Kialoje aika alko kyl olemaa hiukka ohitte. Ihan ensimmäisel kialopaikal oliki hiuka jo kuihtuneit kialoi. Mut jatkettii matkaa polkuu pitki ja hyviä ja tuareitaki kialoi päästii noukkimaa.
Mitä syvemmäl ja lehtomaisempaa mettää päästii, sitä kauheempi hyttyste ininä kuulu. Meil oli kyl hyttysmyrkkyy mukan ja muutonki oltii pantu pitkäpulttiset ja pitkähiaset vaatteet. Aulil oli saappaat jallaas ja mullaki lujat kenkät. Hyttysii parveili mee ympäril järkyttävät määrät. Mut kialot oli kauniit ja tuaksu hyvält.
Mettäs oli näitäki piänii ja vaatimattomii tähtimäisii kukkasii, joitte nimmeekää mää en ol koskaa oppinu tiätämää. Mut ne nostattaa yhde vahva muisto. Mää oli sillo aika piäni, ole saattanu ol kolme, neljä vanha. Naapuri Aune-täti oli ottanu mu mukkaas hakemaa häne lehmääs Normaa laitumelt. Sin laitumel mentii mettäpolkui pitki. Aune kanto minnuu reppusellääs. Ain ko tuli kuuseoksii mee ettee, hän sano: "Pist silmät kii ettei neulaset pistel silmii!" Mää puristi silmät tiukasti kii ja pidi lujasti Aune kaulast kiini. Ja ko mää katteli siält Aune reppusellääst maahaa puitte al, siäl mää näi tämmesii piänii tähtikukkasii. Ne oli niinko jottai satukukkii, piänii tähtii.
Mettäpolku loppuu tähä kohtaa, jost näky tehdas ja sen jätevuari. Täst kohdast lähtee menemää soratiä Pihlava ja Pori suuntaa. Siskoni Auli tiäsi, et siit kulkee lämpöputki kaupunkii. Enne vanhaa mettäpolku jatku huviloisii astikka.
Tehdas siintää kauvvempan. Tehtaalt kulkee pitkä jätevuari Pihlavaa päi, ja sitä o aljettu maisemoimaa vihriäisel nurmel. Tehdas o täs kuvas osittai jätevuare takan. Viimeks ko ole se nähny, se oli ihan paljas jätevuari.
Ihanan valtavasti kieloja melkein tuntee tuoksun kuvasta. Kyllä kielot on kauniita. Katsoin kasvikirjasta ja musta se pieni kaunis valkoinen kukka on Pihatähtimö.
VastaaPoistaOn ne kielot niin kauniita!
VastaaPoistaKielot on kyllä ihania kukkia,voi sitä tuoksua! tuo tähtikukka miellytti myös minun vaatimatonta silmääni.Pieni on kaunista....
VastaaPoistaKiitos kommenteist, Paula Kristiina, Naukulan Mamma ja Sirpa!
VastaaPoistaPaula Kristiina, määki kattoi kasvikirjast. Mustaki se piäni kukka näyttäs just tähtimölt.
Aune-täti oli ihanan vahva ja kantoi pientä selässä.
VastaaPoistaHieno muisto.
Maisemoitu jätevuori kuulostaa jotenkin kammottavalta.
Daisy, Aune-täti oli mee perhee kaikil lapsil ihana täti. Mää en ollu ainoo ketä hän kanto reppusellääs. Nuarempan hän oli rempsee ja vahva. Vaik hän oli naimaton ihmine, hän toimitti meil ja muilleki lapsil ihan isoäiti virkaa, hän oli lämmin ja ystävälline ja viaraavarane. Aune oli alkanu rakentammaa uut talloo mee krannii, mut talo jäi keske ko tuli se tehdas. Se oli Aunel kova paikka, ko hän oli ikäs asunu siäl Kaanaas. Hän osti oma talo piäne matka pääst ja meni sin tehtaasee tyähöö siivoojaks. Hän sai siält uusii mialuisii ystävii ja ymmärtääkseni viihty tyäsäs ja muutonki elämäs hyvi. Hän pääsi se kotopaika menetykse suru ylitte ja jatko elämääs.
VastaaPoista