maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sukkaputki jatkuu

Kutomine tuntuu täsä elämävaihees, ko just ole jääny vapaaherrattareks, oikee sopevalt ja viihdyttäväiselt askareelt. Piänte käsitöitte tekemine o helppoo, ei tartte paljo ajatel sitä käsityät ja tullee äkkii valmiiks. Kudin o kätevä ottaa mukkaa kassii ja jatkaa kutomist misä sit millonki sattuu olemaa: koton, kyläs, junas, linjapiilis, Poris, Merikarvial, Helsinkis...

En ol muistanu kui mukavaa hermoleppoo o kutomine. Se o ihan terapiaa, eheyttävää, elvyttävvää, meditatiivist. Mitä kaikkii hianoi sanoi ny keksiskää. Ajatukset leppää ja vaeltaa omal painollas - ja välistäi lentää.

Yks plokikaveri, mm, kommentoi kokemukse syväl rintaäänel tätä elekkeel jäämist:

"Sitä siirtyy jotenkin hidastetulle vaihteelle, kun ei tarvitse kiirehtiä. 'Omat olot' antavat aivoille ja sydämelle aikaa tässä siirtymävaiheessa suhtautua uuteen tilanteeseen ja ottaa irti siitä kaikki mahdollinen hyvä. Vaikka tahti hidastuu, niin kyllä se entinen kiirevaihe on aina otettavissa käyttöön tarvittaessa. Kiirevaiheen jälkeen voi taas rauhassa palata olla möllöttämään. Sitä kutsutaan meidän perheessä EK-ohjelmaksi: Ollaan kuin Ellun kanat :)"

Mää sanosi sitä KP-ohjelmaks  Viätetää kissan päivii. Kumma juttu, et vaik o enämpi aikaa, ei kerkee senkää verttaa säännöllisesti plokkaamaa eikä lukemaa toiste plokei. Se "oma hidas olemine" viä paljo enämpi aikaa ko enne. Kutomine soppii hyvi sihe hittaasee tahtii. Sitä mää vaa ihmettele et monet kiiruist elämää elävätki kerkee tekemää koko aja käsitöit. Mää en kerriinny ko hyvi vähä.

En oikee edes viäl tiä mitä mää näil kaikil tillukkail tee. Lankoi o vyhti- ja keräkaupal vartoomas kutomist. Ja koko aja tekkee miäli lissää, ain ko nää jottai ihanaa. Toistaseks sukat o tullu miähel ja mul ja muutamil tuttavil. Seuraavaks vois harkit lahjottamist jonneki myyjäisii.


























Nämä 7 veljekse raitalankat o hauskoi kuttoo ja yhdistel niit muihi färeihi.



































Sukat miähel. Erilliste raitoje kutomine tummapunasest lankast ei ollu hyvä idea näis raitasukis. Olis pitäny käyttää pelkkää vihriäist ja valmist raitalankaa ni olis tullu kauniimpi kokonaisuus. Mut ei tua tummapunane saapassukis varmaa haittaa.


















Kahdet miähe sukat, raitalankast nämäki. Koko 46, aika isot siis. Nämä o tarkotettu käyteättäviks koto-olois, sentähde varret o aika lyhkäset. Ei kai miäste sukkai ain tartte harmait, ruskeit tai tummasinisii ol?




Laste tai piänijalkaste naiste sukkii. Nämä o kudottu yksfärisist lankoist ja tehty levveit raitoi. Näis ole kokkeillu oikee kirkkait färei, toisii sukkii yhdistetty punane, keltane, vaaleepunane ja oranssi, toisii sukkii taas sinine, vihree, violetti ja turkoosi.

Ole yrittäny hakkee joka mahdollisest kaupast Novita sukkalehtee, mut se o ollu loppu. Ny sit tilasi se suaraa Novita nettikaupast. Seuraavaks voisi yrittää jottai monimutkasempaa, kirjo- tai kuvioneulet. Ny ole harjotellu ihan yksikertasii perussukkii.

Haaveen mul o kuttoo seuraavaks pualukapunane villajakku ittelleni. Ja pumpulilankoist, mitä just osti Virost, voisi alkaa virkkaamaa pataklappui. Mää näi Poris siskollani hiano patalappukirja. 

12 kommenttia:

  1. Jos osaisin olla kateellinen, kahdehtisin sinun rauhallisia kissanpäiviäsi! Niin mukavalta kuulostaa tuo sinun elosi. Kovasti olet kuitenkin ehtinyt ahkeroimaan käsitöiden parissa. Raidallisista villasukista tykkään jostain syystä ihan hurjasti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky, kyl sulleki viäl rauhalliset kissapäivät koittaa, vaik sihe taitaa ol viäl aika paljo aikaa. Määki tykkää raitasukist, niinkos huamasit. Sukakutomine ei ol oikeastas yhthiukkaa tuntunu ahkeroimiselt, se o ollu rentoutust ja ihanaa ja mukavaa oleiluu. On se kyl kumma, ettei monnee vuatee tullu yhtää sukkaa, ko oli töis, en pystyny keskittymmää enkä rauhottummaa semmosee hidastettuu tekemissee.

      Poista
  2. Kiteytit hineosti tuon neulomisen fiilkisen, ajatukset lentää. Jos olen oikein äsynyt, en edes halua katsella telkkaria kun kudon, haluan vaan ajatella, vähän kuin transsiin menisi. Sulla on hieno taita sommitella raitoja, ja hyvä värisilmä. Ope antaa sulle ehdottomasti kiitettävän numeron ja papukaijamerkin päälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ope! Hianoo saad kiitettävä nummero ja papukaijamerki viäl pääl. Mul o ennestäs josaki 1950-luvu kouluvihkois hymytyttömerkkei.

      Poista
  3. Priimaa pukkaa heti alussa! Niin tasaista ja kaunista pintaa ja kauniit värisommitelmat.
    Puolukanpunainen jakku kuulostaa myös kivalta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Daisy! Huamen olis tarkotus men yhde naapuri kans Soukkaa, toisee Espoo kaupunkiossaa, käsityäkauppaa. En yhtää tiä mimmone kauppa se o, mut tämä ystävä kuskaa mu sin. Jos siält vaik löytäsi sitä pualukapunast Nalle-lankaa.

      Poista
  4. Oletpas tehtaillut melkoisen määrän toinen toistaan hienompia sukkia :) Kissanpäivät kuulostaa niiin ihanalta. Nauti, olet sen ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos. Varmaa tarttee antaa ittelles vuasi aikaa ol eläkkeel. Sit ehkä tiätää kunnol mitä se on. Alkuvaiheesee ehkä kuuluu joku poikkeukselline euforia, mut kyl varmaa ihmist eläkkeelläki joskus tympii. Mää nauti kaikes rauhas nii kauvva ko nautittaa. Kudo sukkii ja villajakkui ja lue kirjoi, ja mikä ny millostenki huvittaa.

      Poista
  5. Et ole ainakaan kädet ristissä istunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No e ol tainnu. Hyvä havainto, Cheri.

      Poista
  6. Mitä tähän nyt sitten enää sanomaan, paitsi että toivon että olen joskus elämässäni samassa vaiheessa. mahtava kasa kauniita sukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika aikaa kutaki, Sarppu. EIkä sukkiikaa loputtomasti jaks kuttoo. Välistäi mullaki tullee stoppi, alkaa tuntumaa pakkomiälteelt. Mut ain ko tuntuu mukavalt, mää jatka kutomist. Hyvvää tätä viikkoo sinul, Sarppu!

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!