Eetu Salini patsas

Täs kuvas o Eetu Salini patsas Poris Itäpuisto pääs. Minul tämä patsas o jääny miälee niist ajoist ko mee perhe asu Yyteris ja me mukulat tultii äiti kans joskus Mäntyluado linjapiilil Porrii. Ei sunkaa Poris sillo joka päivä trampattu, eikä joka viikkokaa. Ain ko tultii, äiti oli koonnu klapul asjoit, mitä vois samal kerttaa toimittaa. Häne tartti käyd Satakunna Säästöpankis ja hallis ja toril ja misä millostenki. Ko meit oli kaks tai sit jo kolmeki flikkaa, joist kaikist nuarempi oli ehkä vast kahde tai kolme vuade vanha, välistäi äiti jätti mee sin Itäpuistoo penkil istumaa. Häne oli helpompi trumffat asjoillas ko et olis kuljettanu kaht tai kolmee mukulaa kansas. Ja sit hän piti kovat kloosut, et mihenkää ette sit täst lähde menemää ettekä kenenkää mukkaa saa men vaik pyydettäis. Ja jos viaraat ihmiset tarjoo jottai, ei saa ottaa. Eikä autotiäl saa juast. Mää oli vanhempi ko pikkusiskoni ja mun oli määrä pittää vaarii piänemmist.

Äiti ussei osti meil jäätälötiku taik -töttärö. Ja me jäätii puistopenkil kahdestas tai kolmestas istumaa ja nualeskelemaa jäätälöömme ja vartoomaa äitii. Kyl meil lupa oli tiätysti siin penki ympäril kävelläkki, kunnei minkää kauvvas lähdetty. Ussei se paikka mis me istuttii, oli lähel Eetu Salini patsast. Em mää kyl sillo edes tiätäny, et se patsaa nimi oli Eetu Salin. Eikä se nimi mul mittää olis sanonu, puhumattakaa, et mää olsi sillo tiätäny jottai häne aatteestas tai häne juamatavoistas. Enkä edes muist et minnuu olis näis asjois lapsen kovi valistettu.

Minul se patsas oli kauhee puhutteleva. Iso miäs o kykistyny allaas – ihan samal tasol ko laps. Ja hän joi vet omist kouristas. Em mää siin patsaas mittää muut nähny. Enkä viäläkä näje, ko se lapsuude miälikuva o vahvempi ko myähäsemmät miälikuvat ja vaikutteet. Voi ol, et mää oti turvani siit patsaast, se iso miäs näytti turvalliselt piäne flika silmis. Semmossii turvallissii isoje miäste kuulus ollakki, vaikkei ne ain ol. Sil patsaal ei ol mittää korkeet jalustaakaa, niinko ussei patsaat o jossai korkeel, niät niit täytyy ainaki laste kattel pää kenos ylspäi.

Nyte mää luji netist jottai keskustelluu, mitä oli käyty Eetu Salini patsaast ja sen saneeraamisest ja kui paljo o kulunu verorahoi patsaa ympärystänki pelkkää kivetyksee. Joku sano et koko patsas olis voitu poistaa, juato radikaali kommunisti patsas. No, nämä radikaalit ja muut sanat o semmosii leimoi, joit ulkoopäi lyädää, mut sisältpäi he o vaa ihmisii.

Minu taas o käyny miälesäni harmi siit, et nykypäivän sihe patsaa viäree kukkaa äiti ei voi lastes kans istuu eikä ainakaa voi jättää lapsiis sihe vartoomaa, ko se patsas o ympäröity autotiäl. Se paikka ei ol ennää turvalline. Eikä taid suvisi siin puistopenkkii ennää ollakkaa. Ei kukkaa mukula voi ennää siin puistopenkilt omalt tasoltas kattel sitä patsast.

Mää oli hämmästyny siit, ko luji, et tämä Aimo Tukiaise tekemä Eetu Salini patsas o paljastettu "vast" suvel 1955. Mää oli kuvitellu, et se o ollu ain Poris.

Yriti ottaa valokuvvaa patsaast. Vähä vaikeet oli, ko patsas oli aikamoise hanke keskel eikä päässy tarpeeks liki semmosest suunnast, jost olis tullu parempi kuva. Tähä vuadeaikaa täl miähel o lunta kummasaki kouras.

Täsä o toine kuva samast patsaast, otettu hämäräs.