sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Katsomos
























Mu lapsuudeystävälläni ja minul o tullu perinteeks et me joka joulu al mennää yhdes jonneki Helsinki fiinii ravintollaa joulupuffettii. Ei me muuto, mukko nämä ravintolat mainostaa ittees ja tarjoo mainospostitukses mukan jouluateria kahdel yhde hinnal. Ja mulleki tullee semmone mainosposti. Lauvvantain kolmannee adventi autton me taas mentii.

Siäl aterial me nyte niinko muullostenki herkuteltii ja juteltii mitä miälee tuli ja muisteltii menneit ja suunniteltii tulevaa ja vahetettii kuulumissii.

Ko praatattii mitä miälee tuli, ni tuli puhet tavallisist pihakasveistaki. Mää yriti sannoo ystävälleni yhdest arkisest lempipihakasvistani jotaki, mut tyssäs siihee, ko en millää saanu päähääni se ihan tavallise pihakasvi tavallist nimmee. Sen ny kyl joka ihmine tiätää ja tuntee. Mut kummalist, et mää muisti se nime latinaks mutten suameks. Ja sanoi sit: "plantago major!" Ystäväni kekkas et: "Ai, piharatamo?" Kyl se o nykyjäs aika tavallist, et mul mennee sanat sekasi ja hukkaa, mut ei ne enne viäl latinaks ol mu päähääni tullu.

Ystäväni o jo päässy eläkkeel ja mullekki se reilu vuade pääst saattaa ol edes. Mää muistuti, et sikko ei ennää saad alennuskuponkei ja molemmat ollaa eläkeläisii, täytyy varmaa tyytyy Hesburgeri joulupuffettii. Mut ehkä me ens vuan viäl päästää jonneki parempaa paikkaa.

Ollaa vissiinki yhdeksä vuade aikan katsastettu ainaki Sipuli, Töölönranta, Royal, Pörssi, Kellariravintola ja Finlandiatalo ravintola, jokuset jo usiampaa kertaaki.

Täl kerttaa oltii Katsomos, aika uudes ravintolas. Emmää ainakaa enne semmosest ol kuullu. Olisko se rakennettu vanha elokuvateatteri paikal?  Ravintola oli nii erikoine, et täyty harvinaise paljo kattel ympärilles ja ihmetel et mitä tämä kaikki ny oikee tarkottaa.
























Herkut Katsomos oli hyvät ja maukkaat. No... joka tahtoo kinkkuu, lanttulooraa ja sallattii, sen ei paran tän men syämää. Ainoot perinteiset jouluruuvvaat tääl taisi ol joulumakkarat ja keitetyt perunat ja leipä. Eikä jälkiruuvvaks ollu luumukräämi se paremmi ko jouluhalkookaa.

Mut melkei nämä herkut jäi sivuroolii, ko ravintola oli nii ihmeelline... sanosinko absurdi. Vast jälkikättee mul alko valkenemmaa, mikä se katsomo oli ja misä me oltii. Mul tuli semmone aaninki, et me ei oltu katsomos, me oltiinki näyttämöl.

Katsomos oli nämä juhlalliset taulut, joitte arvokkaat henkilöt, mitä liä kuninkaallissii, ritareit, paavei ja muit arvohenkilöit, katteli meit totisinas prammeitte kultaraamie sisält.

Seinät oli piukkaa täyn taului, lähinnä ne esitti ihmisii, mut oli tauluis ihmisiks pujettui tärkeenäkösii koiriiki. Kissoi ei ollu.


Joistaki tauluist tuli kyl semmonenki tunnelma, et raamit oli pääosas ja niitte sisäl olevat mustavalkoset hahmot sivuosas.

Absurdii tunnelmaa lisäs epäsymmetriset tilat (vai oliks se epäsymmetrisyys vaa vaikutelma?) ja vinot kattopinnat, läpinäkyvä ja heijjastava klasikatto, erikoiset lamput, valoje ja pimmee vastakohta, ainaki tähä vuade aikaa. Ja sit viäl joulukoristukset kaike lisäks.

Täytyy sannoo, etten toises näi erikoises ravintolas ol taitanu ollakkaa.




















15 kommenttia:

  1. En ole kuullutkaan koko katsomosta, tunnelmallisen erikoiselta näyttää, ja ruuat kuulostaa todella hyviltä!
    Ai että mua naurattaa tuo sun latinankielen paukahtaminen päähän! Sitä on alettu oikein kielillä puhumaan :-D
    Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, ja minä olen, eivät ne ole latinalaisia vaan tieteellisiä miniä. Monen niistä pohjana on latina, mutta yhtä monella on muinaiskreikka, jonka muoto on latinaistettu. Yhtä hyvin voitaisiin siis puhua kreikkalaisista nimistä! Tai kasvitieteilijöiden nimistä, joita niissä nimissä kans on paljon.

    VastaaPoista
  2. Mukava perinne! Tulee katsastettua pintapaikkoja, eläkkeellä varmaankin saatte eläkeläisalennuksia. Sanojen katoaminen on melko tavallista, varsinkin ravintolassa :D

    VastaaPoista
  3. Saila, kyl minnuu itteeniki naurutti. Emmää edes muist noit tiäteellissii nimiä ko tämä Plantago major ja sit Taraxacum officinale tai sinneppäi. Mut kuka tiätää, jos niit alkaa putkahtelemaa mu päästäni sitä mukkaa ko suamalaiset nimet unhottuu? Kuka tiätää, vaik toiset nimet tulis englanniks, toiset ruattiks ja toiset saksaks. Ai nii, tiätysti, nämä o tiäteellissii nimiä, eikä latinalaisii.

    Cheri, meki tykätää täst perinteest. Minul sanoje häipymine miälest o kyl ihan jokapäiväst mut ravintolas käymine aika harvinaist. Mut ehkä se tiäteelline nimi pomppas miälee ravintola vaikutuksest, semmost ei sentää ol enne tapahtunu.

    VastaaPoista
  4. Kuulosti mielenkiintoiselta paikalta!

    VastaaPoista
  5. Auli, semmone se oli, vähä ihmeelline.

    VastaaPoista
  6. Nii sitä määki ajatteli, et vähä ihmeelline. Muualla Suomessa eivät kyllä ymmärrä, mitä meillä päin tarkoitetaan ihmeellisellä. Pääasia kuitenkin, että ruoka oli hyvää. Jos se "ei ollu mittää ihmeellist" , olisi huonompi juttu.

    VastaaPoista
  7. Learaija, se o hauskast et siäl Thaimaassaki joku ymmärtää tämä "ihmeellise" pääl. Hyvvää adventtiaikaa sinul!

    VastaaPoista
  8. Mukavia nämä tavat joita pidetään yllä.
    Minulla oli ystävä joka on jo poistunut tästä elämästä, käytti aina kaikista kasveista latinan kielisiä nimiä. Minäkin osasin, mutten enää taida niistä montakaan muistaa.

    VastaaPoista
  9. Pipsan postit - joskus siit tiäteelliste nimie ossaamisest voi ol hyätyyki. Sillo nimet o kansainvälisii.

    VastaaPoista
  10. Ravintolamaailma on minulle aika tuntematonta. Puhutaan että juuri nyt on moni paikka vaihtamassa omistajaa, nimeä, liikeideaa, voipi olla että tätä teidänkään paikkaa ei kohta enää ole tässä muodossaan.
    Hyvä että muistaa jonkun nimen kasveille, minulle tulee tieteellisiä nimiä mieleen, mutta ei hajuakaan, mitä kasvia se tarkoittaa, se on jo pahempi juttu :]

    VastaaPoista
  11. Pipsa-Pippuri, emmääkää pahemmi ravintolamailmaa tunne, kerra pari vuatees käy ravintolas syämäs. No, ulkomail enemmä.

    VastaaPoista
  12. Olen käynyt tuolla ravintolassa Kaartinkaupungissa ja paheksuin ankarasti täysin tyylitöntä ja sekasotkuista sisustusta, arkkitehtina joku englantilainen huippuravintolastailaaja. Muistaakseni? Sisustuksen vuoksi en mene toiste. Ruoka saattaa siitä huolimatta tietenkin olla hyvää.

    VastaaPoista
  13. Päivi, mää en paheksunu, mää vaa ihmetteli et mitä tää tarkottaa. Ja kyl must siäl tyyliki aika vahva oli, semmone seko ja absurdi.

    VastaaPoista
  14. Minulla taitaa todella olla vääristynyt huumorintaju, kun tuo ravintolaesittelysi tuntui tosi hauskalta :)
    Nuo kasvien nimet tentin Kaartiselle. Entä sinä? Nuorena nauratti lutukka: Capsella bursa-pastoris. Pastorin pussaaminen kun tuntui siihen aikaan ihan hassulta ja mahdottomalta...

    VastaaPoista
  15. mm - hauskaa vaa jos tuntu hauskalt! Mul ei opettajan ollu Kaartist, oli se toine mut en muist häne nimmees. En sit millää. Eikä häl taitanu ol mittää lempinimmeekää. Joskus mää oikee ihmetteli, millai mää ole kouluni käyny ko en muist opettajjai nimiä. Mää muista Rauni Rautavuare ja Kerkkäse keskikoulust. Varsinki se Kerkkäne oli kunnioitust herättävä opettaja. Ja sit saksaopettaja, Kerttu Lähtee, jota sanottii Töyssyks. Äidikiäle opettajan lukios oli Vuokko Kares. Ai, ni, sit mää muista uskonno opettaja olemukse, ja hän etunimes taisi ol Outi, mut ei tul miälee sukunimi.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!