Muinaistaidet nykyturistil

Santoriini saari o ilmeisesti mailma vaarallisin, ainaki sillai meit valistettii. Siäl o viimitteeks ollu iso maajäristys 1956 mikä tuhos melkei kaikki saare rakennukset, ja 1920-luvul o ollu tulivuarepurkaus. Ja 3500 vuat takasi o ollu suurkatastrofi josa koko saari melkei hävis, kraattteri pualikaaremuotone reuna vaa jäi mere pinnal..

Santoriinilt o kaivauksis löydetty hianoi, omatyylisiis freskoi, jotka o yli 3500 vuade vanhoi. Joku sano, et nämä häne miälestäs o egyptiläiste kuvie näkösii. Mun ei heti tul egyptiläinen tyyli miälee, paitsi et ihmise kasvot o kuvattu sivust. Nämä taideteokset, jokka o siirretty Ateenaa kansallismuseoo, o peräsi ns. minolaiselt ajalt. Kreetal o sammaa kulttuuripiirii kuuluneit raunioit ja taideteoksii kaivettu kans esil.

Minolaisest kulttuurist tiädetää, et se o ollut korkeetasost ja hävinny yhtäkkii. Santoriinil o sillo yli 3000 vuat takasi osattu rakentaa taloi, jois o ollu juakseva vesi. Jos o osattu rakentaa semmosii taloi ja tehd korkeetasosii, kauniit taideteoksii, mitä muut? Sitä voi arvail.

Yleisesti uskotaa, et iso tulivuarepurkaus tuhos saare sivistykse ja ihmiset noin 1500 eKr. Vuarest levis ympäristöö tuhkaa, kivvee ja laavaa kymmenienki metrie paksuudelt. Tyhjentyny tulivuari romahti ja meri täytti vuare kuuma sisukse. Vesi höyrysty ja koko saare keskiosa räjähti, niät se lensi kolmekymme kilometri korkeudel ilmaa. Räjähdykse jälkee tuli 100-200 metri korkuine hyäkyaalto, joka tuhos läheiste saarte ja manneralueitte rannikot. Esim. Kreeta minolaine kulttuuri o sillo ja tuhoutunu. Kai vois melkei sannoo, et kokonaine kulttuuri katos niinko tuhka tuulee - tai uppos mere syvyyksii. Ajatellaa, et tämä olis antanu aihee Atlantis-tarul. Ja et siis tämä Santoriini olis se kadonnu Anlantis.

Mikä oli väkiluku silloko tämä suurkatastrofi tapahtu? Sitä ei aikakirkjat kerro. Mikä oli kualonuhrie määrä, kui paljo ihmisii katos jäljettömmii, kui paljo loukkaantu, kui monta ylipäätäs jäi henkii? Osasko jokuset lukkee vaara merkkei ja lähtee karkuu ja hälyttää muitaki? Ja mihe nämä henkiijääneet meni ja millai he eli siit ettiippäi?

Muiston näitte kadonneitte ihmiste elämäst o kumminki säilyny freskoi, jois heit ja hee elinpiiriis kuvataa. Kaikki nämä kuvat o otettu hotelli Hippocampukse huaneist. Hotellii o huaneitte ja käytäväi seinii tehty tämmesii jäljennöksii noitte freskoje osist. Emäntä-fouvva anto mul ystävällisesti yleisavvaime, et mää pääsi joka huaneesee ottamaa kuvia. Silti kuvia oli vaikee ottaa, ko huoaneet oli jo talvikunnos, ikkunaluukut peitettyin. Nämä kuvat onki otettu lampuvalos.

Tätä kaunist maalaust sanotaa kevätfreskoks. Siin lentää kaks pääskyst vastakkai, ja niit sanotaa suuteleviks pääskysiks.

Näit kuva-aiheit näkkyy toistuva eri paikois ja yhteyksis. Niinko ny nämäki freskot täs Hippocampus-hotellis.

Minolaiset tyylitellyt pääskyshahmot liihottellee ja suutelee hotellie ja liikkeitte kylteis ja jopa linja-autojenki kyljis.

Ja muut eläin- ja ihmishahmot keikkuu muavikasseis turistei käsivarrel. No, näis kolmes kuvas ne o kyl suaristettu hotelli parvekkee pöydäl kuva ottamist varten.

Vaik ei käy museois, ei voi välttyy näkemäst näit muinaise kulttuuri taideteoksii jäljennöksin, kuva-aihein, tyyliteltyin hahmoin, mainoksin.

Tiatolähteen ole käyttäny Hämeen kesäyliopiston monistet Santorini eilen ja tänään - pieni opas.