Yllätyksekseni mää oli huamaavinani viime perjantain mee kissal juaksum merkkei. Kysyi ehtoosti miäheltäkki, onko hän huamannu jottai erikoist. Ei ollu. Mut mää huamasi. Ko hänt silitteli, hän painautu ihan flattanaks maahaa, nosteli takakäpälii ja kurnutti hillitysti.
Ruska oli menos pyhän kissanäyttelyynki kasvattajas kans, ja mää soiti täl. Tämä tuli kattomaa Ruskaa meil kottii lauvvantain. Ruska käyttäyty aika hävyttömä epäkohteliaasti. Ko kasvattaja ääni kuulu, Ruska pysytteli piilos. Meni mokoma sänky alleki piiloo, mikä ei ol lainkaa tyypillist. Mää onkei Ruska piilostas ja toi näytil, mut Ruska ilme oli paljo puhuva:
"Mitä toi täällä tekee! Jotain se varmasti suunnittelee, sanokaa mun sanoneen, voi vitsi mä en kyllä ala! Tästä ei niinku hyvä seuraa! Meen piiloon!"
Puhumattakaa et Ruska olis juaksuoireitas esitelly.
Kiittämättömyys on mailman palkka. Nii paljo ko kasvattaja o nähny vaivaa Ruska hyväks, kuljettanu tätä näyttelyis millo missäki! No, just sen takia. Ilmeisesti Ruska pelkää näyttelyis, hän ei niit kauheesti värteeraa. Ruska sai kasvattajaltas oikee kukkasiiki, punasii tulppaaneit, mut ei hän ollu niitäkää kohmaavanas. Piiloo vaa oli kiiru.
Seuraavan aamun Ruska aavistukset muuttu todeks. Mää pakkasi häne koppaa, ja näyttelyy hän lähti kasvattaja kyytis. Kuulemma päivä mittaa hän oli ärhennelly, metelöiny ja ottanu hampaillas kii, ei ny ihan purru mut antanu vakava varotukse. Mut oli ollu nii ymmärtäväine ja mukava tanskalaistuamari, et oli saanu Ruska arvostelu ajaks rauhottummaa. Kovi oli kehunu Ruska turkkii nätiks - ja ymmärtäny, et kissa oli jännittyny. Ja oli antanu resepti, et Ruska koton pitäs pan kova meno pääl ja ihmisii tul ja men ja järjästää juhlii.
Ko Ruska pääsi näyttelyst kottii ni ensimmäitteeks hänel oli kova kiiru ruakakupil. Vaik oli häl evväät fölis näyttelyssäki. Seuraavaks Ruska partioitti ja kävi läpitte kaikki huaneet. Ja huamas heti, et meil oli ilmestyny kukkasii. Niitte katveesee hän meni hiukaks aikaa haaveilemmaa, tai mitä liä funteeraamaa. Pari tunni pääst hän tälläs ittes yäpuul.
Ja tänä aamusti Ruska taas tykkäs kökötel aamuaurinkos samoje tulppaanei al.
"Tää on kiva kukkapuska. Mistäköhän nää kukat tuli? Mä tykkään mietiskellä tän puskan alla."
Vai on teille nyt annettu käsky järjestää juhlia ja kekkereitä! Jopas jotakin. Ja oikein tuomarilta käsin.
VastaaPoistaMinunkin kissat ovat tottuneet niin hiljaiseen talouteen ilman lapsia tai väenpaljouksia, että ne menevät herkästi karkuun jos on meteliä ja vilinää - no, Musti menee joka tapauksessa karkuun nähdessään ihan tavallisen kävelevän ihmisen ulkona ja Ransu on selvästi ottanut esimerkistä vaarin. Niin että pojat lähettävät sympatiaterveiset Ruskalle!
Ransun kasvattajat ovat muuten kertoneet, että lähes poikkeuksetta heidänkin kasvattamat pennut menevät piiloon jos he tulevat käymään, mutta Ransu ei tehnyt näin vaan tuli iloisesti eteiseen katsomaan, kuka tuli, kuten se tekee aina vieraiden tullessa (ellei heidän mukana tule kiljuvia lapsia).
Saila, Musti ja Ransu, kiitos sympatiaterveisistä! Minunkin aikaisemmat kissani menivät vähän kuin paniikissa sängyn alle, kun tuli vieraita, tulkitsin, että ne vaikuttivat toinen toisiinsa tai ottivat esimerkkiä toisistaan. Kaikki eivät olleet yhtä arkoja, että sen puoleen olisi tarvinnut mennä. Ransun kasvattajat eivät - ehkä - kuljettaneet Ransua näytelyissä tai eivät ainakaan aikuisena, joten Ransu ei ole oppinut yhdistämään kasvattajiaan jännittäviin näyttelykokemuksiin. Ruskakin on yleensä kiinnostunut vieraista, mutta ei mistään väenpaljouksista eikä myöskään kotoa lähtemisestä.
PoistaMinäkin huomasin, että Ruska oli näyttelyssä vähän erilainen kuin normaalisti, ja tämähän selittää asian. En valitettavasti ehtinyt seuraamaan Ruskan arvostelua, kun olin näyttelyssä toimihenkilönä ja piti hoidella juoksevia asoita jatkuvasti. Terveisiä Ruskalle t. Monika
VastaaPoistaKiitos terveisist, Monika! Vähä harmittaa, ko ole nii voimaton emäntä, etten kauheesti ol jaksanu siäl näyttelyis ol Ruska tuken ja turvan. Ole ajatellu, et hyvä ko hänt muut viä ja hän saa elämäkokemust ja kosketust muihinki ihmisii. Ehkä sit ko jää eläkkeel mul o paremmi voimii.
PoistaKissa on niin itsellinen eläin, tekee niinkuin haluaa. Ruska on kyllä niin kaunis, teetätkö hänellä pentuja?
VastaaPoistaKukkien takaa kurkistellessaan on itsekin kuin kaunis kukka!
Hyvää viikojakoa niin Ruskalle kuin sinullekkin.
Mummeli, meil o kasvattaja kans sopimus, et hän teettäis pennut. Sulhaskolliki o jo valmiiks kattottu, ko Ruska vaa suvaittis innostuu itteki asiast kunnol. Hyvvää viikkoo sinullekki!
PoistaNo voi harmi. Mikähän Ruskan pään on laittanut pyörälle? Jos se on alkava juoksuaika mikä ilmoittelee tulostaan? Tosin ei noista kissoista aina voi tietää mitä niillä on oikein mielessä. Onneksi näyttelytuomari oli ymmärtäväinen...
VastaaPoistaMyrsky, Ruska o ehkä sitä miält vaa, et kyläs ei hyvä mut koton paras. Ja et oma maa mansikka mut muu maa karviaismarja.
PoistaVoi Ruskaa, voi Ruskaa! On oikea tahtonainen!
VastaaPoistaAuli, antaas kattoo mihe häne tahtos kääntyy, ko päästää nii pitkäl et saa sulhaskolli viaraakses.
PoistaToivottavasti tällä kertaa Ruska jo innostuu perheenlisäyksestä. Onko isäehdokas se sama "musiikkimies". Eikö se ollut nimeltään joku Sinfonia tai Ooppera viimeksi?
VastaaPoistaDaisy, kyl isäkandidaatti o se sama musiikkimiäs, Sinfonia:)
PoistaMeilläkin on aika ujoista väkeä, kun keskenään pääasiassa kissojen kanssa kotona hyssytellään ja mummolassakaan ei hurja vilske käy. Vaan onhan se osa luonteeltaankin ujonpuoleista, ei kaikki innostu ihmisistä niin paljoa.
VastaaPoistaMukavantuntuinen tuomari teille sattunut :)
Elina, kissat keskimääri o varmaa aika ujoi ja pidättyväisii esimerkiks koirii verrattun. Meenki elämä o aika rauhallist hyssyttellyy.
PoistaOnpas Ruskalla termpperamenttia.
VastaaPoistaLuin nyt koko kissatarinan ja mukavasti sen parissa aika kuluikin.
Jotkut antaa orkideoille kahvia ja kuulemma tykkäävät:)
Kristiina S., kiitos miälenkiinnost. Määki ole kuullu, et orkideat tykkää kaffeest. Ja ole joskus kaffeloppui kasteluvettee sevottanukki. Ruska o koto-olois hyvi kiltti ja rauhalline kissa. Ilmeisesti häl o toinenki luanto...
PoistaIhana postaus, näitä sinun kirotuksia on niin kiva lukea:) Kyllähän kissa luontonsa näyttää, oma tahto löytyy, jos on tarpeen. Ja sitten ollaan taas, kun ei mitään tapahtumaa olis ollutkaan.Minä kun yritin Vanhallerouvalle (vai lieko ennemmin vanhapiika)opettaa uusia tapoja... imuroin sohvan ja keksin olla fiksu ja laitoin sanomalehtiä istuimen suojaksi, vähän jokaiselle paikalle... no eikös rouva ensin ollut mennyt ihan sohvan laitaan ja lopulta, kun huomasi kait aikeeni...siihen sanomalehden päälle (vaikka se on kova ja rapisee) että siihen loppu sekin koulutus.
VastaaPoistaTaina, kiitos! Kissat o omatahtosii ja omapäisii. Ja me ihmiset ei ol tarpeeks viisait et osattas opettaa kissaa. Helposti käy sillai et kissat opettaa meit, esimerkiks et mimmost ruakaa heil kuuluu antaa ja mimmosest he tykkää.
PoistaRuska ♥ Toivottavasti sulho saa hyvän kohtelun tältä tahtonaiselta :) Olisi niin mukava lukea pentu-uutisia :)
VastaaPoistaNaukula Mamma, mustaki olis TOSI mukavaa kirjottaa sulhase visiitist, pentuje vartoomisest, synnytyksest ja pennuist. Mää ole jo monta kertaa kuvitellu kui monta pentuu Ruska synnyttäis, kumpaa sukupualt ja minkä färisii. Toivottavasti mun ei tartte tyytyy pelkkii miälikuvituspentuihi.
PoistaMiten ihanat kirkkaat kuva, Ruska on niin ♥
VastaaPoistaSitä se keävt teettää, meidän Mona vaan makaa, mutta on sitten niin hellyydenkipeä, ihan koko ajan pitäs rapsuttoo :)
Seijastiina, kiitos. Onneks siit kissa rapsutuksest tullee molemmil hyvä miäli, rapsutettaval ja rapsuttajal.
PoistaTaas niin somaa kissatarinaa että ai :) Kevättä rinnassa.
VastaaPoistaKiitos, Pipsa-Pippuri!
PoistaTosi Hauska Tarina!
VastaaPoistaRuskalla on luonnetta! Tuskin sen tulevan pennutkaan ovat mitää nössöjä...
Kiitos, mm! Ruska o helppo ja mukava kissa kotilois ja varmaa olis hyvä emo pennuilles. Mut selvästi hänel o oma tahtos ja omat miältymykses ja taipumukses. Olis kiva nähd mimmosii pentui hän saa aikaseks.
Poista