sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Viimist päivää

Keltane bougainvillea.



Viimine päivä tääl Santoriinil. Ihan leppoisa lomapäivä, mää istui nettikahvila pöydä viäree tiatokonneeni kans.

Täkäläist romuromantiikkaa. Näyttää ihan vanhalt maitotonkalt. 
























Joku päivä mää jutteli hotellini emännä kans. Hän sanoi, ettei kaikki piha kissat häne eikä häne perhees kissoi ol, kaks vaa heil o ommaa kissaa. Mukko he assuu hotelli pihapiiris ympäri vuade ja melkei kaikki muut kulmakunna hotellit tyhjenee ja ihmiset muuttaa mantereel, kissat syksy mittaa kokoontuu hee hotellilles. Heil o talvisi yks piäni huone, joho kissat pääsee sattee suajaa ja josa niil o ruakaa. 

Perhoskissa sivuprofiili. 



















Perhoskissast emäntä valisti, ettemmää sitä ol voinu nähd kolme vuat takasi, ko se o vast kahde vuade vanhaki. Valokuvvai perusteel kyl tämä perhoskissa o ihan sen kolme vuat takasi näkemäni pennu näköne. Oli nii tai näi. Ehkä tääl assuu joukko ijättömmii ja ajattommii kissoi, kaikemmoisii, perhoskissoi, hupsukoit ja tupsuikoit, mustavalkosii, nokinennii, sinisilmäsii ja punaraitasii kollipoikii. 

Mää ole oppinu puhumaa täl perhoskissal kreikkaa yhde sana, jonka hän heti ymmärtää: ekso! (en tiä millai se kuulus kirjottaa). Mää ole kuullu, ko hotelli emäntä huutaa kissoil: ekso! Ja kissat tottelee ja mennee heti ulloos aamiaishuaneest. Tulkitti siit et ekso tarkottas: "Ulos!"

Se perhoskissa joho mää tutustui kolme vuat takasi, tahto tul mu huaneeseeni ja mää päästi. Tämäki perhoskissa lähtee seuraamaa minnuu ja tullee huanee ovel astikka. Mukko mää sano: "Ekso!" kissa pysähtyy ja istuu maahaa ja kattelee vaa minnuu, ko mää mene huaneesee. Ihan selvästi hän ymmärtää. 

Pikkuperhoskissa o söötti. Mää ole aika varma et hän o perhoskissa pentu. 



















Panagia Episkopi 
-nimise kirko tykön assuu perhe, jonka koiral o neljä pentuu, näyttäs oleva kolmee "eri rottuu". Tämä o pesuee ainoo poika, muut kolme o tyttöi. Ihan syätävä sulosii kaikki. 












Oia aurinkolasku aikaa. 


















Eilä ehtoosti oltii taas Oia-nimises kauniis kyläs. Se o ihan epätodellise kaunis paikka, rakennettu tulivuarekraatteri reunal. 

Hassu ihmine. Tullee Kreikkaa astikka ja puhhuu vaa kissoist ja koirist ja kukkasist. No, kyl mua muukki asiat kiinnostaa, mut näist kissoist ja koirist o helppoo ja luannikast kirjottaa ja näyttää kuvia. Varsinkaa kauhees tupakasavus josa ole jo pari tuntii istunu en jaks enkä ossaa kirjottaa Kreika ja Euroopa talouskriisist. Yht ystävällisii nämä santoriinilaiset o ollu ko aikasempinaki vuasin. 

Terveisii koto-Suamee kaikil!

24 kommenttia:

  1. Jos olisin kissa, ryhtyisin talvikissaksi juuri tuohon santorinilaiseen hotelliin.
    Minusta on ihan mahtavaa, että kommunikoit ja pärjäilet siellä noin mainiosti eksolla. Eikä itseäni yhtään haittaa ettet kirjoita sanaakaan talouskriisistä. Luen sitä sitten halutessani muualta.
    Täällä kotona meitä vielä ympäröivät kauniit akvarellimaiset värit eikä pakkastakaan vielä ole joten tervetuloa sitten tänne;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rva Pioni, hyvä ettei tämä plokimailma - jos sinnuu o uskomist - yhtää kaipaa mu talousviisauksiini. Ko ne ei ol välttämäti edes kovinkaa viisait.
      "Ekso" painu helposti mu miäleeni, ko kissaki sen ymmärtää.

      Poista
  2. Kiitos terveisistäsi ja tervetuloa kotosuomeen. Täälläkin aurinko paistaa ja on aivan kirkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Daisy. Ko mää viime yän tuli lentokentält taksil kottii, ni jo taas sato. Jostai syyst ei ol silti ollu paha tämä arkeielämää takasi tulo.

      Poista
  3. Kiitos terveisistä, olispa kiva päästä pitkästä aikaa Kreikkaan. Joskus vielä, kyllä. Ihanat kissat siellä ja eipä noissa maisemissakaan vikaa ole ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, maisemat o kyl mahtavat, just tääl Santoriinil tekis miäli sannoo. Varmaa muallaki päi Kreikas. Santoriini o nii omalaatune, ko se o tulivuare kraatteri reunaa, ja maisemat o sentähde dramaattiset ja karut ja silti kauniit.

      Poista
  4. Tervetulemas takaisin tänne kotosuomeen.
    Ihania kissoja siellä näemmä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mummeli. Niinko jo vähä vihjasi toises vastaukses, kiva oli tul kottii, vaik matkaki oli hiano. Muu maa mustikka, oma maa mansikka.

      Poista
  5. Kreikka ja Kreikan kissat! Aina kun on Kreikassa päässyt käymään on päässyt tutustumaan paikallisiin kissoihin:) Turvallista kotimatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Myrsky. Turvalline lento oli ja ny ole turva takan koton Ruska ja miäs seuranani.

      Poista
  6. Kiitos terveisistä ja ihanista kesäisistä kuvista! Ihania kissoja koiria, vallan söpöjä:) Tervetuloa takaisin, täällä on aika vilpoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula Kristiina, juu vilpost on muttei sentää viäl pakkast onneks. Kyl mar sitäko soppii jo varrot.

      Poista
  7. Oios on tosiaan epätodellisen kaunis paikka. Ilahduttavaa kulla, että kissoilla on oma hotellihuone talveksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, ei ny sentää ihan oma hotellihuane mut melkei. Jos kerra huanepalveluki toimii, niät kissoi ruakitaa.

      Poista
  8. Komeissa maisemissa olet viikon viettänyt! Hyvä, että kissakaverit ovat olleet seurana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tervetulo vaa kotti,täälo komia ilma,ei viäl ol ollu pakkastaka,kukkase kukosta kuistin piäles.
      Firman olen aukassut taas,ja verhokauppa käy kuumana.Kissat ovat ihania.

      Poista
    2. Mamma N, kissakaverit oli mukavaa seuraa, mut nii oli ihmisetki. Kirjottamiskurssil sai kirjottamisterapiaa ja aika paljo nauruterapiaaki.

      Poista
    3. Kiitos, Puikkoellu! Ny ole jo toist päivää koton (ja töis). Aika suuri valo- ja lämpöero kyl o, vaik hyvi ole selvinny.

      Poista
  9. En ole nähnytkään keltaista Bougainvilleä. Kauniita kuvia sinulla, matkahalut alkoi heti hyrrätä. Espoossa on tänään harmaata, kosteaa, tuulista, kylmää. Autossa pantiin jopa penkkilämmitin päälle. Vaahteroista suurin osa lehtiä on pudonnut. Talvirenkaitten vaihtovaraukset on tehty. Hrrrr....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, emmääkää ol montaa keltast bougainvilleaa nähny. Tavalliset on niit aniliinipunasii, sit o hiukka tummemmapunaisii, oranssei ja keltasii. Valkoset o kauniit kans jotaki värillist taustaa vaste. Santoriinil oli satanu viimitteeks joskus viime kevvään. Tääl sade oli taas heti lentokentäl vastas. Mut pakkane ei ol viäl kai purru tääl Etelä-Suames. Kottii oli joka tapaukses mukava palat.

      Poista
  10. Mietin, oliko tuo keltainen bouganvillen kuvasi alitajuntasi viesti Suomeen palaamisesta. Tietokoneeni ruutu on ikkunaa vasten ja siitä näkyvät Keskuspuistikon lehmuksien, vaahteroiden ja koivujen syyslehdet viestivät ihan samoja sävyjä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ol, mm! Keltasist vahteroist tullee nii elävästi miälee syksyset koulumatkat ja Maantiäkadu vahterat. Jos oli jalkasi liikkeel sai ihan plohjat niis keltasis ja punaisis lehdis jokka oli tippunu maahaa.

      Poista
    2. Porilaisilla on selvästi vaahteramuistoja. Minä olin kova lukemaan ja kun kävelin kirjastosta kotiin, oli pakko matkalla aloittaa uutta lainattua kirjaa. Kävelin Etelänpuiston keskikäytävää ja kahlasin vaahteranlehdissä. Siinä lehtien kohinassa uskalsi alkaa lukea, kun tiesi, että katujen kohdalla lehdet oli haravoitu pois. Vieläkin muistan sen ihanan tunteem , uusi kirja ja syksy ja porilaisten vaahteroiden kohina jalkoja alla :)

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!