Aika ja ikä

Kuva o otettu Maltalt Mdinan museokaupunkist 

syksyl 2008.

Yks minu siskoistani kysy mult, et tuntuuko minust et aika kulluu ain vaa pikemmi ko ikkää tullee enemmä.

Kyl minust just silt tuntuu.

Mää luule, et 4-5 vuade ikkäisel lapsel, olipa hän sit poikane taik flikkane mukula, yks ainoo suviki o yht pitkä ko ikuisuus. Se suvi o mittaamaton aika.

Sik ko tullee kouluikä ja suvi loppuu silloko lomaki, suvel tullee mitta. Ko koulu alkaa, ruvetaa elämää kello mukkaa.

Varmaa viimeistäs viidekymmene vuade ikkäisen minust o alkanu tuntumaa, et vuadet ja vuadeajat tullee ja mennee sukkelasti ain vaa lujempaa faarttii. Taitaa ol jo vanhuut ko joskus mää en edes muist, onko kevät vai syksy. Minust lokakuu ja huhtikuu o jollailai samallaisii kuukausii. Jos lokakuus kattoo vaik klasist pihal, vois yht hyvi ol huhtikuu: paljaat puut ja paljas maa ja harmaa taivas. Em mää ny sentää viäl suvvee ja talvee ol toisiis sevottanu.

Muutama vuasi takaperi mää pidi vuade vuarotteluvappaat. Tuntu tärkeelt et saa hiukka aikaa ol rauhas ja puhaltaa, istuu vaa hiljaa paikallas ja kattel vaik kynttylä liäkkii. Ihanaa ko kerranki o paljo aikaa. Ihanaa ko kerranki aika ei lopu.

Mut se oli mu elämäni kaikist lyhkäsempi vuasi. Se vuasi vast äkkii meniki, vaik piti ol kauhee paljo aikaa. Kui siin sillai mahto käyd? Ko mää meni takasi töihii, tuntu ninko olsi ollu pois vaa viiko, tyä jatku samast kohdast mist mää oli lähteny. Mihe se vuasi oikee hävis? Jottai muutoksii kyl oli tapahtunu sil aikaa siäl minu tyämaallani. Ja sem mää selvästi huamasi etten ollu yht väsyny ko enne.

Nykko ole jo 60 ikävuade ylittäny, tähä aja kulumise faarttii o tullu viäl jotaki lissää. Ny mää en vaa ajattel et suvi loppuu pia. Ko mää ole ruvennu ajattelemaa et mu elämäni suvet loppuu pia. Ei niit ennää kovi montaa ol. Jos terveyt ja elopäivii annetaa, ni ehkä parikymment. 

Nyte puhutaa elämä yksinkertastamisest ja kohtuullistamisest, downshiftingist. Ja hittaast elämäst. Siihee kuuluu, et annetaa aikaa ittel ja läheisil ihmisil eikä juast tavaroitte peräs eikä kulutet ja eletää vaatimattomasti ja säästetää luantoo.

Pelkkä vanheneminenki varmaa pakottaa piänee downshiftingii ja hittaampaa elämää. Minust ainaki tuntuu, et kaikki muu hidastuu mut aika kulluu äkemmi ja äkemmi.

Tämä kuva o Aunukse kyläst Venäjä Karjalast. Siäl aika näyttää pysähtynnee.