sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Pori pakareitte herkkui




















Tämä juur alkanee vuade kunniaks mää pane ny viäl tälläi pyhäehtoosti oikee pöydä korreeks ja näytä Pori pakareitte herkkui. Minust ne parhaat o Sarpi leivoksii, kakkui ja pikkuleipii. On Poris muitaki pakareit. Mut ko mää oli mukula, mee yks täti, fasteriks mää sanoi hänt piänen, oli töis Sarpil. Välil hän oli Sarpi kahvilas kauppatori varrel, välil hän oli hallis Sarpi tiski takan. Ja silloko me äiti kans käytii Poris, me ussei poikettii tätä tättiiki morjestamas ja oltii kaffeel siäl Sarpil tori syrjäs.

Ja ko tämä täti tuli meil kottii kyllää, hän toi tuliaisiks herkkui. Joskus kokonaise kaaku taik laatikollise leivoksii. Oli mar ne erikoisii herkkui mee perhees 1950-luvul. Hauskannäkköisii vihriäisii ja ruskeit sammakkaleivoksii ja vihriäisii bebeleivoksii ja sulkaa-, marenki- ja hedelmäleivoksii. Ja kyl minnuu varmaa seki vetos, et ne paakelssit oli mahdottoma kauniit ja taiteellise näkösii ja hianostunnee färisii. Eikä oikee tul miäleeni et missää olsi nähny vihriäisii käpykaakkui, niinko Sarpis o ollu mu lapsuudestani astikka.

Jouluaikaa me mukulat saatii ain tätiltämme Sarpi piänii marsipaani- ja suklaakuvioit. Sitä en tiäd onko niit ennää myynnis nykypäivän. En tullu kysyneeks ny joulu ja uudevuade välipäivin Poris käydesäni. Ei ainakaa ollu framil. Mu perhospikkuleipii näky olevas tiskil klasipurkis. Ne marsipaanit oli piänii omenoit, päärynii, ruusui, porkkanoit, herneepalkoi ja siänii. Joskus täti toi meil joulu al hiano pipparkakkotalonki.

Pääsiäise aikaa taas Sarpilt sai semmost erikoist herkkuu mitä sanottii passaks. Mää en ollu missää mual semmost nähny enkä semmosest kuullukkaa.

Oi voi, kyl mar kaikki mu sukulaiseniki taitaa tiätää, et mää ole ihan hullun näihii Sarpi paakelsseihi, niät mum miälestäni täkäläiset Fazeri ja Ekbergi leivonnaiset ei ol mistää kottoisi Sarpi tuatteisii verrattun. Niis Sarpi kaakuis ja paakelsseis ja muis herkuis o aika tärkee lisä, semmone nostalgialisä. Se nostalgia tua hohtoo, mitä ei edes rahal voi ostaa. Pori Sarpist o tyäl ja vaival rahdattu minu juhliini  tuppaatuliaisii ja 50- ja 60 vuatispäivil millo perhospikkuleipii ja millo vihriäisii, vaaleepunasii, ruskeit ja millo valkosii käpykaakkui. Ja kyl mu häisäniki oli Sarpi perhospikkuleivät tärkee osa kaffeleipätarjoiluu.






















































Mut kyl Sarpi pakarit ihan rehellist ruvisleipääki paakaa. Muutama vuade aja he o myyny Reino-ruvislestileipää. Se on kans semmone herkku mul, minkä mää ota ain mialuisan Pori-tuliaisen vastaa. Ja itteki osta sitä evvääks ja viäl pakastimmee pantavaks. Nyt viimitteeks Poris käydesäni mää löysi kaupast Viksu-nimise mustavarekse leipii. Täs kuvas o viäretyste Pori Leivä Viksu-varekse ruvisleipää ja Sarpi Reino-ruvislestileipää. Niissäki o minul tämä nostalgialisä. Täytyy sannoo, et he hallittee tämä miälikuvamarkkinoinni ja mää ole näköjäs ihan myytyy naist tämmese markkinoinni edes. Ja kaike lisäks viäl makuri.











Nyte täst jäi viäl puuttumaa yks tärkee, Ulla pakari, jonka puari o ollu Tikkulas. Se ei ol kylläkää nii vanha pakari Poris ko nämä Sarpi ja Pori Leipä. Ulla Pakari leipii myydää mualkipäi ko Poris, tääl pääkaupunkiseudullaki. Määki ole ostanu Espoost Ulla pakari kakkoi, junttakakkoo ja kaura- ja ruviskakkoo.

Nettitiatoje mukkaa Pori Leipä o perustettu 1947. Mää oli valla otettu noist Pori Leivä nettisivuist, ko siäl oli julkastu hee "Missio", "Visio" ja "Arvot". Munki tyämaallani Suame Raamattuopistos viime vuan oli semmone strategiatyäryhmä, josa kans kauheesti funteerattii noit visioit ja missioit ja arvoi.

Pori Leivä arvot o lujeteltu tälläi:
- Pullat hyvin uunissa
- Puhtaat jauhot pussissa
- Oppia ikä kaikki
- Anna arvo toisellekin

Sarpi pualestas o perustettu saman vuan 1947. Ja nykypäivän se o Pori Leivä omistukses. Sarpii o aikasemmi yhdistyny Linnaimmaa ja Hiatasalo pakarit.

Ulla o siirtäny pakaris Porrii 1982. Mut Ulla isälläki oli jo ollu pakari ja isoäiti oli leipuriopis Tampereel 1911 ja sen jälkee alkanu paakaamaa ihmisil ja myyny paakauksiis toripäivil, markkinoil ja talost talloo. Niät täl Ulla Pakarillaki o pitkä historia.

Faktatiadot o saatu pakareitte Sarpi, Porin Leipä ja Ullan Pakari nettisivuilt.

Ens viikol mää meinaa viäl jatkaa kiarrostani Pori puarei ja muit paikkoi kattelemas.

6 kommenttia:

  1. Hei!
    Yksi muistamisen arvoinen on myös Annan Marenki. Sehän oli ennen Annankadulla pienessä matalassa kivirakennuksessa kahden korkean talon välissä "puristuksissa".
    Muistan kun aina ihastelin sen ikkunaa jossa oli esillä kaunis marenkikakku. Ja voi kun ne marengit oli hyviä ja makeita :)
    Nykyään Annan Marenkileipomo on Uudellakoivistolla ja sen marengit kuulemma maan kuuluja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyväst lisäyksest! Minu sivistyksessäni o näköjäs marenki mentävä aukko, enkä ol tämmest Anna Marenkii tuntenukkaa. Varmaa johtuu siittäki, et mää en koskaa asunu kaupunkis (asuttii Yyteris ja sit Vähälraumal) ja se Annakatu o hiukka "syrjäs". Ny täytyy men joskus Poris käydes kattomaa sin Uudelkoivistol.

    VastaaPoista
  3. Ne Annan marengit on ihan aikuisten oikeesti maailman parhaita. Ehdin käydä vielä vanhaa Tipulaa Liisankadun varrella ja siellä leipomossa poikettiin aina joskus herkkuja ostamassa. Vieläkin meillä juhlitaan niiden marenkien kanssa kaikki suuremmat juhlat.

    Ja moita sammakkoleivoksia syötiin Hietasalon kahvilassa, joka oli siellä Salinin patsaan lähellä. Se liittyi taas abivuoteeni.

    Ulla myy myös Turussa.

    VastaaPoista
  4. Määki ole marenkei ystävä, ni kyl täytyy näit Anna mailma parhait marenkei viäl men ostamaa, ko seuraava kerra mene Porrii. Oliko se Hiatasalo kahvila sil pualel Isolinnakattuu, misä o kauvva ollu Anttila? Ko mää ole muistavanas sillai. Vai oliko se samal pualel, misä Hiatasalo myymäläki enne oli? Hiatasalol oli kauppa Vähälraumallaki. Yks Hiatasalo kahvila oli joskus mu lukioaikanani siäl Isolinnakadu pääs, liki linja-autoasemaa.

    VastaaPoista
  5. Suoraan yli kadun siinä Salinin kohdalla...

    Ne marengit: Päältä rapeita, sisältä sulavia, vievät kielen mennessään, mutta tuovat autuaan hymyn huulille...

    VastaaPoista
  6. Täytyy viäl lisät tähä se, et mää aikaisemmas kommentisani sevoti Hiatasalo ja Linnaimmaa. Meni sanomaa semmost, et Hiatasalol olis olli kauppa Isolinnakadul ja Vähälraumal. Ei sunkaa. Se oli Linnaimaa kauppa. Linnaimaal taisi ol sit kahvilaki josaki vaihees siin Isolinnakadu kaupa viäres. Vanhuus ei tul yksinäs, ko mennee nimet sekasi.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!