lauantai 24. maaliskuuta 2012

Ruska sai tunnustukse - ja kauluri

















Tunnustuksii o ollu liikkeel. Ny me saati Ruska kans yhteine tunnustus Myrskylt, Kissanpäiviä sijaiskodissa -plokist. Kiitos kaunis! 

Tämä tunnustus ei pitäny sisälläs mittää kysymyksii eikä tehtävää. 

Me ollaa Ruska kans nii tohkeisamme, et me kerrotaa kaulurist. Ko kävi nimittäin vähä köpelösti ja Ruska sai eläinlääkärilt kauluri päähääs. Ei, ei, Ruskaa ei ol leikattu, eikä mittää muutakaa kauheet ol tapahtunu. Onneks. 

Jo viikko takasi mää huamasi Ruskal karvattoma paika oikee käpälä sisäsivul, liki kainaloo. Mukko ei kissa antanu mu kunnol kattoo sin, luikerteli vaa pois otteest. Siäl näky karvatoin alue ja tuntu jottai tahmeet (ilmeisesti visvaa). Sit pari päivä pääst mää sai kattottuu sin kunnol eikä kissa ennää vastustellu. Näytti silt, niinko siäl olis ollu joku rakko, hiärtymä tai palovamma, joka olis puhjennu ja kissa olis nuallu sitä ja sen ympärystääki nii kiivaasti, et olis karvat lähteny ihovaurio ympärilt. Ja keskel oli iso rupi. Välil se rupi oli ihan siisti ja kuiva, välil taas se oli punane ja ärtynee näkköine. Ilmeisesti ain sen mukkaa oliko sitä just nualtu vai oliko se jätetty rauhaa. 

Mul o ihan täydelline arvotus, mist semmone vamma Ruskal o päässy tulemaa. Ainoo teoria jonka mää ole keksimäl keksiny o, et olisko hän voinu saad se paffisest leikkimökistäs. Hänel o semmone tapa, et hän viä mökkiis hiire ja sit hän pyydystää sitä möki ulkopualt piänist ikkunalävist, soilottaa niät toine etutassu o kainaloo myäre siin läves. Olisko se paffisyrjä sevvert terävää ja olisko Ruska pyydystäny hiirii nii ahkerasti, et o päässy tulemaa etukäpälää liki kainaloo joku nirhale tai peräti rakotapane. Muut selliityst mää en kyl keksi, vaik tääki o ihan pelkkä arvaus. Ko ei ol mittää vahinkoo tai onnettomuut huamattu. 




















Täs o havaintoehsimerkki Ruska pyydystysleikist. Usseemmi kyl lelu o mökis ja Ruska möki ulkopual. Mut tassu soilottaa ikkunalävest joka tapaukses. 

En ol enne tullu ajatelleeks, et mahtaako kissat ja koiratki ol oikee- tai vasenkäpäläisii, niinko ihmiseti. Tos yläpualises kuvas Ruska sattuu soilottammaa möki ikkunast oikeel tassul. Oikees tassu tämä vammaki sattuu olemaa.

Eläinlääkäri otti kyl jottai näytteitäki mut arveli sammaa ko mää, ettei siin Ruska nahkas ol mittää muut ko rupi ja karvaa nualtu sen ympärilt poijjes. Ei näyttäs oleva mittää loisii eikä kraftaa eikä allergialtakkaa näyt. Lääkäri sano, et vaik tää näyttäs oleva aika piäni juttu, olis parempi käyttää kaulurii, et se rupi pääsis kunnol paranemmaa ja rauhottummaa eikä kissa pääsis nualemaa sitä. Ko kissa kiäli o terävä ja karhee. Muuto Ruska nualee sitä ruppee ja se vaa ärtyy ja laajenee ja siit voi tul viäläki isompi ja ikävämpi juttu. Ni et viiko päivät tarttis kaulurii pittää. Jottai salvaaki hän anto lääkkeeks mukkaa. 

Mää ajatteli, et onneks Ruska ei ol kippee. Ko ain enne ko mu kissoillani o jouduttu pitämää kaulurii, ne o ollu leikattui ja kippeit. Ja onneks tämä kauluriki oli parempi, läpinäkyvämpi ko ne aikasemmat joit mu kissoillani o ollu. 



















Viime yä oli aika rasittava. Mää nukui huanosti ja heräsi yhtmittaa. Ja ain ko heräsi, Ruska kökötti jossai piironkikulmal ja näytti ihmettelevä kauheesti, kui tämä häne mailmas nyt tämmeseks kummalliseks o muuttunu. On kai se kummallist ko kaulauri kans kissa koko aja törmäilee paikkoihii ja juuttuu kiinni ja näkö- ja kuulokenttäki o erilaiset ko normaalisti. Kai se o hämmentävvää ja ihan invalidisoivaa kissal. 

Sit mää oti kissa sänkyy, tuuppasi häne kummoo ja sanoi et ny nukut. Mut heti hän änkes ittes yllöös ja jatko ihmettelemistäs. Yä meni huanosti mult mut viäl huanommi ilmeisesti Ruskalt. 




















Aamusti jo näytti paremmalt. Mää listasi, et ny Ruska o syäny ja juanu, käyny pissal ja kakkal, kiärtäny miälipaikoisas, tullu syllyy ja kehränny kauheesti, kattellu parvekkeelt pihal - niinko kuvist näkkyy. 

Leikkiny Ruska ei ollu, eikä oikee nukkunukkaa. 

Mut joskus pualepäivä aikaa huamasi ko Ruska oli kumminki tällänny ittes nukkuma-asentoo lempipaikalles keinustoolii. Munki surkuni vähä keveni. 



















Sit tämä tunnustus piti jakkaa ettiippäi plokeil, jois o vähempi ko 200 lukijaa. Sitä edellist tunnustust mää jo jaoi nii ronskisti, ni et taida jättää tämä tän vaa framil, et kaikkie kauniitte plokie pitäjät saatte sen ottaa! 


32 kommenttia:

  1. Voi pientä ja nättiä Ruskaa, niin ihanat vihreät silmät ja niin hurja saalistustassu! Onneksi ei ole pahempi vaiva. Mustilla oli pari vuotta sitten takajalan reiden takana joku samanlainen, tai pienenpieni haavakin siinä oli, mutta kun se nuoli sitä niin se vähän tulehtui. Mentiin sitten eläinlääkäriin ja samanlainen kauluri sieltä tuli. Säälitti katsoa sitä kops, kops -kalusteisiin törmäilyä ja ruokakiponkin nostin vähän ylemmäs kun kauluri otti maahan ennen kuin Musti ylettyi ottamaan ruokaa suuhunsa. Mutta hyvin se tottui, niin varmaan Ruskakin, ja äkkiä nämä päivät ovat ohi ja sitten koittavat taas vapauden ja onnen päivät!
    Pikaista paranemista Ruskalle ja onnea tunnustuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saila. Kummasti lohduttaa meit tiätää, et samallai o käyny tee Mustil ja samallaise kauluri kans hänenki o täytyny pärjät. Mut loppu hyvin, kaikki hyvin.

      Poista
  2. Huh, onneksi ei mitään vakavampaa, ainoastaan kiusallista. Ruska vaikuttaa jo sopeutuneen. Toivotan teille kummallekin pikaista toipumista ja makoisia unia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri. Ruska o näist makoisist unist ja levos jo nauttinukki. Paikka o vaa vahettunu välil. Varmaa ens yäseen nukutaa jo oikee hyvi, nii kissa ko emäntäki. Isäntä nukku hyvi jo viime yänäki.

      Poista
  3. Kyullä Ruska varmaan tottuu tuohon kaulukseen, siitä on kuitenkin iso apu paranemisessa ettei saa sitä kohtaa nuoltua. Mutta onhan se ensin noloa kun ei oikein tidä miten sitä päätään pitäisi. Rapsutus Ruskalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mummeli! On se nolloo, ko ei tiä millai päätäs pitäs. Ei kunnol mahdu nukkumaa edes keräl niinko normaalisti ja täyty oppii makkaamaa oikosenas.

      Poista
  4. Suloinen Ruska!! Onnea tunnustuksesta persoonalliselle blogille!

    VastaaPoista
  5. Voi pikkuparkaa. Harmi että tuollainen pikkuvaiva tuli, mutta ei kai sen paraneminen kauaa kestä. Ja onnea vaan uudetsta tunnutuksesta, mulla on vielä omani, sen jonka sain sinulta ja yhdeltä toiselta blogiystävältä, kirjoittaminen kesken...

    VastaaPoista
  6. Ilolla annoin tämän tunnustuksen teille, sillä olet meitä muistanut. Minä jo säikähdin että onko Ruska leikattu, onneksi ei mitään vakavaa. Helposti saattaa pahvi viiltää haavan, yllättävän paksukin. Sehän on selvä että surku tulee jos toinen joutuu kauluria käyttämään. Toivotaan että vaiva korjaantuu pian. Tarjosiko eläinlääkäri teille Cothivet liuosta avuksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky, ei tarjonnu, en ol kuullukkaa semmosest Cothivetist. Mitäs se o?

      Poista
    2. Mul on saaressa lääkekaapissa Cothivet-haavasumute eläimille, sitä saa apteekista. Se haisee (joltakin laventelilta kai) ja estää kissan haavan nuolemista.

      Poista
    3. Ahaa, täytyyki men apteekii. Kiitos viisninkist, Myrsky ja Saila!

      Poista
    4. Taas tuli hyvää tietoa: kissan kotiapteekkiin pitää hankkia Cothivetia! Kipulääke ensiapulaukussa jo onkin, sen ostin eläinlääkäriltä kun yhtenä yönä Nero kävi valittamaan, jotta kovasti sattuu enkä tiennyt mitä tehdä. Toisen kissan purema oli tulehtunut ja kisuli ihan itki kipua. Sylikkäin sitten torkuttiin aamuun asti ja heti eläinlääkäriin. Onneksi prinssillä on aivan ihana henkilääkäri.

      Poista
    5. Cheri, meil ei ol kipulääkettäkkä. Mul o ollu käsitys, ettei kissoil oikee ol ollu muit kipulääkkeit ko suaraa suanee annettava. Mut hyvä et siihenki o tullu parannus.

      Poista
  7. Voi harmin paikka tuollainen kaulurijuttu.

    Meillä päästiin juuri eroon kaulurista, kahden pitkän kuukauden jälkeen. Toivottavasti tuo Cothivet auttaisi. Jos iho on pahasti rikki, niin sitä ei tosin suositella laitettavan, koska se kuulemma kirvelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Tasha, myätätunnost. Onpas teil ollu pitkät kaks kuukaut! Täl hetkel näyttää et Ruska kyl jo pärjäilee, mut jottai turvattomuut ja epävarmuut hän varmaa tuntee, ko hän kovi turvautuu meihi ihmisii. Viime yänki nukku mee sänkys mu tyynylläni pääni takan, niinko hän pruukas nukkuu piänen. Mut onneks sentää nukku, ko edellisen yän ei nukkumiset meinannu tul mittää.

      Poista
  8. Onpa hienon näköinen mökki Ruskalla!

    Toivottavasti kaulurin kanssa menee jo paremmin ja yö on nukuttu hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naukulan Mamma, yä o nukuttu oikee hyvi. Aika vaisu Ruska o tua kauluris kans, muttei sitä onneks tartte kauvvaa pittää.

      Poista
  9. Voi hyvänen aik senttäs;-) Mun täytyy ny lähettä tää link mun serkul, jok ymmärtää kissoi pääl.

    Lui tän äänes mun miähel ja kyl tul surku Ruska, mut koht se o ohi. Meirä noutaja ei o ikän hyväksyn kauluri vaa meijä o täytyn vuorovalvoo koira kans leikkaukse jälkke. Kyl oltii se jälke loppu molemma, mut koira onneline.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi, vai ni ettei koirakkaa välttämäti tota kaulurii hyväksy. Ko mää just selliiti mu miähelleni, et hyvä koirai o tommost kaulurii pittää, se o varmaa aluperi koiril suunniteltuki. Ja sit kissakki saa pittää sitä ko ei parempaa ol keksitty. Kissoil se o ihan vaaralline, ko ne o tottunu hyppelemmää hyllyi pääl ja änkeemää ittes piänii rakoihi. Jos korkeelt katorajast kissa hyppää suaraa als laatteel semmone kova tötterö pääs, ni siin vois sattuu vaik pahaki vahinko, jos kissa täräyttää se tötterö maahaa ensimmäitteeks. Vois naksahtaa vaik niskat poikki. Muutonki ko kissat koko aika hyppii ja pomppii niinko trapetsitaiteilijat, ei ne pruukaa kromppii eikä törmäil.
      Mut kai se koiralleki nolo juttu o, jos tommone hökötys päähää pannaa. Ehkä koira siit törmäilyst ja kromppimisest ja haju-, kuulo- ja näkökentä supistamisest kärsii yhtläi ko kissa.

      Poista
  10. Voi toista pientä! Toivottavasti paranee pian♥ Tuo mökki on kyllä hieno. Jos tuo vamma on tullut mökistä sun täytyy pehmustaa ikkunanpielet:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Paula Kristiina! Jaaha, klasipiälie pehmustuksee. Täytyy harkit.

      Poista
  11. Kiitos tunnustuksesta! Toivottavasti Ruskan olo helpottaa pian! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, ole hyvä. Määki toivo et saisi se kauluri pois kissalt, ni häne olos helpottas heti. Joskus hoitomenetelmät voi ol rankempii ko itte vaivat.

      Poista
  12. Onnea tunnustuksille!
    Muistan kun meidän Mimi leikattiin ja sai tuon kaulurin, oli koko ajan vähän nolon näköinen, kuin olisi hävennyt.
    Pikaista paranemista Ruskalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pipsa, mää kuuli tänäpä yhde tyäkaveri koirast, joka joutu pitämää kaulurii leikkaukse jälkee. Ja vaik oli vanha koira, nii tottu sihe nii hyvi, et ko kauluri otettii pois, meni ihan nolon näköseks. Kesti taas aikas enne enneko koira tottu olemaa ilma kaulurii. Et sillaiki voi joskus käyd.

      Poista
  13. Minustakin Ruska näyttää ihmettelevän, että mitäs nyt - ja monta kissojen kysysmerkkiä perässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mm, just sillai o ollu - monta kissoje kysymysmerkkii o ollu Ruska miineis. Mut joka päivä ainaki yks niist kysymysmerkeist o tippunu Ruska ihmettelyst ja kokemus kauluri kans elämisest o parantunu. Niät ny neljänten päivän Ruska kyjentyy jo karraamaa aika kovvaa faartii ilma et kauluri kopsahtelis päi mööpeleit tai ovekarmei.

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!