Viime viikovaihtees taas kitki miäheni edesmennee sisaree kukkamait Koskel. Ja ihaili pensait ja kukkasii. Sireenit kukosti, nämä kuvas olevat valkoset ja lisäks kretliinit. Omenoitte kukinta-aika oli jo ohitte.
Kahdes paikkaa pihas oli näit komioit iiriksii eli kurjemiakkoi.
Akileijjat o jo lapsuudest tuttui monivuatisii.
... niinko särkyneet sydämmetki.
Isot valkoset vuakot oli lopettamas kukostustas raparperei juurel.
Olisiko tämä sammalleimuu?
Oletpa tehnyt ison urakan. Tuli varmasti hyvä mieli.
VastaaPoistaEn ole hyvä perennatuntija, en osaa auttaa.
Kurjenmiekka on tuttu lapsuusajoilta. Sitä kasvaa keltaisena luonnonvaraisena Kymenlaaksossa.
Urakka oli minu rahkeilleni iso mut ei yhtää vastemmiäline, päivasto. Yks jualavehnäne nurkka yhdest isost kukkamaast jäi kitkemäti ja lisäks yks tulppaanipenkki, josa ei ollukkaa kauheesti rikkaruahoi. Keltaset kurjemmiakat o mulleki lapsuudest tuttui, niit kasvo Kokemäejoe rannal lähel mee uimapaikkaa.
VastaaPoistaIirikset ovat ihania!
VastaaPoistaOn kyl! Nämä sinivioletit o aika korkeit ja monikukkasellisii. Aikoinas ihan mu piänen ollesani Täti pihas oli Kaanaasee menevä polu oikeel pual metsikö reunas matalii iiriksii. Mum miälestäni ne oli väriltäski erilaisii ko nää, punaviolettisempii. Joskus mää kysyi äitilt et oliko siäl oikeesti semmosii ja hän vahvisti et kyl oli ja ihmetteli millai mää semmosii voi muistaa. Joskus joku kukkaki voi ihmeesti jääd miälee.
VastaaPoistaEn muista noita iiriksiä, mutta jokirannasta muistan keltaiset kurjenmiekat ja radanvarresta isot kissankellot ja teiden varsilta ketoneilikat.
VastaaPoistaEi sillo ko mää oli mukula,puhuttu mistä iiriksit,ne oli miakkassi tai miakka liljoi.Mul o juur tota sortti joka jo kukosti,on vielä yksi laatu joka ei ol viälä kukostanu,,ja se o iiris
VastaaPoistaOl se ruskaki klookku ko ei poikkai pääl ollu ymmärtävänäs ei sit ol mittä ooppera orotettavis..
Päivi, samat määki muista. Niit matalii miakkaliljoi oli siin polu viäres ihan joskus sillo, ko me asuttii viäl Täto mökis eikä kauvvaa sen jälkee, sit ne hävis. Ne ei ollu edes missää kukkapenkis ko vaa siin ruahikos puitte al.
VastaaPoistaPuikkoellu. Sää se sanoitki! Ne oli miakkaliljoi. Ei munkaa lapsuudessani mistää iiriksist puhuttu, ei ehkä kurjemmiakoistakkaa, ko miakkaliljoist puhutii. Eiks sul ollu hiljattai kuva samallaisest miakkaliljast, joka kassoo sul porraspiäles su mökilläs?
Oli ihan sama kukka,mutta se oli kaupunki asunnon kuistinpielessä.
VastaaPoistaOlen nyt mökillä ja täällä alkaa vasta kukkimaan.Kuumaa on,mutta laitin juuri viilennyksen,koska meillä on täällä ilmalämpöpumppu.
Ensi tiistaina lähden hesaan,olen siellä viikon päivät,tapaan ystäviäni Espoossa vesitornin kupeessa ja erään
ihastuttavan blogiystäväni Leppävaarassa,hänet olen parin vuoden
ajan tuntenut ja tämä on kolmas tapaaminen;))
Puikkoellu! Ahaa, sul o noit miakkaliljoi kummassaki kodosas, mail ja kaupunkis. Mää taas lähde vissiinki huamen Porrii siskoni tyä Paarnoorii. Vaik asutaa Espoos, en tiä eikä miäskää tiä misä päi Espoos o vesitorni. Leppävaara kyl tiä, se o aika liki meit, käydää siäl ussei kaupas.
VastaaPoistaMe olla sit niinko vahetukses.se vesitorni kuulu espoolate se o vanhakirkkotiä 7
VastaaPoistaJossas mikonkattu kulje vilkas meilpäi
kellokaupa kulmal. 25 kohdal.