JOULUKALENTERI 5/24
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Sä vihannoitset kesäisin,
tuot lehväs talves tuiskuihin.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Myös aina joulun aikahan
sä saavut meidän majahan.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
(Suomentanut
Matti Pesonen)
Tämä joulukalenteri viides luukku ei meinannu ei sit millää auvvet. Vihdoviime mää sai se revästyy auki ja siält tuli tämä Kuusipuu-laulu, jonka mää muista oppineeni koulus. Saksa tunneil sitä laulettii saksaks, Oo Tannenbaum, Oo Tannenbaum... Sentähde laulust tullee miälee enemmänki niitte saksatuntie muisto ko mikkää joulutunnelma. Saksaopettaja Frau Lähtee komennukses Pori tyttölyseos tätä laulettii oikee ryhdikkäästi.
Mut sit joulukalenterist tuli viäl tua Kuusipuu mukan korpijoulu. Esko ja mää viätettii sitä korpijouluu Tohmajärvel Pohjois-Karjalas vuan 2006. Siäl oli mökki, misä Esko enne oli muutama vuade aja oikee vakinaisesti asunukku. Hän oli pitäny siäl Tohmajärvel mehiläisii.
Se oli siit erikoine talvi, ettei edes nii pohjoses ko Tohmajärvel ollu nimekskää lunt. Just jouluautton sato sev verra lunta, ettei ollu valla musta maa. Yks tohmajärveläine miäs kehu, et kerra häne muistoaikanas oli ollu yht vähälumine joulu, sillo ko häne poikas oli ollut sama ikkäine ko nyte tämä poja pojat. Eli yks sukupolvi taappäi.
Mee mökki oli yksinäisel paikal korves, kuusi- ja mäntymettää ympäril. Venäjä rajal oli pari kilometrii ja lähimpää naapurii yli kilometri mettätiät pitki. Sentähde mää muistelenki, et se oli mee korpijoulu. Silti naapurit tuli käymää ja tuamaa joulukukkase.
Korpijouluu kuulu seki, et me hajettii joulukuusi suaraa mettäst, luva kans. Kuvas näkkyy hiukka mee joulukuust, joka koristeltii vaatimattomil lastukoristeil. Kuuse takan o tiiliuuni, jol sitä möki tuppaa lämmitettii.
Oikee hyvät muistot siit korpijoulust jäi.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Sä vihannoitset kesäisin,
tuot lehväs talves tuiskuihin.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Myös aina joulun aikahan
sä saavut meidän majahan.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
(Suomentanut
Matti Pesonen)
Tämä joulukalenteri viides luukku ei meinannu ei sit millää auvvet. Vihdoviime mää sai se revästyy auki ja siält tuli tämä Kuusipuu-laulu, jonka mää muista oppineeni koulus. Saksa tunneil sitä laulettii saksaks, Oo Tannenbaum, Oo Tannenbaum... Sentähde laulust tullee miälee enemmänki niitte saksatuntie muisto ko mikkää joulutunnelma. Saksaopettaja Frau Lähtee komennukses Pori tyttölyseos tätä laulettii oikee ryhdikkäästi.
Mut sit joulukalenterist tuli viäl tua Kuusipuu mukan korpijoulu. Esko ja mää viätettii sitä korpijouluu Tohmajärvel Pohjois-Karjalas vuan 2006. Siäl oli mökki, misä Esko enne oli muutama vuade aja oikee vakinaisesti asunukku. Hän oli pitäny siäl Tohmajärvel mehiläisii.
Se oli siit erikoine talvi, ettei edes nii pohjoses ko Tohmajärvel ollu nimekskää lunt. Just jouluautton sato sev verra lunta, ettei ollu valla musta maa. Yks tohmajärveläine miäs kehu, et kerra häne muistoaikanas oli ollu yht vähälumine joulu, sillo ko häne poikas oli ollut sama ikkäine ko nyte tämä poja pojat. Eli yks sukupolvi taappäi.
Mee mökki oli yksinäisel paikal korves, kuusi- ja mäntymettää ympäril. Venäjä rajal oli pari kilometrii ja lähimpää naapurii yli kilometri mettätiät pitki. Sentähde mää muistelenki, et se oli mee korpijoulu. Silti naapurit tuli käymää ja tuamaa joulukukkase.
Korpijouluu kuulu seki, et me hajettii joulukuusi suaraa mettäst, luva kans. Kuvas näkkyy hiukka mee joulukuust, joka koristeltii vaatimattomil lastukoristeil. Kuuse takan o tiiliuuni, jol sitä möki tuppaa lämmitettii.
Oikee hyvät muistot siit korpijoulust jäi.
 |
| Pohjois-Karjalas teitte varsil oli joulunaikaa rakennettu seimiasetelmii. Tämä oli Onkamos päi Tohmajärvel. |
No tuli se sieltä!Se vitosluukku nimittäin!Mielenkiintoista kuulla, että Pohjois-Karjalassa on seimiä teiden varsilla. En olisi ihan osannut kuvitella. Silti olen kulluut, että seimet ovat tuleet Suomessakin yleisemmiksi kotien joulukoristeina ja niitä saatetaan rakentaa ja täydentää oikein vuosien kuluessa.
VastaaPoistaJuu, mustki se oli yllättävvää, ko en ol missää mual nähny Suames. Tai en tiä kui mont niit Pohjois-Karjalas o kaikkias, mut kaks siäl nähtii sillo hakemati, toine Kitteel ja toine Tohmajärvel. Siit Kittee seimest meinaa viäl laittaa kuvanki. Näitte seimie rakentajat oli kylätoimikuntii ja se seimijuttu o jokavuatine perinne.
VastaaPoistaHei porilainen. Löysin blogisi äsken ja huomasin, että olet myös Tipulan tyttöjä. Minua se Frau Lähtee ei koskaan opettanut. Olen Mamman ja Ilmarin porukkaa.
VastaaPoistaPalaan tänne toistekin :)
Minnuuki taisi Ilmari opettaa lukios, Frau Lähde opetti Saksaa keskikoulus. Kiva ko poikkesit tääl!
VastaaPoista