Suvilystipaikkamme talos o tänä (pitäs vissii sannoo jo "viime") suven tehty paljo parannuksii. Talo o saanu ulkomaalii ensimmäise kerrokse. Ens suven olis tarkotus maalat toisee kertaa. Siin o miähel ollu iso urakka. Ny hän reeraa vanhoi klasei, poistaa vanhoi maalei ja kittei ja kittaa ja maalaa uudesti.
Toine talo kuisteist o pantu parempaa ryhtii, ja kuisti sai uude sisäkato, laattee ja sisätraput. Kuistii oli korjaamas timpuri Jari Lehtonen, joka sannoo ittees puusuutariks. Hänel o oma ploki Puusuutari, ja täsä postaukses hän kertoo tämä talo kuistiremontistaki. (Merkillist en hänki o iskeny silmäs vanhaa Fordsonii, jota määki ole käyny kattelemas ja joho ole valla ihastunu.) Hän o erikoistunu vanhoje rakennuste korjaamissee. Hän sanoo ittestäs ja taloist: "Työ, harrastus ja elämäntapa liittyvät kaikki vanhojen rakennusten korjaamiseen ja säilyttämiseen. Vanha talo tykkää kun siinä asutaan."
Täsä o talo suvel 2011. Sillo me oltii tääl ensimmäist suvvee ja miäs käytti pääosa mee loma-ajast talo krapsuttamissee vanhast maalist. Onni oli se, ettei tätä vanhaa rakennust ol koskaa maalattu millää lateksimaalil. Edellise kerra talo o vissii maalattu 1950-luvul.
Tämä kuva o viime maaliskuult. Täsä jo näkkyy, jos ossaa kattoo, et pihapualeise pitemmä sivu lahonnu alahirsi o vahetettu eli talloo o kenkitetty. Sitäki hommaa oli tekemäs tämä samane puusuutari.
Täsä tämä syksy pilvises kuvas talo o maalattun ja kuistiki o pantu ryhtiis. Vaalee färi o just sama mitä se o ennenki ollu ja punanenki aika liki aikasempaa. Klasit o peitetty sentähde et ne o irrotettu ja o parhaillas miähe reerattavin saunakamaris. Ovet täsä viäl roikkuu, ne o lahonnu ja osast sammaloitunu. Pääovie viäres oikeel kädel o kellari ovi. Tarkotus o et ovet uusittas.
Talo pääkuisti o pysyny ryhdisäs. Paitti et etunurkkaa o hiukka nostettu, ko nurka al oleva kivi o painunu.
Kuvas näkkyy, et ovimaalii o kokkeiltu. Tämä "maavihriäine" valittii. Luultavasti samal maalil maalataa toisenki kuisti ovet.(Täs kuvas talo färit näyttää luannollisemmilt ko taas nois syksysis kuvis, tämä ylä- ja alapual, färit o synkempii.)
Kuvas näkkyy, et syksy o saapunu vaik monet kukkaset viäl kukostaaki.
Loppuu viäl yks kuva, joka o otettu kuisti sisält, korjatuist trapuist. Oikeastas mää ole ottanu kuvia pelakuistani, ko mun piti joskus elokuus laittaa tän postaus pelakuist. Mut jäi laittamati.
Hiljakkoi mää löysi ploki Unelmien Uusitalo, josa kerrotaa vanha talo korjaamisest 7-henkise perhee kodiks. Uusitalo o aika liki mee suvilystipaikkaa tääl Varsinais-Suames.
Puusuutari kehu plokkii Vihreä kamari ja sentähde määki löysi tiäni sinnekki.
* * *
Lämpimästi tervetulloo plokini uusiks lukijoiks, Mayo ja Tiia!
Toine talo kuisteist o pantu parempaa ryhtii, ja kuisti sai uude sisäkato, laattee ja sisätraput. Kuistii oli korjaamas timpuri Jari Lehtonen, joka sannoo ittees puusuutariks. Hänel o oma ploki Puusuutari, ja täsä postaukses hän kertoo tämä talo kuistiremontistaki. (Merkillist en hänki o iskeny silmäs vanhaa Fordsonii, jota määki ole käyny kattelemas ja joho ole valla ihastunu.) Hän o erikoistunu vanhoje rakennuste korjaamissee. Hän sanoo ittestäs ja taloist: "Työ, harrastus ja elämäntapa liittyvät kaikki vanhojen rakennusten korjaamiseen ja säilyttämiseen. Vanha talo tykkää kun siinä asutaan."
Täsä o talo suvel 2011. Sillo me oltii tääl ensimmäist suvvee ja miäs käytti pääosa mee loma-ajast talo krapsuttamissee vanhast maalist. Onni oli se, ettei tätä vanhaa rakennust ol koskaa maalattu millää lateksimaalil. Edellise kerra talo o vissii maalattu 1950-luvul.
Tämä kuva o viime maaliskuult. Täsä jo näkkyy, jos ossaa kattoo, et pihapualeise pitemmä sivu lahonnu alahirsi o vahetettu eli talloo o kenkitetty. Sitäki hommaa oli tekemäs tämä samane puusuutari.
Täsä tämä syksy pilvises kuvas talo o maalattun ja kuistiki o pantu ryhtiis. Vaalee färi o just sama mitä se o ennenki ollu ja punanenki aika liki aikasempaa. Klasit o peitetty sentähde et ne o irrotettu ja o parhaillas miähe reerattavin saunakamaris. Ovet täsä viäl roikkuu, ne o lahonnu ja osast sammaloitunu. Pääovie viäres oikeel kädel o kellari ovi. Tarkotus o et ovet uusittas.
Talo pääkuisti o pysyny ryhdisäs. Paitti et etunurkkaa o hiukka nostettu, ko nurka al oleva kivi o painunu.
Kuvas näkkyy, et ovimaalii o kokkeiltu. Tämä "maavihriäine" valittii. Luultavasti samal maalil maalataa toisenki kuisti ovet.(Täs kuvas talo färit näyttää luannollisemmilt ko taas nois syksysis kuvis, tämä ylä- ja alapual, färit o synkempii.)
Kuvas näkkyy, et syksy o saapunu vaik monet kukkaset viäl kukostaaki.
Loppuu viäl yks kuva, joka o otettu kuisti sisält, korjatuist trapuist. Oikeastas mää ole ottanu kuvia pelakuistani, ko mun piti joskus elokuus laittaa tän postaus pelakuist. Mut jäi laittamati.
Hiljakkoi mää löysi ploki Unelmien Uusitalo, josa kerrotaa vanha talo korjaamisest 7-henkise perhee kodiks. Uusitalo o aika liki mee suvilystipaikkaa tääl Varsinais-Suames.
Puusuutari kehu plokkii Vihreä kamari ja sentähde määki löysi tiäni sinnekki.
* * *
Lämpimästi tervetulloo plokini uusiks lukijoiks, Mayo ja Tiia!
Siellä on tapahtunut paljon! Talo näyttää jotenkin onnellisemmalta nyt.
VastaaPoistaMamma N, tämä o ollu onnelline suvi - meil ja täl talol.
PoistaMelkoisen työmäärän olette tehneet. Todella viehättävältä näyttää. Vanhoilla taloilla on sielu. Uusilla ei. Minun mielestäni.
VastaaPoistaMyrsky ja Minna, minnuuki vanhat talot hurmaa. Joskus ko mää ole ollu kaymäs josaki vanhas talos, mää ole menettäny yäuneni, ko ole ollu nii vaikuttunu.
PoistaAskaretta ja työtä on tuossa piisannut, nyt näyttää hyvältä.
VastaaPoistaOikein mukavaa viikonloppua Paula.
SeijaStina, onneks tämä tyämaa o ollu kovi mialuine. Jos tykkää hommast, ni intoo riittää eikä yhtää tunnu, et olis tehny kauheesti.
PoistaTalon väritys on kaunis, tuo oven maavihriäisen ja karmin punaisen sointi on aivan täydellinen. Talo on varmasti onnellinen kun on saanut arvoisensa kunnostuksen ja onnistui välttämään kaameimpien aikojen virheratkaisut. Puusuutaria aina tarvitaan!
VastaaPoistaCheri, ulkoovvee pruuvvattii toistaki sävvyy, hiukka turkoosii vivahtavvaa. Must seki oli kaunis färi semmosenas muttei sopinu yht hyvi ton "italiapunase" kans. Miäs sano ettei hän yhtää tykkää siit, häne miälestäs se oli "myrkyvihreet". Oli sit helppo valkat mee pualestamme se maavihriäine.
PoistaKyllä teillä on niin ihana suvilystipaikka! Jos olisin lähempänä, voisin ilmoittaa itseni talkoolaiseksi :)
VastaaPoistaElina, kiitos kauniist ajatuksest! Olispas vast lystii pittää tääl talkooväkkee.
PoistaKaunista on ja oikeata tunnelmaa.
VastaaPoistaPirkko, sisäl o kyl aika nuhjune ja nokine tunnelma. Mut on jälliil leipäorretki pirtis. Tunnelmas o jottai mennee mailma meininkii.
PoistaVoi mikä komistus siitä on tullut. Ryhti ja väri parantuneet. Kutsuu luokseen. Hatun nosto oikein korkealle isosta urakasta :)
VastaaPoistaPirjo, kiitos hatunostost! Kunnei ol pakko tehd, kaikki o ihan vapaaehtost tääl suvilystipaikas, ni ei ol kauheet stressiikää. Tehdää tekemise ilost ja sit ollaa ilosii et hyvä tuli. Ja toivotaa et ens suven jatketaa hommii.
PoistaNo, minäkin näen sitten tuon kuistin, viimeistään ensi kesänä...
VastaaPoistaJuu, Auli, ens kesän treffataa taas tääl. Ja sitä enne siäl. Ja ehkä viäl muallaki.
Poista