Yhdes plokis Peikkokukkulalla Chilen taivaan alla pohdittii miälenkiintosesti kysymyst yksinkertasest elämäst. Ploki kirjottaja ihmettellee sitä, et vauraude ja tavarapaljoude keskel elävil o ihanteen tai ainaki seinäjulisteen yksinkertane elämä: "Live life simple." Se tuntuu ristiriitaselt.
Määki rupesi tätä yksinkertast elämää funteeraamaa. Tuli oikee hiki pintaa, nii monimutkaselt yksinkertasuus alko tuntumaa. Downshiftingii, ekologisuut, kiärrätyst, kiireettömyyt. Sitäkö se tarkottaa?
Onko yksinkertane elämätapa raha-, elintaso-, arvo-, katsomus-, sukupolvi- vai peräti sukupualikysymys? Voisko miäs laittaa seinälles taulu jos lukkee kauniil kirjailmi et Live life simple?
Minul yksinkertasuus o sitä, et istu aamusti enne töihii lähtöö nojatualis ja ole vaa. Jos kissa hyppää syllyyni, silittele kissaa.
Yksinkertast o se, ko mää makkaa sänkys ja kuulustele ko miäs kuarssaa viäressäni. Ja mu tullee hyvä ja turvalline olo.
Tarkottaako yksinkertasuus vähä niinko sitä et o löytäny oma olos ja kolos eikä tartte pyristel eikä haikail?
Jos tullee välil paha miäli, sit on vaa pahal miälel. Ei tartte ain ol ilone ja onnelline ja suu korvast korvaa. Välil saa itkee ja jos oikee paha miäli o, ni vaik äänees porat kollottaa. Semmosiiki aikoi tullee.
Yksinkertane o kaunist. Kaunis o yksinkertast. Yksinkertast elämää viättävä nauttii ja ottaa ilo irti kauneudest, joka ei maks mittää. Hän nuuhkii ja höristellee korviis ja silittellee ja krapsuttaa ja kupsuttaa. Hän möyrii maas. Hän ottaa ilma- ja vesikylpyi. Hän syä mustikoit mettäst. Hän kuulustellee lintuje lauluu, tuule suhinaa, aaltoje kohinaa.
Elämä on yksinkertaista jos sitä ei monimutkaista. Meille tarjotaan koko ajan tarpeita, mutta niin kuin kaikissa asioissa on hyvä ajatella itse. Jotkut ovat ihmetelleet miten voin elää niin askeettisesti. Olen ihan äimän käkenä; mielestäni elän tavattoman rikkaasti, minulla on kaikkea mitä tarvitsen. Luulen että salaisuus on siinä että osaa olla tyytyväinen siihen mitä on.
VastaaPoistaMinusta se, että on ympärillä läheisiä ihmisiä ja että on paikka, missä asua ja pärjäilee joten kuten, tuo hyvän elämän. Terveyskin on tärkeää ja harrastukset.
VastaaPoistaCheri, varmaa tämä o olennaine asia: et ossaa ol tyytyväine siihe mitä on.
VastaaPoistaSirpa ja Kollo, läheiset ihmiset, pärjäämine joten kuten, harrastukset ja terveys o tärkeit ja yksinkertasii hyvä elämä aineksii. Mut jos vaik terveys horjuu, sillonki olis tärkeet sopeutuu ja löytää tapa, millai sairaude kans eletää.
Yhdyn edellisiin kommentteihin. Elämä on parempaa kun ei ole liikaa kaikkea vaan juuri niin paljon kuin ilman tressiä sulattaa ja lähellä hyvät ihmis-suhteet, niin hyvässä kuin pahassakin tilanteessa. Aina ei ole itsestä kiinni tuleeko sitä pahaakin elämään.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinulle!
Tulin tänne juuri tuon yhden blogin kautta;D
VastaaPoistaPorin murre kuulostaa hauskalta! Sinulla on täällä kivoja kuvia ja tuo Ruska-kissasi on tosi nätti!
Yaelian, kiitos. Ruska kiittää kans!
VastaaPoistaTämä onkin mielenkiintoinen aihe. Käväisin peikkokukkulalla ja jäin lukijaksikin.
VastaaPoistaAjattelen, että silloin on elämä mallillaan, kun voi sanoa, ettei kuulu mitään erikoista. Ihan vain tavallista arkea, tavallista ruokaa. Hyvä jos pysyisi terveenä ja rahaa olisi riitävästi. En ole ollut koskaan tavaran perään, ostan vaatteitakin vain tarpeeseen. Ehkä se on yksinkertaista elämää, helpompaa ainakin, kun ei tarvi juosta kaupoissa ostelemassa koko ajan.
Hyvää viikonloppua Paula !
Nyt kun maailmantalous pahasti keikkuu tarjotaan "lääkkeeksi" kulutusta. Kauhein signaali tuntuu olevan se, että ihmiset vähentävät ostamista. Minusta tämä on ekologisesti aivan nurinkurista, länsimaissa on jo nykyään melkein kaikkea yli äyräiden. Olellisen erottaminen on siihen keskittyminen, yksinkertaistaminen on ihan terve ilmiö - ainakin pitkällä tähtäyksellä.
VastaaPoistaHih, mullakin oli juuri postauksen otsikkona, yksinkertainen on kaunista ja olen sitä mieltä, myös tietynlainen vaatimattomuus kaunistaa. Mitä simppelimpiä sen helpompaa. Kyllä tämä maailma vie kuin pässiä narussa jos antaa myöden, parempi vain silitellä kisaa keinussa.
VastaaPoistaAi jai, miten kiva teksti! Kiva lukea murretta myös! Osaisinpa minäkin nauttia miehen kuorsaamisesta :D Olen aina tönimässä häntä...
VastaaPoistaKiitos kommenteist, joit mää ny yämyähää rupesi funteeraamaa.
VastaaPoistaPipsa, sanot ettei ol ittest kii, tulleeko jottai pahhaaki elämää. Mut ehkä sit o kumminki ittest kii, millai sihe pahhaa, olipa se sit sairaut tai onnettomuut tai tyättömyyt tai muu vastoinkäymine, suhtautuu. Vaikeudet o helpompi ottaa vastaa, jos niihinki pystyy suhtautummaa... en keksi ny muut sannaa ko nöyrästi. Sillai varmaa pääsee itteki helpommal.
Daisy, mää tunnusta et ole aika materialistine ja tykkää kaupois kiärtelemisest ja ostelemisest. Viime vuasin se o tosin jääny vähemmäl. Mul o loputon kiinnostus sanotaa vaik uusii ja vanhoi astioit kohtaa. Ja kaikkii kauniit esineit kohtaa. Mää tykkää haaveil uusist verhoist ja hipelöid kauniit kankait. Silti mää en esimerkiks huanekalui pan uusiks ko arvosta vanhoi, jokka o hyviä ja kestävii ja persoonallisii ja kulkenu minu tai miäheni mukan kauvva. Vaik olenki materialisti ja tavara perrää, allekirjota kommenttis täysi.
Päivi, must tuntuu, et todellise pula- tai sota-aja läpikäyneet ihmiset, mee vanhempiemme ikäluakka, suhtautu tavaraa aika arvostavasti. Mittää ei heitetty menemää, kaikki säästettii, mut tavaraa ei ainakaa vähennetty (äitil oli painajaine se ajatuski, et häne tavaroitas heitettäs menemää.) Kirpputorilt hän saatto ostaa mut ei viäny sin myytäväks. Se sukupolvi ei ainakaa edust kertakäyttökulttuurii. Nuaremmil ikäluakil voi ol kauheesti helpostisaatuu tavaraa mut se ei ol heil tärkeet ja hee o helpompi sitä hävittää, hukat tai antaa pois.
Sarppu, mul oli linkki toho su postauksees, jos huamasit. Mää ole huamannu sen, et kaikki hyvät ideatki o yksinkertasii. Joskus nii yksinkertasii, ettei kukkaa huamaa niit keksii. Muuto, KIITOS arpajaisvoittokassist, joka oli minul kauhee mialuine, oikee tosisulone, tuli tänäpä postis.
Mia, myännettäkköö, et mu miäheni ei kuarssaa mitenkää kauheesti, sillai aika maltillisesti. Ja lisäks o eletty joskus semmosiiki aikoi, ettei hän ol saanu unt eikä nukkunu ja mää ole ruvennu vartioittemaa häne untas. Senki tähde se kuarssaamine o mum miälestäni mukavaa ja rentouttavaa kuulustel.
Mites multa oli jääny tämä postaus vallan huomaamatta. Musta on tullut aina vaan enemmän tuon yksinkertaisen elämän ystävä. Epäilen kyllä että se johtuu J:stä joka kyllä elää tosi askeettisesti ja on silti tyytyväinen. J sanoo, että hänellä on ollut huono vaikutus minuun kun olen tullut enemmän vaan semmoseksi koti-ihmiseksi ja arki-ihmiseksi eikä minua edes huvita mennä minnekään. Hänen mielestään en ole enää yhtä sosiaalinen kuin ennen. Matkustaminenkaan ei oikein huvita tätä nykyä, kotona on vaan niin kiva olla ja mieluummin just hänen ja kissojen kanssa...Kotiinkin tulen töistä kiireenvilkkaa ja ei yhtään huvita lähteä shoppailemaan. Onko se sit vanhenemista vai onnellisena olemista, ainakin koti on nykyään kiva paikka kun täällä ei ole mitään ikävää paljon koskaan....Eli kai se on onnellisuuutta.
VastaaPoistaHupsista, minkälaise plokim mä löysin! Em mää muista eres mist kautta mä tänne tulin?
VastaaPoistaMä rakastam murtei! Tiätty Heli Laaksose runoi, mut sit kyl kanss Asterix sarjakuva savom murteel! Sill mä jaksan nauraa joka kerta, nii et veret valu silmist! Isä on savost, nii se liippa niinku lähelt! Tervet tuloa käymää munkim plokis!
Hyvää yätä!
-Pia-
Auli, varmaa J:l o oma vaikutukses, ei mikkää huano vaikutus. Ja sullaki o varmaa ollu hyvä vaikutus hännee. Koti o kyl kiva paikka minustaki, koton olemine ja viihtyminen o kai sitä yksinkertast elämää.
VastaaPoistaPia, tervetulloo vaa kurkkaamaa tän! Oikee mukavaa ko kävit ja tervetulloo uudestas!
Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Kiitos tästä!
VastaaPoistaJostain syystä tämä oli jäänyt minultakin huomaamatta, epäilen tieto näistä uusista päivityksistä tulee joskus kovinkin myöhään sivupalkkeihin.
Kiitos, Naukulan Mamma! Sammaa mää ole huamannu, et sivupalkkii ei ain päivity plokie uudet postaukset.
VastaaPoistaKOmää herään tääl mökil,huanees misä mää ole syntyn mää ole ussei hyvi onnelline,mut joskus taas mää poraa,mut mun tavallisi poru paikkan on saunas juur siin saunas josa muu o ensmäisen kerra vihrot.Siäl o helpomp porat ko ei tart niistä nokkas.
VastaaPoistaYsikertasest elämäst puheolle,siit saak ko o saan uussi perunoit ole
viättän oikke kurmee hetki,nim. siikli ja voikastet ,muut ei tarvit monttem päivä sano:puikkoellu.
Musta tämä "yksinkertainen" elämä rupee oleen vähän sukupolvikysymys. Ei ennen edes puhuttu koko asiasta koska elämä oli yksinkertaista ei sellaisia tarvinut miettiä ja on se musta vieläkin jollet tee siitä monikutkaista. Kyllä siinä jokaisen pää hajoo kun joka päivä ja ilta jotain menoa/tuloa ja ohjelmaa. Sit niitä ääripää ihmisiä jotka yltäkylläisyyteen kyllästyneenä alkavat elää "yksinkertaisesti" lopettavat työt, muuttavat maalle, viljelee oman ruokansa ja käyttää ukohuussiikkaa ja sanovat että elävät yksinkertaisesti....he vain muuttavat elämänsä siihen mitä se oli 60 vuotta sitten ja ne ihmiset jotka oikeesti elivät lapsuutensa niin eivät kaipaa sitä olleska.
VastaaPoistaTavallinen arki niinko kuvailit on yksinkertaista, joskus tylsää mutta sitä se yksinkertaisuus joskus on:)
Kiitos, Puikkoellu, yksinkertase elämä kuvauksest. Sitä se varmaa o, joskus ollaa onnellissii, joskus porataa - ja sauna o yksinkertane porupaikka ko ei tartte edes niistää nennää. Ja syädää uusii perunoit ja voita.
VastaaPoistaHenrietta, kuvailet hyvi sitä, et ääriyksinkertasuus voi ol hyvi monimutkastaki, jos vaik siirrytää 60 vuat ajas taappäi. Ja sitä, et yksinkerasee elämää pyrkimine voi ol sukupolvikysymyski.
Totta joka sana jonka kirjoitat. Ajan henki on sellainen, ettei mikään tunnu riittävän. Varsinkaan aika. Ehkä pitää mennä riittävän lujaa, jotta alkaa arvostaa hitautta.
VastaaPoistaSara, se o muuto kummallist, et mitä vanhemmaks ja hittaammaks tullee, sitä vähemmä o aikaa ko se kulluu ain vaa noppeemmi ja noppeemmi. Ussei sanotaa vitsin, et eläkeläisil vast kiiru o, ja se taitaa joskus pittää paikkaski. Onneks kumminkaa Suames kiiru ei ol samallaine statussymboli ko luullakseni esim Ameriikas. (Vaik kyl siälläki vastaliikkeit ja vasta-ajatuksii o.)
VastaaPoista