sunnuntai 15. elokuuta 2010

Käsityäkissa

Kui voikaa liki neljäkymmene vuade vanha virkkaustyäni ja neljä
kuukaude ikkäine kissa ol näi sävy sävvyy?



















Joskus 1970-luvul opiskeluaikanani mää rupesi virkkaamaa eirisävysist ruskeist villalankoist klappupeittoo. Se jäi aika piäneks, semmoseks pikemmi torkkupeitoks. Lankoi olis kyl lissää, ni et sitä peittoo vois suurentaa. Lankat o viäläki Laviko muavipussis korjus.

Nyt ko meil o tullu kottiimme kissaneiti Ruska, mää ole hämmästyny, kui hän o ihan sävy sävvyy se vanha torkkupeito kans. Oikee silmiini hivelee torkkupeito ja Ruska-kisu värie ja sävyje yhteesopivuus.

Täs Ruska leikkii valkosel hiirel taustanas sisareni Auli tekemä
sinisävyne tilkkupeitto.



















Joskus sisarellani Aulil oli tilkkupeittointo pääl. Hän teki moniaki erilaisii tilkkupeittoi ja muit tilkkutöit. Minulleki hän sillo valmisti puusohvalleni sinisävyse tilkkupeito.

Ruska o löytäny lankakerä, jonka kans hän täs leikkii. Al o minu
kutomani käytävämatto.



















Mee huushollis meilkei kaikki mattot o räsymattoi. Pari o minu itteki kutomaani mut suurempi osa o äitini vuaskymmenie varrel kutomii. Räsymattot o mahdottoma kissaystävällisii mattoi, ja leikkiväisel kissapennul niist o hyätyy ja huvvii. Niihii voi oikee hyvi terottaa kynsii eikä emännä tartte pelläät et mattot siit kärsii. Ei tartte yhtää kiältää kissaa. Räsymattoje al voi kissa men lymmyy ja vaanii siält ja leikkii pellootteluleikkii vaik ittekses. Mattojel al voi ryämii ja tehd pitkii tunneleit. Reunahapsut o ja mukavii vaanittavvii. Sit ko kissa o onnistunu saamaa matto oikee läjjää ja ryppyy, se matto kimppuu voi viäl hyäkät ja tuiskuttaa ja kurittaa sitä.

Ruska torkkuilee yhdel lempipaikoistas, keinustoolil. Äitini kutoma
käsityä o pehmusteen.



















Yks mialuisa nukkumapaikka täl kissal näyttää oleva vanha nakkilalaine puine keinustooli. Siin o äitini villalankapätkist kutoma ilosekirjava keinustoolimatto. Kiva kattel ko Ruska nukkuu siin keinustoolis. Se soppiiki hyvi, ko mää ole melkei julistanu koko keinustooli pannaa. Mää pelkää, et sattus semmone vahinko, et joku keinus kissa pääl. O turvallisempaa, et kissa itte keinuu siin, ko et häne päälles keinuttas.

Ruska oleilee keinustooli karmil. Taustan o Aune Kaanaa
virkkaama hartiahuivi, jonka läpitte pilkottaa kirjava
keinustoolimatto.

























Siin keinustooli karmil o ussei viäl toinenki vanha käsityä, Kaanaa Aune virkkaama hartiahuivi. Aune kuali 80 vuade vanhan jo parikymment vuat takasi. Se hartiahuivi o aika vanha, mut minul rakas, ko se muistuttaa Aunest. Aunel oli hiukka erikoine maku ja erikoiset värivalinnat. Häne lempifärejäs oli vihriäine ja kretliini. Tämä hartiahuivi o virkattu aika kirkkaa turkoosivihriäisest lankast, josa o kultasii hipsui.

Mul olis viäläki näit käsitöit esiteltäväks. Mut jätän ny toisee kerttaa. 

Just ko mää oli vast miälessäni suunnitellu tämmöst käsityäaihet, sisareni Auli soitti minul ja sano, et hänki koittaa ruvet plokkaamaa. Häne plokistas tulleeki käsityäaiheine ja se tullee kirjakiälel. Mää rupesi heti Auli ploki vakilukijaks, vaik siäl o vast yks harjotus. Sen osote o http://virveriikka.blogspot.com/.

3 kommenttia:

  1. Ihania kuvia Ruskasta! Näetkö jostain, kuinka moni blogisi on lukenut, vakka lukija ei olisikaan kirjautunut tai ilmoittautunut lukijaksi?
    Blogejasi on kiva lukea. Taidat nyt olla niistä yhtä innostunut kuin nenäliinan pitseistä, kissoista...

    VastaaPoista
  2. Kiva käsityöbloggaus! Odotan kovin sitä hetkeä, että minulla on kamera. Nyt pitää vähän malttaa kun tässä kuussa olen ostanut yhden pölyimurin, jääkaapin ja eilen autoon vaihdettiin virtalukon pohja! Minä viellä opettelen tätä kommentointia, välillä kommentit häipyy kai avaruuteen...

    VastaaPoista
  3. Äiti kertoi minulle blogistasi ja antoi osoitteen. Nyt olen mielenkiinnolla lukenut Ruskan kuulumisia. Hän on oikein söpö ja kauniin värinen kissa! :)

    Anu

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!