Minu kirpputoripitoni loppu täl viikol. Hyvi siält ostettii mut kaikki ei tehny kauppaas.
Yhde tavara mää itteki siält taas löysi, omalt kirpputoripöydältäni. Se oli vanha alkuperäne mut käyttämätöin Vuakko-kankas, kolmmetrine pala. Mää oli se hinnaks pannu 29 euroo ja heti alvust astikka ajatellu, et hintaa en laske, vaikkei kukkaa ostais. Mukko mul ei oikee ollu käyttöö sil kankaal, ajatteli et joku joka sen pääl ymmärtäis, vois vaik ostaa se ittelles. Tyyki oli peräsi 1970-luvult ja sen nimi o "Arkkitehtiraita". Siin o keltasii ja valkosii yli kymmensenttisii raakoi.
Tämä kankas oli tullu meil miäheni Esko romppeis, joist mää plokkasi aarteit. Niinko hianoi hantuukityykei, yksiki oikee käsi kudottu pellavaine, jost mää tei kaitaliina, ja sit tämä vanha Vuakko-kankas. Ne aarteet oli Eskol vaa josaki paffiloora pohjal vinti pääl. Kankaat oli alu alkai peräsi häne Vilma-tätiltäs, joka oli syntysi Koski Tl:st mut joka meni naimisii ja eli elämäs Kitteel valla toisel pual Suamee. Mää en ol koskaa tätä edesmennyt Vilma-tättii treffannu, mut häne tavaroitas o mee huushollis. Mut tyttäree kans ollaa kyl oltu kyläväleis.
Ko mää aikani katteli sitä Vuakko-kankast kirpputoril, minul tuliki näkemys, millai mää voi sitä käyttää. Siit tulis hiano yls ja als vedettävä laskosverho. Suunnittelinki jo, et ko mää seuraava kerra mene Porrii, ni mää viä se kankaa Villaa ja peitteesee. Siäl voi teettää semmosii laskosverhoi. Kyl tääl Stockmannillaki voi, mut tääl o tyyriimmät hinnat. Se laskosverho sopis oikee hyvi mee keltaseks tapiseerattuu kamarii. Nykki siin o kelta-valkoset kartiinit ja mää sano sitä aurinkohuaneeks.
Mukko mää meni hakemaa viimisii tavaroitani ja kamppeitani kirpputorilt, tämä kankas oliki myyty, meni sit itteltäni sivu suu. Just viimisin kirpputoripäivin. Ei silti, ei se minnuu harmittanu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!