Jostaki syyst mää en ol koskaa lapsenakkaa ollu erityise kiinnostunu linnuist. Mut tääl plokimailmas oppii kiinnittämmää huamioo asioihi, joit ei muuto nii huamais. Erityisesti Seijastiina kolmesaki plokis, Seijastiinan mietteitä, Lähellä luontoa ja Vuodenajat valokuvin o ollu hianoi lintukuvia. Teuvon kuvat -plokis o ollu kans. Päivin Sisäsiistii!-plokis oli kuva koskikarast, jota mää en ikämailmas edes tuntis. Ja Aulin Virveriikka-plokis o ollu muutamii kuvia pihalinnuist ja lintulaudast.
Ny mää ole ruvennu haikailemmaa lintuje perrää. Ole opetellu kaikki tintitki. Tiaisii o ainakin näit: hömö, kuusi, pussi, parta, pyrstö, töyhtö, sini, tali, viita. Ainaki pussi-, parta- ja viitatiaiset o saamani valistukse mukkaa harvinaisii. Lintuje nimet o kyl suame kiäles aika hauskoi.
Mää en yleensä koskaa näje mittää muit tiaisii ko talitiaisii. Tänäpä kissa osotti mul, et parvekkee edes olevas pihlajas o talitintti. Jossei parvekkeel olis ollu klasei, kissaki olis varmaa lähteny lentoo se talitinti perrää, nii innostunu se oli.
Äkkii mää oti valokuva, ja mone rajaukse ja suurentamise jälkee tuli tämmene surkee harmaa kuva, josa talitintti o piänen ja epäselvän. Tämä lähemmäs en oikee lintui pääs, en ainakaa täl kameral.
Lapsuudestani Yyterist mää muista kyl hyvi, et meil oli kööki ikkuna edes lintulauta. Ja oli Vähälraumallaki lintulauta ja -lyhde. Siäl Yyteri lintulaudal kävi semmosii lintui, jokka o hävinny mu näköpiiristäni: punatulkku, sini-, hömö, töyhtö- ja pyrstötiainenki joskus tuli visiitil. Isäni tarkkaili lintui ja osti jo Yyteris asuttais ittelles lintukirjanki. Ain ko hän huamas lintulaudal jonku harvinaise linnu, hän osotti sitä muil ja sano mikä lintu se o. Suvel hän kuulusteli lintuje lauluu ja tunsi mikä viserrys tullee mistäki linnust.
Mää oli kyl muuto kiinnostunu luannost, kukist ja maisemist ja eläimist, vaik ei meil sillo ollu muit elukoit ko yks kissa ko mää oli ihan piäni. Ehkä linnut oli nii tavottamattomii, ko niit ei voinu koskee eikä silittää eikä noukkii.
Täs kuvas Ruska tarkkailee talitinttii parvekkeelt. Viikko takasi Ruskal oli elämäs ensimmäine juaksuaika. Sitä kesti vaa kolme päivää ja se oli hyvi hillitty, ei häirinny meit isäntäväkkee millää lai. Ny varrotaa seuraavaa juaksuu, et Ruska pääsis lähtemää riijjuureissul Sinfonia-nimise kolli tyä. Tämä Sinfonia o sinitäplikäs herra. Tarvittavat neuvvottelut o jo käyty, mut tämä o semmone salarakkaus, ettei edes sulhane ja morsein viäl tiä asiast.
Onneksi oli lasi! Muuten olis tullu Ruska-neidolle ilmalento!
VastaaPoistaNaukulan Mamma - se ilmalento oliski ollu vähä ikävää! Yleensä kissat selviää ilmalennost, mut kyl voi loukkaantuuki.
VastaaPoistaKylläpä tuo Ruska onkin nimensä veroinen kaunis kissa !
VastaaPoistaHassua, etten minäkään koskaan ole oikein linnuista jaksanut kiinnostua, vaikka biologia oli minulle se tärkein koulussakin. Muusta luonnosta kyllä. Ihmettelen myös itseni kohdalla sitä, etten oikein tunnista lintujen lauluja, se on siis minulle vaikeaa.
Ruska on niin kaunis ♡ Ja odotan pikkuruisia ruskasinfonioita innolla!
VastaaPoistaJos sinäkin olet nyt alkanut harrastaa lintubongausta, niin sittenhän teillä on Ruskan kanssa yhteinen harrastus. Minäkin tykkään katsella lintuja, vaikka vasta muutama vuosi sitten aloin niitä opettelemaan enemmän.
Lapsena Helsingissä pihalla kävi paljon punatulkkuja, mutta ei niitä minusta enää kaupungissa näe, miksiköhän?
Täällä saaressa lintulaudallani käyvät punatulkut, ja hömötiainenkin, pyrstötiaiset eivät käy lintulaudalla mutta sen viereisessä vaahterassa niitä välillä näkee. Niille pitäisi olla jotakin minimaalisen pieniä siemeniä, vaikka heinänsiemeniä tarjolla.
Lintuja on kiva seurata, ja olisi tosiaan mukava tunnistaa niitä äänistä. Ostin sellainen linnunääni-cd:n, mutta se pitäisi varmaan laittaa toosaan että siitä olisi hyötyä ;-)
Katselin juuri ikkunasta, suuri peippoparvi ja kottaraisparvi nokkivat sulissa kohdissa maata innokkaasti! Ne ovat jo muuttaneet tänne.
Saila! Olis kyl mukavaa kertoo niitte ruskasinfonoitte vartoomisest, synnytyksest ja niitte hoidost täs plokissaki. Mut siihe o viäl pitkä matka.
VastaaPoistaMinunki ystäväni Mikkeli seudul kattelee välil hauskoi pyrstötiaisii ikkunast ja oikee katteeks käy hänt ja sinnuu, nii, ja Auliiki, jonka lintulaudal käy ainaki sinitiaisii ja keltasirkkui, varmaa hömöjäki.
Punatulkut o kauniit punapulleroit, ja tikat, närhit, tilhit ja monet muut o hianoi.
Oho! Peippoparvi? Pual kuutako ennää sihe, ko suvi alkaa?
Saila, viäl se, et hauska oivallus, et Ruskal ja mul o sama harrastus. Tämä harrastus o varmaa teilläki kaikil yhteine
VastaaPoistaLintujen seuraaminen on tullut minunkin harrastukseksi ihan viime vuosina. Opettelen vähän niitä tunnistelemaankin, joten kiikarit ja lintukirja on aina pöydällä nopeasti saatavilla.
VastaaPoistaRuskan ja Sinfonian salarakkaus lyö kyllä mennen tullen kaikki roskalehtien jutut. Kun eivät edes asianosaiset tiedä asiasta ;)
Jerikonruusu, hauska treffat. Minul tua piäni lintukiinnostus o ihan tämä talve juttu.
VastaaPoistaSe Ruska ja Sinfonia "romanssi" o kyl aika jännittävä asia, eikä siit kerrot edes keltases lehdistös, vaik lyäki laudalt roskelehtie jutut. Eikä yhtää kukkaa osapuali tiä kui käy...
Jos Paula oikein innostut linnuista, niin lähden kyllä mieluusti linturetkeilemään Espooseen kunhan kevät etenee ja palaan reissusta. Viime vuonna kävin useasti Espoon keskuspuistossa, Laajalahdella ja Suomenojalla, joista varsinkin viimeinen on sellanen vesilintuparatiisi, et melkein ku ois luontodokumentissa.
VastaaPoistaSailalle, että punatulkkuja kyllä näkee Helsingissäkin. Kaupunki on järjestänyt Fastholmaan ja Keskuspuistoon ruokintapaikat, joissa ne ovat yleisiä.
Tämä oli Ainolta! :)
VastaaPoistaHei Aino! Mää tule oikee miälelläni su kanssas linturetkel su matkas jälkee! Jos sää vaa jaksat liikkuu kankeepolvise täti kans.
VastaaPoistaAnneli! Sun kommenttis oli jääny mult katveesee, ko oli tullu usiampii kommenttei samoihi aikoihi. Em määkää tunne lintuje äänii. Ainoot varmat, mitä mää tunne, o kai vares ja talitintti.
VastaaPoistaRuska on kyllä erikoisen kaunis kissa ja nimi kuvaa hyvin väritystä, toteaa Salme
VastaaPoistaSalme! Ruska kiittää ja mää kans. Nimmee oli hauska keksii ja nimi tosiaanki tuli kissa väreist.
VastaaPoista