lauantai 20. lokakuuta 2012

Lokakuine ruuhkaviikko

Mää tuli Santoriinilt kottii viikko takasi maanantaivastasen yän. Ja maanantaiaamusti reippaanani tyähöö. Päivät ja yks ehtooki meni tyäs, ehtoot koton omenahillokeittohommas. Miäs perkas ain päivä mittaa sopeva annokse omenoit ja mää keiti niist hilloo. Yks satsi meni piloil ko polti parhaa kattilani pahasti pohjaa.

Viikol pääsi fiiraamaa mukavii 50-vuatisjuhliiki. Toisii 50-kymmipisii oli juhlistettu just edellisel viikol Santoriinil.  Tänämpä oltii 60-vuatisjuhlis, oikee nuarekkais ja urheiluhenkisis.

Just Santorini matkaani edeltävän lauavvantain saman päivän oli hyvä ystäväni 60-vuatisjuhla ja Ransu-kissa 4-vuatissynttäri. 60-vuatisjuhlat oli liika kaukan lähtee enne Santoriini matkaa, mut Ransuu mää pääsi fiiraamaa oikee paika pääl.


Tämä kuva ei ol Ransust. Se o Ruskast, joka tuumaa:
"Voi ei, taasko se ottaa noit kuvias, eikö sylissäkkää saa ol rauhas!"






















Täl viikol kaikki väliajat Ruska o ollu kauhee seuralline ja sylykippee. Maannu viäres tai sylys. Yäseet nukkunu mee sänkys.

Vaik Santoriinil oli ihana suvine ja aurinkoine ilma ja sai tankat paljo valloo, ni ei silti olo tääl syyspimmees ja satteises koto-Suames ol tuntunu yhtää hassummalt. Päivasto kodikkaalt. Tämä onki oikeestas mee perhee juhlavuadenaika, just tämä ruska-aika. Se o mee kissa Ruska nimikkovuadenaika.

Yks viäl sekotti mu viikkoni. Mää meni liittymää feispuukkii. Tähä asti ole karttanu sitä ja vannonu et sinnemmää men, mut Ruska pentuje tähde annoi peräks ja meni. Ko niitte pentuje kuulumissii o helppoo seurat feispuukist. Siin oli mul funteeramist, millai siäl pruukataa toimii. Yämyähää istui naama tiatokonnee ruudus kii.





Perjantain kävi ennakkoäänestämäs Kauniaiste postis ja matkallani pysäsi ihhailemmaa tätä kaunist rakennust syksyste lehtipuitte takan, Valmogårdii. Sen o aikoinas suunnitellu Lars Sonck yksityiskodiks kirjailija Mikael Lydeckil ja häne perheelles. Se o rakennettu 1900-luvu alvus. Nykypäivän se o Kauniaiste kaupunki omistama juhlatila ja kulttuurikeskus. 

18 kommenttia:

  1. Kiva nähdä Ruskaa pitkästä aikaa. Elämäsi vaikuttaa kiireiseltä, mutta hyvällä tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Cheri! Kulunu viikko oli epätavalise kiiruine mut silti kiva, ehkä tuli voimii siält Santoriini aurinkost. Kyl mää silti vartoo pääseväni enne vuadevaihdet eläkkeel ja kuvittele et sittei ennää tämmesii ruuhkii tuliskaa.

      Poista
  2. No olipa vilsketta viikossasi. Tottahan Ruskakin oli huomannut poisolosi ja vaati nyt sitten nempi huomiota.
    Oikein rattoisaa sunnuntaita ja rapsutus Ruskalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvvää pyhäpäivää sinul, mummeli. Rapsutuksii Himmul.

      Poista
  3. Siellä on ollut kiireistä! Minäpä laitoin sitten facebookissa kaverikutsun!

    VastaaPoista
  4. Kävin katsomassa ja sinulla on jo paljon kamuja siellä fb:ssä. Minulla alkoi loma: ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa lommaa sul, Auli. Meinaaksää ol koko loma koton vai tul tän päi?

      Poista
  5. Joskus Facebook on yltiömäisen kätevä olemassa, vaikka itsekin vannoin etten sinne milloinkaan liity. Viime vuonna oli kuitenkin "pakko"...

    Aika mukavia kiireitä sinulla onkin ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ol valittamist eikä kauhee stressikää iskeny pääl. Univajaus kylläki, vaikkei Santoriini ja Suame välil ol tuntiikaa aikaerroo.

      Poista
    2. Olen ollut vannoutunut facebookin vastustaja,mutta kas kummaa,yhtäkkiä vaan olin siellä.Se ei kyllä ollut mun juttu kun en osannut siellä toimia"tykkää"
      sana on mulle kirosana.Jos joku kertoi menevänsä vaikka nukkumaan ja siitä sitten piti tykätä,pääsin sentään monen vaiheen jälkeen pois sieltä.Ennen
      tykättiin vain pojista;))

      On tietty eri asia sulla kun voit seurata nelosten elämää.

      Hyvää pyhäpäivää!

      Poista
    3. Olen ollut vannoutunut facebookin vastustaja,mutta kas kummaa,yhtäkkiä vaan olin siellä.Se ei kyllä ollut mun juttu kun en osannut siellä toimia"tykkää"
      sana on mulle kirosana.Jos joku kertoi menevänsä vaikka nukkumaan ja siitä sitten piti tykätä,pääsin sentään monen vaiheen jälkeen pois sieltä.Ennen
      tykättiin vain pojista;))

      On tietty eri asia sulla kun voit seurata nelosten elämää.

      Hyvää pyhäpäivää!

      Poista
    4. En näköjään osaa olla täälläkään kun aina tulee tuplat.poista ylimääräiset.
      puikkoellu.

      Poista
    5. Puikkoellu, on ne kommentit ja tykkäämiset ehkä aika pinnallist kommunikointii siäl feisbookis. Yks ystäväni kerto samatapase kokemukse, et hän liitty feisbookkii ja sit eros siält. Toiset taas tykkää kovi, minunki se imasi heti pyärteisiis. Se oli varmaa alkuinnostust. En tiä viäl millai sit myähemmi.

      Poista
  6. Kylläpä sinulla onkin ollut kiirettä. Omenasose palaa tosiaan helposti pohjaan, jos on vähän muissa ajatuksissa. Niin on minullekin käynyt...
    Tyttäreni koiran synnytys minutkin feispuukkiin sai liittymään. Joskus sieltä saa kivoja menovinkkejä. Tänäänkin kävin sisareni kanssa Riihimäellä käsityömessuilla, joista tiedon sain fb:n kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai sillai kävi sinul, Daisy, et koirasynnytys sai su feispuukkii. Hah-hah, niinko minu sai Ruska synnytys eli pennut. Ja siit o siis selvää hyätyyki.

      Poista
  7. Mut sai aikoinaan facebookkiin veljeni tytär ja kovasti siellä on kiva välillä piipahtaa. Blogillanikin on siellä sivu!

    VastaaPoista
  8. Mua ihmetyttää se, et millai riittää aikaa plokkaamissee ja feispookkii ja viäl johonki muuhunki. Ko mää ny meni sin feispuukkii, mul mennee helposti koko ehtoo ja viäl osa yästäki. No, ehkä se tasottuu, ko o tottunu ja oppinu, et siäl voi vaa piipahtaaki.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!