Kissat sipsuttaa ja koirat saapastellee

Kissaomistajat tiätää, et kissat tykkää änket koloihi ja laatikoihi. Nii mee Rusuki. Täsä kuvas Ruska o tunkenu ittes korrii, joka o muutonki täyn sekalaist tavaraa.

Mää luulisi, et täs suhtees kissat o erilaisii ko koirat. Koirat taitaa ol enämpi ahtaapaikakammosii. Ei ne tykkää men minnekkää piänii komeroisii. Ne tykkää ol avoimemmis ja avarammis tilois. Luulisi ainaki. Eikä koira kroppa ol nii notkee ja irtonaise liikkuvaine ko kissa, ni et se mahtuskaa yht piänii tiloihi.

Mist mahtaa johtuu, et aika monet koirat pelkää uutenvuaten rakettei ja muutonki pauket ja rätinää, mut kissat ei? Ei ainakaa ne kissat, joist minul o kokemust. Ei tämä Ruskakaa pelläänny tänä uutenvuaten, joka oli häne ensimmäises. Ruska istu kyl ikkunalaudal ja seuras räiskyvii rakettei ja oli hiukka ihmettelevä näkköine. Korvat liikku ko hän kuulusteli. Mut ei mittää sen kummempaa. Mahtaako raketit koira perimäs ja pääkopas hälyttää jostaki semmosest vaarast, mitä kissat ei tunne tai ei ymmär?

Jostaki mää luji just, et koirat ei ymmär ihmiste viästinnäs hallaamist, ne ei ossaa tulkit sitä oikei. Koirat näkkee perheejäsente hallaamises taisteluu ja voimaimittelyy, uhkaavaa painiotteluu. Jos isäntä ja emäntä hallaa, koira hualestuu ja alkaa vinkumaa ja haukahtelemaa. Ja ihmiset taas tulkittee se helposti vääri, et koira olis mustasukkane. Mut ei se mustasukkasuut ol, se o hualestumist siit, et mitä nua ny oikee meinaa, mahtaaks täst tul kovaki riita. Jos koirat keskenäs kaulailee, sillo ne taistelee, joko leikilläs tai tosisas.

Täsäki suhtees kissoje viästintä o ilmeisesti erilaist ko koirai. Ainaki Ruska käyttäytyy erilail. Hän ruppee kauheesti kehräämää, jos Esko ja mää halataa ja ollaa liki toisiimme. Hän saattaa tul sihe kolmanneeks puskemaa ja kehräämää. En tiä millai sitä pitäs tulkit. Näyttää silt, et hänki tahtoo ol liki ko muukki o. Ja et hänel tullee hyvä miäli. Onko se sit mustasukkasuut,  sitä en tiä. Ei se silt näyt.

Kissatki painii keskenäs ja sillo kaulailee. Mut kyl ne kaulailee muutonki, sama huusholli kissat voi nukkuu yhdes mytys, poski päi toise poskee ja sylityste, tassut toistes kaulal. Ja ne puskee toine toisiis ja merkkaa huanekalutki naamaferomoneillas. Voi ol et kissa tulkittee hallailuu ja pussailuu semmoseks merkkaamiseks, mitä se itteki tekkee, ko hiaroo naamallas ja pyhkee kyljilläs.

Kissat sipsuttaa, hyppää korkeel, tekkee baletti- ja trapetsitaiteilijoitte temppui ilma tuntikausie päivittäist harjottelluu ja monivuatist koulutust. Koirai hianomotoriikka o vähä niinko saapastelemist kissoje sirroo sipsutuksee ja notkeisii, hallittui pantteriloikkii verrattun.

Just ko mää oli funteeraillu näit koirai ja kissai eroja, mää kuuli, etä yhde tutu koiravanhukse, minu sisareeni perhee Ruffe, elämä o eile tullu määräpäähääs. Oi voi Ruffee, kyl hänki oli aikamoine saapastelija, legenda jo elläisäs. Ne harvat koirat joihi ole tutustunu, o lähtemättömä muisto jättäny, nii tämä Ruffeki.

Kyl kissaihmises koiraihmisenki aineksii o.