torstai 20. kesäkuuta 2013

Unikkoi ja Yyteri muistoi



























Tääl talos ja pihas joka täl hetkel o mee puuhamaa ja suvilystipaikka, kassoo vanhastas oranssei unikoit. En tiä, mikä o näitte lajike. Luuli et nämä olis idänunikkoi, mut niis o erilaiset nuput ko mu kasvattamisani idänunikois. Tämä kuva o jo viimevuatine ja täsäki unikot o osittai ylikukkineit ja rähjäsii. Ne o hetke kukkasii. Tänä vuan mää näi ko ne vast alko avvaamaa nuppujas, sit mää lähdi käymää Espoos, ja seuraavaks ne oliki jo kukkineit. 

Vuasi takasi mää kylvi ja kasvati kaht lai idänunikkoo, valkost ja vaalee lohepunast. Unikot iti hyvi ja mul oli taimii hurumykky. Mää istuti niit noitte oranssie viäree ja mualleki pihhaa. Ei ol montaa ennää henkis. Valkosii o onneks ainaki kolme yksilöö. Lohepunasist en tiä ko yksikää ei ol ainakaa kukkinu. 

Valkoset ("Royal Wedding") unikot o mu miälestäni ihanii. Kyl kannatti itte kokkeil näitte idättämist ja kasvattamist vaik sai yli vuade varrot kukkasii ja enää muutama kappale o henkis. Ko nämä ny kumminki o asettunu "taloks" ni kai soppii toivoo et ne levvii. 
































Täsä yks Royal Wedding jo kukkineitte oranssie joukos. 
































Ja täsä näkkyy kaks kukkaa. 
































Ehtoaurinkos otettu kuva toisest paikast. 
































Lähikuva. 


























Keskustaki o kaunis. 

Hiljakkoi mu siskoni Anna kuskas tän mu toise siskoni Auli lähettämä valmu eli uniko juurako, joka o Aune Kaanaa kantaa. Aune Kaanaa ja minu ikäero oli 40 vuat. Me oltii naapureit 1950-luvul, hän oli siis naapuri täti ja tärkee ihmine mul ja mu nuaremmil siskoilleni. Hän niinko meki jouduttii lähtemää Yyteri Kaanaast ko sin rakennettii tehdas. Mee perhe muutti tehtaa tiält Vähäraumal liki Pori kaupunkii mut Aune osti ittelles talo ihan siit enttise kotos likelt. Hän kävi tehtaas töis siivoojan. Siäl uudes pihas hänel oli monemmoisii kukkasii mut yks sortti oli punane valmu. Mää en ol varma se färist mut mul o muistikuva et se olis viäläki voimakkaamma punane ko nämä Särä talo vanhat oranssit unikot. Enne vanhaa Poris unikoit sanottii valmuiks. 

Mää ole muistellu muutonki tätä Aune Kaanaat. Joskus 1950-luvul ko mää oli al kymmene vuade vanha flikka, Aune sairastu vyäruusuu. Se oli sevvert merkittävä tapaus et se o jääny mu miäleeni. Mu äitini oli sitä miält et nii mukava ko Aune oliki, ni hän ei oikee kestäny sairastamist. Jos häl tuli vaik flunssa, hän oli nii kippee, nii kippee. Ja hän oikee valitti äänees. Voih-voih-oi-joi. Oi-joi-joi-voi-voi. Mää voi kuvitel et ko Aune sairasti nii kivulloist sairaut ko vyäruusuu, hän silloki oli tosikippee. Ja valitti. Syystäki. Mää luule muistavani et hän esitteliki sitä vyäruusuu mee äitil ja isäl. Mut mää en uskaltanu kattoo. 

Aune oli syntyny juhannusautton 24.6. Yleensä hän fiiras syntymäpäiviis, melkei joka juhannusautto. Hän leipo ain ISO kermakaaku ja koristeli se kauniisti ja trahteeras viarailles. Meki oltii häne tykönäs usiampan juhannuksen. Joskus oltii oikee yäseetäki. Hän tykkäs viaraist, ja hänel oli iso tuttava- ja ystäväpiiri. Aune tykkäs lapsist ja nuarist ihmisist. Ja nämäki tykkäs hänest. Aune oli nii lämmin ja ystävälline ja viaraavarane et oli ain hauskaa men häne tykös kyllää. Aune oli naimaton ja perheetön ihmine mut häl oli paljo perheystävii. Hän hoivas viaraitas ja järjästi lapsil tekemist ja pani mukavasti istumaa tai vaik huilaamaa sänkyy päiväunil.

Aune oli mul oikee rakas ihmine, niinko oma mummu. 

Ny o koht juhannus ja Aune syntymäpäivä. Hän täyttäs ny 104. Mää muistele Aunee senki tähde, et just ny juhannukseks määki sairastui sihe ikävää tautii: vyäruusuu. Ja munki tekis miäleni valittaa. Ja valitanki. Troppei on ja ole jo saanu yäni nukuttuu. En tiä millai vyäruusuu 1950-luvul lääkittii. 

Mää ole ollu sev verra huanos kunnos ja sitä enne kiiruine ja menos ja tulos et viäläki se Aune Kaanaa unikko (se jonka mu siskoni toi toiselt siskolt Porist) seisoo ämpäris ja vartoo istuttamist. On jo varronnu reilu viiko. Oi-voi, oih-voih. Toivottavasti se unikko viäl o henkis, suvaittee juurtuu ja mää saa ens vuan nähd se kukkiva. Siskoni Auli uhkas pan matalaks koko kukkamaas. Siit tuliki se ajatus, et Aune Kaanaa vanha valmu sais kasot josaki mual ja jatkaa elämääs. 

20 kommenttia:

  1. Oi-voi! Toivottavasti paranet pian. Onpa ikävää. Äidillänikin oli vyöruusu joskus vuosia sitten.
    Hieno valmu, kovin on kerrottu, voisiko se olla jokin idänunikon kerrottukukkainen versio. Valkoisesi ovat hienoja. Toivottavasti niitä lohenpunaisiakin vielä putkahtaa.
    Siirsin omat lohenpunaiseni syksyllä sellaiseen kukkapenkkiin, jonne ne sointuvat värinsä puolesta aiempaa paremmin. Ne ottivat jonkin verran nokkiinsa ja tänä vuonna näkyy vain pienehköjä lehtiä, ne eivät lainkaan näytä siltä että aikoisivat nyt kukkia. Täytynee odotella jokunen vuosi, ilmeisesti ne ovat herkästi nokkiinsa ottavaa sorttia.
    Mutta kasvit ovat sitkeitäkin. Sain ystäväni äidiltä vaaleanpunaista vanhaa syreeniä, joka on kotoisin Lohjalta, mistä isäni sukukin on. Juurivesat, joihin onnistuin kaivamaan vain vähän juurta mukaan, ensin kuivuivat automatkan aikana ja kun laitoin ne suureen muoviastiaan, ne seuraavaksi uivat vedessä kun tuli runsaasti syyssateita. Meni ainakin viikko ellei pari ennen kuin sain ne maahan ja nyt kaikki niistä vesoista on kumminkin hengissä!
    Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuul et vaaleepunane syreeniki selvis henkis vaikkei heti istutettu ja kasvi joutu kärsimää kuivaa ja märkää. Ja hyvä tiätää seki, et unikot voi ottaa nokkiis - mut silti selvit.
      Hyvvää juhannust sinul ja kissapojil Saaripalstal tai misä sit oletteki!

      Poista
  2. Samaa punaista unikkoa olen siirtänyt äidiltä ja anopilta omalle pihalleni. Kauniita, mutta niin lyhyeen kukkivia.
    Vyöruusu on ikävä sairaus, äitini sairasti sitä vuosia.
    Toivottavasti paranet pian!
    Oikein ihanaa ja ruusuntuoksuista juhannusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eeviregina! Hyvvää juhannust sinulleki!

      Poista
  3. Tuo valkoinen unikko, valmu, kuten minun äitini niitä sanoi on kaunis. Harmillista kun niiden kukinta on niin kovion lyhytaikainen.
    Toivottavasti vyöruususi pian paranee, se on niin kiusallinen vaiva,
    Oikein onnistunutta riemukasta juhannusta sinulle:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mummeli. Sinul ja Himmul mukavaa juhannukseaikaa!

      Poista
  4. Pikaista paranemista ja hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa ja Kollo, kiitos, koitetaa parantuu ja hyvvää juhannust!

      Poista
  5. Mukavia muistoja ja kauniita unikoita. Toivottavasti pääset pian istutuspuuhiin, vyöruusu ON kivulias vaiva, näin olen kuullut. Saa valittaa jos siltä tuntuu ja jos se helpottaa oloa.

    (Mitä Ruskan masuun kuuluu? Onko siellä vai eikö siellä ole?)

    Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky ja Minna, kiitos, hyvvää juhannust teilleki! (Mää pidä teit jännitykses viäl hetke aikaa ja kerro kohtpualii masukuulumiset...)

      Poista
  6. Hyvää juhannusta! Toivotaan, että vyöruusu on kohta enää historiaa ja pysyykin sitten poissa. Jännityksellä odotan Ruskan kuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamma N., kiitos! Tuntuu ihan ko alkas jo helpottaa, ko ei tartte ennää kattoo yht mittaa kelloo, et koska seuraava kerra voi ottaa kipulääkkeit.

      Poista
  7. Ruusu on kivulias ja voimat vievä vaiva, toivottavasti tropit tehoavat nopeasti. Minulla on vesirokosta jäänyt vähän epätyypillinen ruusu, joka aktivoituu silloin tällöin stressistä. Olen saanut siihen avun lysiinistä, se on aminohappo, lysiiniä käytetään myös herpeksen hoitoon.
    Royal Wedding on ihana! Täälläkin odotellaan jännityksellä Ruskan kuulumisia! Leppoisaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, äskö tosa jo Mamma N:l selliiti, et olo o ehkä hiukka helpompi, kipu o helpottanu. Silti ole käyny ottamas juhannusauto päivälepoja aika mont kerttaa. Niät voimat o vähis, ja koko aja o hiki tai kylmä.

      Poista
  8. Minullekin tulee aina juhannuksena Aune mieleen hänen syntymäpäivänsä vuoksi. Monet juhannukset oltiin siellä Kaanaassa lapsuudessani juhannusta viettämässä. Menin kerran Aunen kanssa saunaan ja luulin kulevani. Hän heitti kamalasti löytyä ja vihtoi minut ympäriinsä. En ole koskaan pitänyt kovista löylyistä, en ennen enkä jälkeen tuon saunareissun.
    Minä vein Aunen pihasta Sipusaareen unikon siemenkotia, jotka karsitin mullan sekaan. Hyvin voivat unikot vuodesta toiseen. Vanhat perinneperennat taitavat olla kestävämpiä, joten yritä jaksaa iskeä se juurakko maahan.
    Hyvää juhannusta teille, parane pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, mää voi kuvitel, et sää olit ihan tulipunane se saunareissu jälkee. Määki tykkää enämpi lempeist löylyist, en tulisist. Mää ole asettanu takarajaks uniko juurako maahaa iskemisel 24.6. eli se Aune oikee syntymäpäivä. Tänäpä en viäl jaksanu.

      Poista
  9. Ihana tuo Royal wedding. Mulla ei ole koskaan ollut unikoita. Älä säästele kipulääkityksessä. Buranaakin saa ottaa 800 mg x 3. Kai Eskokin voisi sen juurakon istuttaa? Maahinen näytti superkollilta. Kyllä maitobaari pian avautuu. Kauniisti kirjoitit hyvästä naapuristasi Aunesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, kyl mää joskus satunnaisesti ole ottanukki Buranaa 800 mg, mutte tähä tautii ko nivelkipuihi. Mää ole yrittäny säästää vattaani ko muutonki o närästysvaiva, jota saa koko aja lääkit, ja lisäks o muitaki mahavaivoi. Juu, kyl Eskoki vois istuttaa mutten ol viittiny pyytää, ko joka päivä ajattele et mää istuta se uniko huamen... Tää o yllättävä kokonaisvaltane tauti, kivut o ehkä hiukka hellittäny mut yleine heikkous ja väsymys ei ol.
      Mee naapuri tätist Aunest o helppo kirjottaa kauniisti, ko hänest o nii kauniit, valosat ja hauskat muistot.

      Poista
  10. Valmu on tuttu sana minullekin lapsuudesta. Äitini käytti sitä unikosta.
    Toivottavasti paranet pian. Saunakaverillani (95v)oli silmän vyöruusu. Hän oli myös kovin sairas mutta toipui kyllä.
    Itselläni oli raskausaikana. Tosin vain pieni pätkä toisessa kyljessä. Tyttärelläni abiturienttiaikana, myös aika lievä. Kerron näitä vain siksi, että tiedät meidän selvinneen! Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daisy, silmä vyäruusu o aika paha. Mut siittäki sun saunakaveris selvis. Ja sinul raskausaikan. Yleensä kai tämä o vanhempai ihmiste tauti mut sinul o ollu aika nuaren ja tyttäreelläs viäl nuarempan.

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!