sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Haaste

Auli lähetti haasteen. Kiitos haasteesta. Tässä vastaukset – poriks!

1. Mitä pienenä vastasit kysymykseen, mikä sinusta tulee isona?
Lapsen mää oli muutama kerra astma tähde Lastelinna sairalas Helsinkis. Varmaa sen tähde mää haaveili vakavissani lastehoitaja urast, viäl aika isonaki. Sihe aikaa ko mää oli jo oppikoulus, siäl Lastelinnas oli viäl semmone koulu, josa lastehoitajii valmistu. Äiti hommas mu puhheitteni perusteel minul lapsehoitajapaika yhde sairaahoitaja perheest. Siäl oli vaa yksi kolme vuade vanha poika. Mää hoidi hänt keskikoulu ja lukio välisen suven ja istui häne kansas päivät pitkät Pori keskusta leikkipuistois, pääasias Raatihuanee puistos. Ko se poja äiti oli sairaahoitaja, häne antamas tyätodistukse perusteel tyä olis kelvannu harjotteluks jos mää olsi pyrkiny sin lastehoitajakouluu. Sinä suven kumminki mu lastenhoitajapuhheeni ja -haaveeni loppu.

Must ei ol myähemminkää tullu lastehoitajaa, ko ei ol ollu ommii lapsii, mut kissahoitaja must kyl o tullu. Mee suvus taitaaki ol sillai, et jossei saa sitä mitä lapsen toivoo, sit saa kissa. Niinko Auli toivo rosvoo miähekses ja sai Rosvo-kissa. Ja mää toivoi lastehoitajuut ja sai kissoi. 

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?
No, mää en oikee jaks lukkee sarjakuvvii. Lapsen kyl Aku Ankast määki tykkäsi. Ja oli hianoo, ko se tuli meil kottii. Meil tuli televisio vast ko mää oli jottai 16. Kyl mää silti jouluautton tykkäsi niit piirrettyjäki kattel. Varmaa mu lempparini o viäläki Pekka Töpöhäntä -piirretyt.

3. Lempileikkejäsi
Yks mu lempileikkejäni oli Lastellinna, ja muut lapset osallistu siihe. Minul oli siit Lastellinnnast oikeit muistoi, muil lapsil ne oli miälikuvitusleikkei. Ja mullaki fakta ja fiktio taisi aikaa myäte men sekasi. Joskus me Yyteri Kaanaa lapset leikittii piiris pyärimist ja laulettii Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa… Ulkoleikkei leikittii Leena ja Marku ja muitte kans, mää muista et ne horsma aukeemattomat "siämenpötköt" oli joskus makkaroit josaki kotileikis. Joskus me mentii leikkimää Isolkivel ja äiti teki meil evväitäki mukkaa vaik se kivi oli kiveheitopääs kottoo. Joskus suvel me yhdistettii huvi ja hyäty ja noukittii kipat täytee pualukoit siält Isokive lähelt mettäst. Mää ainaki tunsi itteni oikee sankariks ko mää oli saanu kippani täytee. Mää tykkäsi kauheesti noukkii kukkasii. Kevvääl ensimmäitteeks siäl mee talo takan mettäs kasos mättäis semmosii ruahotupsui. Ja mää noukei niit innoissani ja vei äitil. Äiti oli siit kiva ko hän otti kaikki kukat vastaa ja pani vesilassii tai maljakkoo. En ainaka muist et hän olis sanonu et älä ny tommosii ruahoi kottii kan. Isä kans käytii ain joskus talvel Yyteri pankeil hiihtämäs. Mun rupes ain siin menomatkal henki vinkumaa, ja sit piti men huilaamaa jonneki sin Santalakulmil, muista et joskus ainaki oltii semmose Santala Katri tykön ja hän tarjos meil mehhuu ja keitti isäl kaffeet. Sit jatkettii taas sin pankeil hiihtämää ja laskettelemaa. Sillo ko mää oli Yyteri kansakoulus, siäl leikittii hianoi palloleikkei. Palloo heitettii seinää semmoses sarjas, oli ain erilaisii heittoi ja suaraa ja oikeelt ja vasemmalt ja ristii rastii ja selätakkaa heittämist ja ympärikääntymist ja kaikemmoist, ja piti kaikki erilaiset heitot saad loppuu saakka pudottamati palloo kerttaakaa. Hyppynarus oli kans semmosii sarjoi jokka piti "suarittaa". Mut siin mää oli aika kömpelö, mää sai ain viipottaa narruu muil, ko mää jäi heti muutama hypy jälkee ko tuli mu vooroni. Ja sit hypättii ruutuu, siittäki mää tykkäsi.

4. Parhaat synttärit ja miksi?
Parhaat synttärini o ollu mu 50-vuatissynttärini. Mu ystäväni Leena oli järjästäny ne. Siäl oli yllätysohjelmaa. Mää muista et mää sai ihanii kukkasii. Vai pitiks täs puhhuu vaa lapsuude synttäreist? Mu o syntymäpäiväni 28.12. ja sen tähde se jäi ain vähä joulu varjoo. Mut meil oli kyl melkei ain käsketty kyllää mu kummini Kreetta ja Eikka. Heilt mää sai hoppeelusikoit ja hee kyläskäymine juhlisti mu syntymäpäivääni. Joskus 1950-luvul mää sai äitilt kai joululahjaks kukkasellist flanellikankast ja sit syntymäpäivän pari päivä pääst siit flanellist tehdyt kahdet alushousut - vai oliks niit yhdet? En kyl ollu ilone siit lahjast.

5. Mistä urheilusta pidit/mitä urheilua harrastit?
Em mistää! No, kyl mää sentää tykkäsi ajjaa pyärää ko mää sai nii hiano pyärä kahdeksa vanhan. Mää oli oikee ylpee siit, ja isä opetti mu ajamaa sitä. Minnuu ei yhtää häirinny, et se pyärä oli Neuvostoliitos valmistettu ja halpa. Isäl ja äitil oli piänet rahat. Se pyärä oli semmone tumma turkoosi färine. Siin oli oikee käsijarruki, ja mää oli ylpee siit ja ajoi polleesti kouluu. Se käsijarru ei kyl oikee koskaa pelannu, mut se oli komia näköne. Ja Haaparannast tuatii mul kerra valkoset hokkarit. Niilläki mää opetteli luistelemmaa ja tykkäsi kyl. Ei hiihtäminenkää vastemmiälist ollu. Mut mää en tykänny mistää joukkuelajeist enkä kilpailuist ko mää oli niis kaikis huano. Mää oikee inhosi niit pesäpallopelei.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Josaki vaihees mää tykkäsi Beatleseist ja sit Cliff Richardist. Mut enne sitä aikaa 1950-luvul oli kauhee jännittävvii iskelmii, Tiikerihai ja Silmälasikäärme.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut? 
Mun o jääny miäleeni semmone harmaa kankasaasi, jonka äiti oli itte tehny. Sit yhten joulun me saatii silmänuket, joil äiti oli tehny itte kauheesti hianoi vaatteit. Oli klänninki ja alushousut ja alusliivi ja pitkäthousut ja puseroit ja takki ja lakki ja myssy ja vaik mitä. Mut sillo mää oli varmaa jo vähä liijja iso. Mää luule, et Päivi joka oli piänempi, tykkäs siit lahjastas viäl paljo enemmä ko mää. Mää tykkäsi kauheesti semmoset yhdest lahjast, jonka mää sai kerra serkultani Oililt (ja häne vanhemmiltas). Siin oli kauneuspussukka, joka meni knapsahtamal kii. Pussuka sisäl oli piäni huulipuna, jottai oikee räikeet aniliini- tai kirkkaapunast huulipunnaa, ja piäni pullo sama färist kynsilakkaa. Ja sit sydämemalline piäni hajuvesipullo. Sihe pullo pääl oli maalattu violetti sireenikukinto. Ja yhten joulun mää oli oikee onnelline, ko Leena äiti Pauliina sano, et joulupukki oli unhottanu yhde mu lahjani Kaanaa suulii. Ja se lahja oli kirkkaapunane lompsa, ihan samallaine ko aikuiste lompsat, mut piänempi. Se oli valmistettu jostai kernitapasest aineest. Vaikee sannoo, mikä näist olis ollu paras lahja.

8. Mitä sellaista olisit halunnut tehdä, mitä et ole vielä tehnyt?
Mää tykkäisi matkustaa esimerkiks Roomaa ja Parisii. 


Haastan Leenan, Mervin, Piitun ja Riitan, jos joku heistä haluaa vastata kysymyksiin. 

2 kommenttia:

  1. Kivat vastaukset. Muistan sen lompsan.Just se krnimateriaali on niin tuttu, että melkein näen sen silmissäni ja tunnen käsissäni! Viimeisen kerran kun olen sen nähnyt siinä oli piirretty kuulakärkikynällä jotankin suttuja. Se ei ole varmaan sun tallessas, mutta se on pyörinyt iät kaiket mammalassa. Jos se on se sama lompsa. Munkin hienoimmat synttärit on ollut 50-vuotis-juhlat, mutten sitä sanonut kun ajattelin, että on kyse lapsuudesta.

    VastaaPoista
  2. Just se sama punane lompsa, jos oli niit suttui ja kraapaleit. Ei ol mul ennää.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!