutee pionipenkkii. Se ei ny tiätystikkää viäläkä kuki heti siirtämise jälkee. Mut henkis o kyl.

Seuraavaks aukes tämä valkone paketti, arvatakseni kiinanpioni 'Mother's Choice' jonka mää istuti vast viime vuan ja joka jo ny kukostaa. Toine vaihtoehto olis 'Elsa Sass', mut mää luule, et se ei viäl kukost tänä suven.

Ettiippäi, pakettiavajaiset jatkuu.

Ny o vooros tämä talo kolme vanhaa pionii, jokka kukostaa kaikki melkei sammaa aikaa, kaikki kerrattui vaaleepunasii. Olis mukava tiätää niitte tarkka lajikenimi.

Tämä lajikkee ole taitanu jo selvittääki. Tämä o 'Sarah Bernhard', luulemmää. Isot, raskaat kukat, jokka tarttee tukemist. Helposti sade hakkaa kukat piloil. Mut on kyl kaunis.

Sammaa aikaa aukee tämä:

Melkei samallaine siis, mut hiuka tummempi ja ina sinisempi vaaleepunase sävy. Tämä o yksfärine, ei ol tommosii piänii karmiinipunasii raitoi mitä tosa (oletetus) 'Sarah Bernhardis'. Pionie Kodi sivuil aika samannäköne ko tämä pioni o 'Dr. Alexander Fleming'. Ehkä tätä lajiket ei voi selvittää varmasti, ko samannäkösii kiinanpionilajikkeit o nii paljo. Tai täytys ainaki void vertail luannos.

Kolmas o kasvustoltas vähä matalempi ja kukat o viäl selvästi tummempii ko nämä kaks muut mut vaaleempii ko 'Karl Rosenfieldil'. Meil o tämä Karl Rosenfield -pioni kans, mut se ei ol viäl kukkinu.

Mikä tai kuka liänee? Ko tiätäsinki.

Pionie Kodi sivuil kerrotaa tarhapioneist, jokka o kiinapionei matalempii. Mut niitte sanotaa kukostava pari viikkoo aikasemmi, ja tämä mee arvotuspioni kukostaa sammaa aikaa ko kaks muut kerrattuu vaaleepunast jokka mu miälestäni o kiinapioneit. Just juhannukse aikaa ja jälkee.

Sit o viäl yks "paketti" auvvennu: Hillary. Se o eri kukkapenkis ko nämä vanhat pionit.

'Hillary' mää ole vast tänä vuan istuttanu mut tuli jo yks kukka. Tämä ensimmäine kukinto o aika piäni ja sukkela, vähä niinko paperikukka. Mää tilasi tämä pioni nime tähde, vaikken kylläkää tiä, kene Hillary mukkaa tämä o nimitetty.

Tämä jälkee ei ol ennää tiados ko korkeintas yllätyspakettei. Kukkimati tänä vuan näyttää jäävä 'Karl Rosenfield', 'Black Beauty', 'Athena', 'Krinkled White', 'Elsa Sass' ja lisäks tänä vuan istutetut 'Bartzella', 'Lemon Chiffon', 'Coral Sunset', 'Do Tell' ja 'Nymphe', joka tuli tilaajalahjan Viherpeukuist.

Ihan hävettää paljastaa hulluuttani. Mul pakkaa kaikki asiat jost mää innostu menemää överiks. Tääl suvilystipaikas oli olemas vanha, iso pionipenkki, jota o hoitanu miähe sisko, äiti ja isoäiti. Neljä vuade aikan mää ole tunkenu pionipenkkii mont pionii lissää ja perustanu toise pionipenki. Ja luultavasti ole istuttanu pionit liika tihusti. On nämä pionit aika kalliitaki, toivottavasti ei tul pankrotti.

Siit mää ole ilone, ettei viime talven ykskää pioni menehtyny. Ja ny ne kukostaaki aika hyvi. 

Kaks juhannuskuvvaa

Mää katteli vanhoi juhannuskuvia ja tuli etteeni 2012 otettu kuva suvilystipaikast. Vaaleemma ja tummemma liilat illakot o just juhannukse aikoihi kukostanu yhten sulosen pilven talo edustal.

Viime talvi vei illakot. Ihan muutama piäni taimi jäi. En tiä millai kasvusto toipuu.

Täsä uus kuva eiliselt päivält eli toiselt juhannuspäivält. Aikaa o kulunu neljä vuat.

Sama vanha koivu o paikallas. Saarni, sireenipuska ja jasmike o kaikki kasonnu reippaasti. Illakot o hävinny näkyvist.

Sama vanha talo mut radikaalisti muuttunu se jälkee, ko talo alimmaine, laho hirsi vaihdettii uutee, eli talo kenkitettii, toist kuistii suaristettii ja talo maalattii. Koko ryhdistetty kuisti o ny pusiko peitos.

Täsä talo hiuka toisest vinkkelist.

Ja täs iso ruusumarjapuska takkaa.

Loppuu pari kuvvaa Ruska ja Rauha juhannusjuhlast.

Ruskal oli kiiru syäd ruahoo.

Rauha nauttimas pihanurmel.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Lahjapakettei kukkamaas - pionit

Toukokuu pualeväli jälkee kukosti tänäki suven ensimmäitteeks vanhat perinnepionit. En tiä lajiket mut nämä o luulvasti kasonnu ja kukostanu täsä jo miähe äiti ja isoäiti aikan. Nämä tekkee siämentaimii.

Heti kesäkuu alkupäivin aukasi kukkas ensimmäine Claire de Lune. Pionie kodi nettisivuil kerrotaa et tämä o hybridi, kiinapioni ja kaukasiapioni risteytys.

Täsä koko 'Claire de Lune' -puska. Mää ole istuttanu tämä pioni juurako tähä vanha pionipenki päähää kevvääl 2012. Aika nätiks puskaks o kasonnu neljä vuade aikan.

On nämä pionit ihmeellissii kasvei. Viime talven ei kuallu yksikää pioni vaik kato kävi ja vei tai harvensi monia muit kasvei.

Viime suven mää perusti toise iso pionipenki. Oli pakko, ko mää riahaannui ostamaa Porist Taimimoisiost kolme uut pionii ja siirsi vanhast penkist jokuse pioni uutee. Vanhaa, issoo pionipenkkii ei mahtunu ennää yhttä. Päivasto se oli jo liianki täyn.

'Carnation Bouquet' oli yks niist Taimimoisio pioneist. Ny hän o kukostanu kahdel ihanal mut viäl aika piänel kukkasel. Tämä o kans joku hybridi.

Toine, isompi kukka o jo nuupahtanu mut toine viäl kukostaa.

Kui mu tullee miälee näist pioneist, ko seuraa knuppie hidast aukeemist, et joka kukka o niinko lahjapaketti.


Toine Taimimoisiolt hankkimistani hybrideist o 'Mackinac Grand'. Tämä o koko piha kuninkatar. Ihan uskomattoma punane, ihan uskomattoma färine. Tuntuu vaa, ettei kamera pysty tallettammaa tämä pioni hehkuvakaunist punnaa.

Kaks kukkaa. Ne o joutunu kovil ko o tuullu ja satanu ja välil myrskynnykki. Hyvi o kestäny.

Mää jo vartoo ens suvvee, jospas näit kukintoi olis sillo viäl enämpi. Tämä näyttävämpi ja hehkeempi ei kukka voi ol.

Heti ko aurinko painuu puitte ja talo taa tai ruppee satamaa, hän sulkee terälehtes ja mennee nukkumaa.

Kolmas Taimimoisio ostoksist viime suven oli hybridipioni 'Athena'. Tämä 'Athena' ei viäl tänä suven kukost enkä sentähde pan kuvvaa.

Aika mones pionis o viäl knuppei eli monta lahjapakettii o viäl tulos ja vartoo aukemistas.