"Sisäine murreporisija"

Tämä kuva o otettu Poris 2007 mee neljä sisarukse lapsuudekodo

pihast. Kuvas o järjästetty mee äiti leikkaamii mattokutteit

väriympyrää pihanurmel.

Nyk ko mää ole paremmi treenannu tätä omallaistani porim murret, tullee monia ajatuksii miälee. Mää huamaa, et tämä murre o kyl tyysti mu ommaa kiältäni, ei sitä arkeiympäristös kuul muilt ihmisilt lainkaa. Eikä mul ol oikee mittää kosketust siihee, millai Poris oikeesti puhutaa. Millai puhhuu porilaiset nuaret? Millai puhhuu keski-ikkäiset? Niin no, kyl mää tiädä, millai mu Poris päi asuvaiset siskoni puhhuu, eikä hee puhe millää lail ol se kummempaa ko minunkaa puhheeni. Eikä senkää siskoni, joka assuu Helssinkis. Luulisi, et me kaikki pauhataa aika lail samallaist puhekiält. Mut ei me tämmöst murret kyl puhut.

Sillo ko minu äitini kirjoitti murrepakinoitas, hän ain omas miälessäs kuulusteli, millai häne kasvatusäitis olis tämä ja tämä asja sanonu. Ja jokku muukki häne tuntemas vanhat ihmiset. Se häne kasvatusäitis oli kyl hänel kaikist tärkeempi murre-esikuva, jost hän otti mallii ja jolt lainas sanoi ja sanontoi ommaa murteesees. Samallai määki varmaa muistuttele, millai olis enne sanottu ja millai mää ole kuullu puhuttava ja sanottava ja mikä tuntuu tutult. Vaikkem mää nii vanhaa murret ol kenenkää kuullu edes puhuva ko mitä se Täti-vainaa taisi puhhuu.

Mee isä oli kyl parempi murteepuhuja ko äiti, joka oli kirjottaja ja murreharrastaja. Isä ei lainkaa plokannu sanoja eikä puntaroittenu, millai ny pitäs puhhuu taik sannoo, et tämä olis murret. Hän vaa puhu sitä mitä puhu. Semmone murre onki aidompaa, jota vaa puhutaa. Semmone murre, jota esitettää, o harkittuu ja sentähde ain vähä keinotekkoist. Harkittuu o tämäki mu porinani.

Ole funteerannu, et minus o varmaa joku ”sisäine murteepuhuja” taik -kirjoittaja – kos tämä tullee minult kumminki aika helppeesti.

Ploki nimeks mää pani Arkiporinaa vaik ajatteli, et varmaa tarttis ol kyl Arkeiporinaa. Mut se tuntu estiks liika kummalliselt. Ja ny mää se sit kumminki korjasi. Kokkeile milt se Arkeiporina mahtaa tuntuu. Olis kiva ko joku ”oikee” porilaine tyyräis minnuu ja sanos et onks se Arkeiporinaa parempi ko Arkiporinaa.

Toisellakki taval tämä ”porina” o vähä klookii. Mää en nimittäi usseinkaa vähänkää viaraammas seuras ol mikkää porisija. Kyl mar mää ny ain asjani pysty toimittammaa, mut ulosanti ei ol porinaa eikä lorinaa. Päivasto ole aika hiljanenki flikka. Viimine paikka mihe tahtosi kiivet, olis joku puhujapönttö taik lava, jost täytys esittää porisevvaa porilaist. Mut taitaa ol sillailaki, et minus kumminki assuu piäni ”sisäine porisija”.

Mul o ollu semmone ajatus, et täs Arkeiporinas mää porise kelvii ja helppoi ja mukavii asjoit, semmossii, joist o helppo kirjotel ja joist tullee hyvä miäli.