Yks joululaulu uupuu

JOULUKALENTERI 20/24

Tänäpä aukes semmone luuku, jost tuli puuttuva joululaulu. Ei semmost joululauluu ol. Joululauluis mainitaa josjonkullaisii asjoit helikelloist avaruuksii astikka ja montaa muut siin välis. Mut ainaki yks asja puuttuu: kukat. On ne aika tärkeit joulujuhlas. Enkä mää muist yhtää joululauluu, misä puhuttas kukist. No, Sylvia joululaulu o minu miäleeni tuanu kukkaselline tunnelma, mut ei siin oikee muut mainit ko kuuset ja sypressit. Mut lapsen mää taisi luul, et se sylvia oli joku hiano kukkane, ehkä vähä niinko syklaami.

Olisko se joulune miälikuva lumest, talvest ja pohjosest luannost nii tehokkaasti peittäny kukat laaksosessa, et kukat o jääny joululauluistaki valla unhotuksii vaik muuto kukat joulupyhin onki tärkeit? Kukil muistetaa sukulaisii, ystävii, naapureit, tyäkavereit, opettajjii. Niit annetaa ja niit saadaa. Kukat tua juhla kottii. Mitä olis joulu ilma hyasinttii tai joulutulppaanii piironkipääl? Vai enko mää ny vaa saa päähääni sitä joululauluu, mis ne kaikki kukat mainitaa?

Minu lempijoulukukkiini o piäni ruukkutulppaani ja hyasintti. Mää tykkää kaikefärisist hyasinteist, yhtlai vaaleepunasist, valkosist ko sinisistäki. Minu isäni lempikukkane taisi ol punane tulpaani. "Tulpaani" hän sano eikä mikkää tulppaani. En tiä oliko se tulpaani pori murret vai vaa häne ommaa puhetyyliis. "Kynttylöistäki" hän puhu ja häne muistoos määki ole ny täsä plokis kirjottanu kynttylöist.

Joskus 1950-luvul oli semmosii tosihianoi joulukukkakorei, mis oli punane tulpaani ja kialo. Ja taitaa semmosii joulukialoi viäläki ol, mut ne o harvinaisii eikä niit saa mistää isoist tusinakukkakaupoist.

Joulutähdet ei ol yht paljo mu miäleeni, varmaa sentähde, et niit ei ollu viäl mu lapsuudesani ainakaa 1950-luvul. Ne oli myähempii tulokkait.

Sit o viäl paljo muitaki joulukukkasii nykypäivän: amaryllis, jouluruusu, jonka määki ole kerra hankkinu ittelleni huanol menestyksel, atsalea, punane tulilatva ja muitaki punakukkasellisii kasvei. Aika tavalliseks joulun o tullu valkone orkidea.

Tämä kukkaspaljous jouluaikan o osa mee korkeet elintassoo. Joskus mennein vuaskymmenin joulukuusi taisi ol ainoo joulukukka. Ja sitäki tärkeempi. Vaik ei sitäkää ain joka huushollis ollu.

Viime vuasin minul tärkeeks joulukukas o tullu punane neilikka. Neilikka o siittäki mukava, et se kestää vaasis kauniin kauvva, kauvvemma ko hyasintti tai tulppaani ruukus.

Venuksekenkä eli neidonkenkä. 

Tänä joulun mää sai yhdelt ystävältäni joulukuka, joka ei ol ihan tavalline: neidonkenkä. Se o ykskukkane orkidea. Se oli minul mialuine joulukukka senkitähde, et se muistuttaa minnuu mee äitist ja häne ja minu yhteisist ulkomaamatkoist. Viimise yhteise matka me tehtii Madeiral marras-joulukuu vaihtees 2003. Siäl sanottii sillo, et neidonkenkä o madeiralaiste tavalline joulukukka, semmone kiikutettaa joka joulu joka kottii. Mitä olis joulu ilma neidonkenkää? he varmaa ajattellee.

En ol missää mual nähny nii hianoi jouluvaloi
ko Madeiral. Niit madeiralaisii jouluvaloi oli
täsä joulukalenteris jo eilis- ja toispäivän. 

Madeira-matka jälkee äiti sano et häne passis mennee umpee eikä hän ennää hanki uut. Häne matkas o ny matkustettu. "Älä ny!" mää esteli hänt, "kai sää ny passis voit uusii!" Mut hän piti pääs, eikä uusinu. Se oli outoo, ko hän oli ain tykänny matkustaa. Jo pikkuflikkan hän oli haaveillu, et pääsis matkustammaa viaraisii maihii ja kaupunkeihii. Vaikkei hän edes tiätäny sillo ko yhde ainoo ihmise, joka oli käyny Ruattis. Ei sillo paljoo matkusteltu ko hän oli laps. Minul hän oli välil katkera siit, ko mää teeti kallii köökiremonti ja hassasi rahani siihee, niät ei mul riittäny rahat matkustel hänen kansas nii paljo ko hän oli tykänny. Sit hän kyl matkusti yksinki. Ja yhtäkkii hän sannoo, et se o loppu ny.

Tämä jälkee äiti eli ennää runsaat neljä vuat. Tämä eksoottine joulukukka, neidonkenkä, muistuttaa minnuu äitist ja häne kaukokaipuustas. Sen lisäks et se ny muistuttaa minnuu siit ystäväst, joka sen mul anto.

Kuka keksis joululaulu kukist?!  Jonku pitäs se runoil ja jonku säveltää! Vai onko kukat nii herkkii ja elävii et ne menis piloil jos niist aljettas laulaa lollattammaa? Ei kai. On joulukuusiki kestäny laulamise eikä ol siit mittää myrkytyst saanu.

  

Täsä o kukkakoju kaduvarrel Madeira pääkaupunkis Funchalis joulukuu alvus 2003.

* * *

Täytyy ny jälkikättee viäl lisät tähä loppuu kukkasist jokka jouluviisuist puuttuu. Yks mu ystäväni selliitti se asja mul. Sillai se varmaa onki. Usseimmil joulukukkasil o nii oudot ja epäsuamalaiset nimet, et niit olis vaikee laulaa ja ne näyttäis hassuilt joululauluis: amaryllis, atsalea, hyasintti, orkidea, tulppaani, tasetti – kaikki ulkomaalaisii lainasanoi. Jouluruusu olis kyl kaunis, mut jouluruusust o monil ollu karvait kokemuksii ko ei ol saanu sitä menestymmää. Annasilmäki kelpais lauluu mut moni ihmine ei ajattel et se edes olis mikkää joulukukka.