JOULUKALENTERI 19/24
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
(Sanat Martti Luther, suom. Julius Krohn)
Tämä Martti Lutheri jouluvirsi, jonka kymmenest säkeistöst täs oli muutama, kuulu mu kouluaikanani joka kuusi- ja joulujuhlaa. Se veisataa joulupäivä aamukirkos niinko Hoosiannaa taas veisataa ensimmäisen adventtisunnuntain.
Ny joulual käydää taas keskustelluu Helsinki Sanomis siit, et saadaanko kouluis ja päiväkodeis ja muis julkisis paikois pittää kristillissii joulujuhlii ja veisat virsii ja lukkee raamatukohtii. Kuluneel viikol kaks ateisteiks ilmottautunut otti jyrkästi kantaa kristillise joulu pualest.
Toine heist ihmetteli, et uskonnottomie ja eriuskontoiste miälerauha näyttää oleva pyhempi ko joulurauha. "Herttinen sentään, kun jollekulle voi tulla hyvästä sanomasta paha mieli!" Häne miälestäs ei nyky-yhteiskunnas tartte suvaitsevaisuut perustel ko se o muutonki ihan selvää. Ei kouluje ja päiväkotie tarttis todistel näitte arvoje tosissas ottamist sil, et luapuu omist tärkeist perinteistäs. "Itse en kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, koska olen ateisti. Uskonnottomien tosikkous on kuitenkin niin vastenmielistä, että harkitsen protestiksi liittymistä takaisin kirkon jäseneksi."
Toine ateisti kirjotti Helsinki Sanomis et häne miälestäs o outoo logiikkaa ja tyrmistyttävä ajattelutapa, et demokraattises oikeusvaltios enemmistö täytyy luapuu perinteistäs vähemmistöje tähde. Ei vähemmistöil ol mikkää pakko niihi perinteisii kumminkaa osallistuu. "Seuraavaksi varmaan kielletään leijonatunnus, siniristilippu ja Maamme-laulu", tämä kirjottaja arvailee.
Kolmas otti asjaa kantaa laste pualest, et lapsi o oikeus joulujuhlie rikkaasee perinteesee, jouluseimii, enkelikirkkoihi ja Enkeli taivaan -virtee. Nämä antaa lapsil hyvvää miält ja turvallisuut, jota nykymailmas ei ol liikaa.
Enkeli taivaan -virsi kertoo siit, et enkeli tuli ilmottammaa ilosanomaas semmosil ihmisil joil ei ollu mittää jouluperinnet eikä kristillist kulttuurii. Paimenet oli raskaas yävoorosas tyämaallas, ko enkeli tuli keskekaike heit häirittemmää. "Miks hämmästyitte säikähtäin?" enkeli virres sannoo paimenil. Siit päätelle joulusanoma vissii kuulus niilleki uskonnottomil ja eriuskontoisil maahaamuuttajil ja muil ihmisil kukka ei tiä sitä varrot eikä valmistel. Jokuset heist ossais ehkä hämmästyy ja säikähtää ja ilosesti yllättyy ilosanomast. Me jokka ollaa kuulusteltu jouluevankeliumii joka joulu koko ikämme ei ehkä osat, me ollaa turtuneit.
Muuto ei kaikki maahaamuuttajat sunkaa ol eriuskontoisii. Kyl hee joukosas on paljo kristityitäki. Piänempi osa varmaanki o luterilaisii mut muihii kristillissii kirkkokuntii ja yhteisöihii monet heist o kasvanu. Mu tyäpaikasani Raamattuopistos o kaks vuat ollu maahaamuuttajalinja, joka o tarkotettu just kristityil. Jo kahten lukuvuaten meil o opiskellu ilone joukko ihmisii eri maist ja maaosist. Nykki opiskelijoit o kymmenest eri maast pääosas Aasiast ja Afrikast. He o opiskelemas suame kiält ja tutustumas suamalaisee yhteiskuntaa, elämätappaa, historiaa, perinteisii, luterilaisuutee ja suame kirkkoonki vaikkei olis sen jäsenii eikä meinais liittyykää.
 |
| Kuva o Madeira pääkaupunki Funchali jouluvaloist 2003. |
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
(Sanat Martti Luther, suom. Julius Krohn)
Tämä Martti Lutheri jouluvirsi, jonka kymmenest säkeistöst täs oli muutama, kuulu mu kouluaikanani joka kuusi- ja joulujuhlaa. Se veisataa joulupäivä aamukirkos niinko Hoosiannaa taas veisataa ensimmäisen adventtisunnuntain.
Ny joulual käydää taas keskustelluu Helsinki Sanomis siit, et saadaanko kouluis ja päiväkodeis ja muis julkisis paikois pittää kristillissii joulujuhlii ja veisat virsii ja lukkee raamatukohtii. Kuluneel viikol kaks ateisteiks ilmottautunut otti jyrkästi kantaa kristillise joulu pualest.
Toine heist ihmetteli, et uskonnottomie ja eriuskontoiste miälerauha näyttää oleva pyhempi ko joulurauha. "Herttinen sentään, kun jollekulle voi tulla hyvästä sanomasta paha mieli!" Häne miälestäs ei nyky-yhteiskunnas tartte suvaitsevaisuut perustel ko se o muutonki ihan selvää. Ei kouluje ja päiväkotie tarttis todistel näitte arvoje tosissas ottamist sil, et luapuu omist tärkeist perinteistäs. "Itse en kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, koska olen ateisti. Uskonnottomien tosikkous on kuitenkin niin vastenmielistä, että harkitsen protestiksi liittymistä takaisin kirkon jäseneksi."
Toine ateisti kirjotti Helsinki Sanomis et häne miälestäs o outoo logiikkaa ja tyrmistyttävä ajattelutapa, et demokraattises oikeusvaltios enemmistö täytyy luapuu perinteistäs vähemmistöje tähde. Ei vähemmistöil ol mikkää pakko niihi perinteisii kumminkaa osallistuu. "Seuraavaksi varmaan kielletään leijonatunnus, siniristilippu ja Maamme-laulu", tämä kirjottaja arvailee.
Kolmas otti asjaa kantaa laste pualest, et lapsi o oikeus joulujuhlie rikkaasee perinteesee, jouluseimii, enkelikirkkoihi ja Enkeli taivaan -virtee. Nämä antaa lapsil hyvvää miält ja turvallisuut, jota nykymailmas ei ol liikaa.
Enkeli taivaan -virsi kertoo siit, et enkeli tuli ilmottammaa ilosanomaas semmosil ihmisil joil ei ollu mittää jouluperinnet eikä kristillist kulttuurii. Paimenet oli raskaas yävoorosas tyämaallas, ko enkeli tuli keskekaike heit häirittemmää. "Miks hämmästyitte säikähtäin?" enkeli virres sannoo paimenil. Siit päätelle joulusanoma vissii kuulus niilleki uskonnottomil ja eriuskontoisil maahaamuuttajil ja muil ihmisil kukka ei tiä sitä varrot eikä valmistel. Jokuset heist ossais ehkä hämmästyy ja säikähtää ja ilosesti yllättyy ilosanomast. Me jokka ollaa kuulusteltu jouluevankeliumii joka joulu koko ikämme ei ehkä osat, me ollaa turtuneit.
Muuto ei kaikki maahaamuuttajat sunkaa ol eriuskontoisii. Kyl hee joukosas on paljo kristityitäki. Piänempi osa varmaanki o luterilaisii mut muihii kristillissii kirkkokuntii ja yhteisöihii monet heist o kasvanu. Mu tyäpaikasani Raamattuopistos o kaks vuat ollu maahaamuuttajalinja, joka o tarkotettu just kristityil. Jo kahten lukuvuaten meil o opiskellu ilone joukko ihmisii eri maist ja maaosist. Nykki opiskelijoit o kymmenest eri maast pääosas Aasiast ja Afrikast. He o opiskelemas suame kiält ja tutustumas suamalaisee yhteiskuntaa, elämätappaa, historiaa, perinteisii, luterilaisuutee ja suame kirkkoonki vaikkei olis sen jäsenii eikä meinais liittyykää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!