Mää ole ottanu Auroora Karamzini leikillisesti jonkullaiseks epäviralliseks "suajeluspyhimyksekseni". Meil o yhteist se, et hän o syntysi Ulvilast, melkei Porist. Häne puistos o täsä lähituntumas. Puisto viäres o Auroora kappeli, joka o saanu nimes Auroora mukkaa ja valmistunu vuan 2000. Liki o Karamzini koulu. Helsinkis o Auroora sairala, joka seki o saanu nimes samast henkilöst mut o ihan eri asia ko tämä Träskända kartano, josa nykypäivän o Espoo kaupunki ja HUS-kuntayhtymä laitoksii.
Paljo kerrotaa Auroorast ja häne karatanostas Espoo perinneyhdistykse sivuil ja muallaki netis, mm. Wikipedias.
En ny meinaa elämäkertaa täst Auroorast kertoo, hänest saa paljo tiatoo muist lähteist.
Auroora o ollu oma aikas superjulkkis Suames ja hyvi varakas. Espoos hän omisti Träskända kartano. Kartano o perustettu jo 1700-luvul, ja Auroora osti sen isäpualeltas 1840 sentähde, et hän oli ollu siäl paljo lapsen ja se oli hänel rakas paikka.
Nykyine päärakennus o rakennettu vast sen jälkee ko kartano oli siirtyny Auroora sukulaistyttäree ja tämä miähe omistuksee. Auroora aikane päärakennus palo tulipalos 1888.
Auroora oli monie sosiaaliste hankkeitte alkuupanija ja rahottaja, sosiaali- ja diakoniatyä urauurtaja Suames. 1867 hän perusti Helsinki diakonissalaitokse.
Träskända kartano pihapiirii Auroora perusti yksityise koulu omie alustalaistes ja lähiseudu piänil lapsil. Myähemmi hän rakennutti erillise koulurakennukse (josa täl hetkel toimii Auroora päiväkoti). Hän oli kiinnostunu perustamastas koulust ja anto päättäjäispäivän lahjoi lahjakkail lapsil. Lainakirjastonki hän perusti Träskändaa lukutaido edistämiseks. Auroora vaikutti kunnallise kansakoululaitokse saamisee Espoosee ja vauhditti sitä, ja ensimmäine kansakoulu perustettiinki tän 1870-luvul.
Tämä pömpeli kartano alueel tunnetaa keisarillisen käymälän eli huussin. Kuuskulmane rakennus o rakennettu keisari Aleksanteri II viarailuu varte 1863. Keisari kunniaks fiiratut juhlat o ehkä ollu kaikist loisteliaimmat ja kalleimmat mitä o ikän Suames järjästetty.
Tämä ns. piparkakkutalo o peräsi 1820-luvult. Sitä o käytetty viimitteeks ainaki vanhuste askartelutilan.
Vaaleepunane jugend-tyylii rakennettu rakennus o C. E. Engeli suunnittelema. Se o toiminu ensalkuu 1820-luvul viljamakasiinin, sit sikalan, halkovajan ja sähkömuuntajan. 1970-luvul se o kunnostettu pikku kappeliks.
Sinä päivän, viime lauvvantain, ko mää viaraani kans oli kävelemäs puistos, tuamet just oli alkanu kukkimaa. Kaikkias kartano maat o yli 30 hehtaarii. Mettä o luonnosuajelu- ja ulkoilualuet.
Joka tullee Espoosee, kannattaa men visiitil Auroora kartanoo. Hyvä olis jos sattus kaunis ilma. Evväät tarvitaa mukkaa ja paljo aikaa.
Lähtein ole käyttäny Espoo Perinneyhdistykse sivui ja Wikipediaa.
Merkittävä nainen on Auroora ollut. Kovasti yhteiskunta on muuttunut tuosta hänen ajastaan. Eli muuten pitkän elämän.
VastaaPoistaRakennukset ovat kauniita. Etenkin se pieni kappeli, joka on kokenut monta käyttötarkoitusta.
Kiitos osasta yksi...
Daisy, kiitos kommentist. Mailma o tosiaanki muuttunu, yhteiskunna rakenteet o kehittyny niist ajoist eikä tarvit onneks eikä toivottavasti ennää yksityisii pohatoit rahottammaa koului köyhie lapsil eikä vanhaikotei rahattomil vanhuksil. Auroora omakaa elämä ei ol ollu pelkkää ruusuil tanssimist, mm. häne ainoo poikas aiheutti hänel raskast murhet. Ja vanhoil päivilläs hän joutu senki ettee, et häne rakas, arvokas kartanos palo. Kaks miästäki hän pitkä elämäs aikan menetti.
VastaaPoistaJep, tässäpä minullekin hyvä retkikohde kesälomaksi. Pitää selvittää, millä julkisilla tuonne matkataan ja sitten vaan eväät mukaan ja menoksi. Vaikuttaa olevan todella suuri puisto.
VastaaPoistaSuasittelen, Pipsa! Helsinkist junal Leppävaaraa tai Kauniaisii ja siält bussil ettiippäi, ainaki busseil 27 ja 29 pääsee Leppävaarast ja bussil 43 Kauniaisist. Ja on muitaki reittei ja mahdollisuuksii.
VastaaPoista