sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Maija Mesiläise elämätyä



















Ajatukset kulkee joskus kummallisesti. Mu ajatukseni kulki Stockmanni hulluilt päivilt suaraa mehiläispessää. Aljoi muistelemmaa sitä kolmee vuat, ko mää yhdes miäheni kans sai ol korjaamas hunajaa. Tos yläkuvas o uus kehä, joho o kiinnitetty ohkane vahalevy. Mehiläispesä täytetää tommosil kehil. Ja ko vanhat kehät mennee huanoiks, ni vanhat vahetettaa uusii. Uusii kehiä tarvitaa ain vilkkaan korjuuaikanaki, ko täysinäisii kehiä korjataa pois pesist. Sillo pannaa uus tai linkottu kehä tilal.



















Täsä kuvas näkkyy kehiä, joihi mehiläiset o rakentanu molemmi puali kennosto ja täyttäny kennot hunajal. Näit hunajal täytettyi kehiä sanotaa kakuiks.

Toiset mehiläiset lentää ja kantaa mettä ja siitepöllyy pessää ja toiset o ottamas sitä vastaa, rahtaa sitä kennoihi ja erittää oikeet entsyymit niät tullee hunajaa. Toiste tyämehiläiste tehtävän o palvel kuninkatart ja särveerat häl syätävää ja juatavaa. Toiset ruakkii toukkii. Toiset siivoo ja puhdistaa pessää. Toiset muuraa pesä aukkoi umpee kittivahal eli propoliksel. Toiset rakentaa kennoi. Toiset vahtii pessää ja hälyttää vaarast, jos semmone ilmenee.

Yks lentomehiläine, sanotaa ny vaik Maija Mesiläine, saa elämätyänäs aikaseks yhde teelusikallise (5 grammaa) hunajaa. Yhde teelusikallise! Ajatelkaas sitä. Ja kui helposti ja me ihmiset lusikoidaa yhtee teekuppii yhde tai kahdenki mehiläise koko elämätyä.




















Täs o niit maijamesiläisii vähä enämpi. Niit o vilkkaan korjuuaikan suvel kymmeniituhansiiki yhdes ainoos pesäs.


Täysinäisii kehiä sanotaa kakuiks. Valmiit kakut korjataa ja ne kuaritaa pinnalt ja linkotaa. Täs näkkyy, ko suve ensimmäiset hunajat vuataa linko suust. Hunaja siivilöidää usiampiiki kertoi, ko muuto sihe jäi vahapalasii.

On aika ihmeellist kattel, ko tätä luanno kultaa juaksee ämpärii.




Samoihi aikoihi ko hunajasattoo aljetaa korjaamaa, marjat kypsyy. Näitte tarhafadelmie kukat mehiläiset o jo alkusuvel pölyttäny. Yks mehiläistarha oli näitte fadelmapuskai viäres just sen tähde. Fadelmat o kypsyny näi isoiks ja kauniiks. Tuareet ja mehevät fadelmat ja uus hunaja o herkulline makuyhdistelmä.









Syksyl mehiläisil annetaa hunaja tilal sokerii. Talviaja mehiläiset ellää säästöliäkil horrokses. Ne kokkoontuu tiiviiks palloks ja lämmittää toisiis.


Täs kuvas o mehiläisvahapaakkui, joit o saatu ko mone vuade vanhat monnee kerttaa käytetyt kehät o uudestas sulatettu. Nämä isot vahapaakut o menos vahavalimoo kiärrätyksee. Niist valetaa siäl taas uusi vahalevyi.



Täs viimises kuvas mehiläistarha o valmiin talvee ja talvileppoo varte. Yhdes tarhas o usiampii pesiä. Tarha ympäril o sähköaita karhuje varal. Ne nallet o nimittäi nii persoi hunajal ja sokeril, et ne murtautus näil pesil vähä äkkii. Ja saattaa silti murtautuu, vaik onki sähköaita.

Jos suvel kopauttaa yhde tommose mehiläispesä kylkee ja painaa korvas päi pessää, siält sisält kuuluu kauheeton humina. Mää nimiti sitä "mailmakaikkeude huminaks".

Oli ihmeellist kattel sitä, ko aurinkoisel ilmal mehiläiset laskeutuu "lastauslaituril" ja toiset taas lähtee lentoo. Se näyttää vilkkaa lentokentä touhult. En tiä onko siäl lennojohtoki.

Sanottakkoo ny viäl et tämä mu selostukseni o enämpi omakohtane kertomus Maija Mesiläise elämäst ko mikkää eläintiäteelline dokumentti. Täst puuttuu tärkeit asioit ja täs voi ol jottai virheit ja väärii käsityksee. 

12 kommenttia:

  1. Tämähän oli mielenkiintoinen selostus. Huomasin etten tiennnytkään mitään mehiläisten elämästä. Ovat ne ahkeria ja monitaitoisia kavereita ;)
    Mutta kaikesta huolimatta en kyllä menis kopauttelemaan pesää....

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen selostus hunajan synnystä. En ole koskaan seurannut sitä näin läheltä :) Tuo propolis on tuttu sana. Ihminen käyttää sitä haavojen hoitoon.

    VastaaPoista
  3. Kirsikka. Mehiläiste häirittemine voi tosiaanki ol aika vaarallist, ainaki ilma suajavarusteit. Yhde kerra mää sai kiukkuiset mehiläiset kimppuuni ja tei just sillai, mitä ei sais tehd: juaksi karkuu, huusi ja kiljui ja huiski mehiläisii pois niskastani. Sai muistaakseni kuus pistoo yhdel kerttaa. Onneks en ol allerkine.

    Daisy. Meki käytetää propolisuutet flunssalääkkeen, ain ko tullee flunssane olo, mää kurlaa propolisvedel kurkkuuni. Hunajas o kans ihmeellissii aineit. Hunaja auttaa esim. palovammoi paremmaa, ilmeisesti paremmi ko oikee mikkää lääke.

    VastaaPoista
  4. Mua kun ampiainen pisti joskus lapsena niin isä siveli pistokohtaan hunajaa ja kirvely lakkasi heti. Isä on aina uskonut hunajan parantavaan voimaan sisäisesti ja ulkoisesti.

    VastaaPoista
  5. Voi kun oli mielenkiintoinen, kiva ja hunajalta tuoksuva kirjoitus! Kävin kerran mehiläishoitajakurssin jossakin kansalaisopistossa. Se oli hyvin mielenkiintoista! Juuri nämä asiat, mitä kerrot mehiläisten eri työtehtävistä, järjestäytyneestä yhteisöstä ym. ovat uskomatonta kuultavaa Eräs nainen, jolla oli muutama pesä, kertoi kokevansa mehiläiset jotenkin kovin inhimillisiksi.
    Joskus minullakin on jokunen pesä, jos se sopii naapureille.
    Mehiläiset tuottavat hienoja "tuotteita", jotka joka parantavat ihmistä.

    VastaaPoista
  6. Hello Paula ..... Your honey and berries look very delicious !And also very healthy !
    In the hills where I used to live, some people kept bees in hives, like the ones in your photo.:)

    VastaaPoista
  7. Kiva postaus ja mmmmm..nams hunajainen juttu :)

    VastaaPoista
  8. Sattuipa taas.. tänään eräs nainen antoi minulle kirkossa ison pullollisen hunajaa. Meidän kylällä on mehiläisenkasvattajia ja naisen perheessäkin on. Postauksestasi saa hyvää tietoa.

    VastaaPoista
  9. Sirpa. Su isäs tiäsi.

    Saila. Mää jo oikeastas arvasi, et kehiläishoito kiinnostais sinnuu. Yleensä kai mehiläiset o tervetulleit kranneilleki, ko ne pölyttää heenki puus ja pensaas ja kasvis. Joskus mehiläisii oikee toivotaa pölyttäjiks.

    Seijastiina, kiitos!

    Learaija. Sattupas tosiaanki! Ihmeellissii yhteesattumii meil. Ajatella, et siälläki toisel pual mailmaa pidetää mehiläisii ja tuatetaa hunajaa. Varmaa siäl se hunaja o ihan juaksevaa, jos sitä pannaa pulloo. Suamalaine hunaja muutamas viikos ain kiteytyy, ainaki jos sitä ei käsitel mitenkää. Eteläeurooppalainenki hunaja yleensä kai pyssyy juaksevan.

    VastaaPoista
  10. Hello, Alice! It is interesting to hear that bees are kept everywhere in the world. And even in Australia you have seen hives like ours. In many places of the world there has occurred strange mass deaths of bees. Maybe Australia has been one of the few places this has not happened like elsewhere.

    VastaaPoista
  11. Kiva hunajainen bloggaus! Tämä oli jännä kokemus sinulle, sinäkään et ennen tiennyt hunajsta paljon mitään ja nyt olet jo ihan asiantuntija!

    VastaaPoista
  12. Emmää enne edes tykänny hunajast. Harmi vaa et tämä harrastus ainaki toistaseks o loppu, mää olsi kyl kiinnostunu sitä vaik jatkamaanki.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!