Tääl Espoos muutama kilometri pääs Viherlaaksost Järvenperäs o Aurora Karamzini aikoinas 1840-1895 omistama Träskända kartano. Nykyää tämä vanha kartano ja sen laaja puisto kuuluu Espoo kaupunkil. Päärakennukses o toiminu vuatee 2005 astikka yks Espoo kaupunki vanhaikodeist. Nykyää vanhainkoti o eri rakennekses mut sama puisto alueel. Puisto alueel o muitaki, uudempii rakennuksii, jokka on Espoo kaupunki ja Jorvi sairala käytös.
Yläkuvas pilkottaa iso tamme takkaa kartano vanha päärakennus, joka on peräsi 1890-luvult. Aurora Karamzini aikane päärakennus tuhoutu tulipalos 1888. Paljo muitaki, uudempii rakennuksii o Espoo kaupunkil Träskända alueel.
Porilaisel tämä Aurora o melkei ko porilaine, ko hän o syntyny 1808 Ulvilas Pori naapuris. Mut suurimma osa elämääs hän o asunu mual päi.
Vaikkei tääl olis mittää muut nähtävää, ko isot jykevät tammet, neki o nähtävyyksii.
Yks tammist o kuulemma "keisarin tammi". Se o istutettu sil paikal, mis Venäjä keisari Aleksanteri II olis tarina mukkaa kaatanu saksahirve. En valitettavasti tiä, mikä se tammi o. Hän oli 1863
Näitte tiäs kui vanhoje tammie lonkeroiset oksat näyttää merkillisilt. Viäl lauvvantain 14.5. tammet oli aika piänilehtisii.
Se lauvvanpäivä ko näit kuvia oti, oli aika pilvine, melkei satteine.
Suami voitti just kultaa jääkiakos, Suami teki 6 maalii ja Ruatti 1. Mää katteli ottelust vaa loppuosa yksinäni ko miäs oli reissus.
Tammiin tulee lehdet ihan viimeisinä ja lehdet tippuu kans myöhään syksyllä. Kun muutettiin meidän entiseen kotiin, luulin ensimmäisenä keväänä, että pihan tammi oli kuollut edellisen talven paukkupakkasissa. Sittemmin huomaisn sillä olevan oma aikataulunsa.
VastaaPoistaMää ole huamannu tämä vast tänä kevvään, oli jo aikaki. Mun enttise kaksioni mettäpualeisist klaseist näky kaks tammee, piänempi ja isompi, mut emmää sillonkaa tätä asiaa pannu merkil vaik niit katteli ja niist tammist tykkäsi.
VastaaPoistaHei onko tuo alin kuva lisätty, ihanat uudet lehdet,kauniit.
VastaaPoistaMukavaa viikkoa, me täällä köllötellään kaupungissa Monan kanssa, kun mökillä ei jaksa takkaa lämmittää koko ajan, kun tuli vilu..:D
Seijastiina, pikku lehtiruusukkeet o hentosii ja ohkasii ja tosiaanki kauniit. Tuntuu vaa kummalt, et ikivanhat, sammaloituneet, käkkyräiset, jyhkeet tammet pystyy lykkäämää jottai näi tuaret ja nuart ja herkkää. Mut kyl ne tamme lehdetki suve mittaa tullee aika paksuiks ja "tammisemmiks". Nämä o eri tammii ko ne aikasemmat ja näist pysty saamaa lehtiäki kuvvaa.
VastaaPoistaTammi on niin kaunis, leveä ja komea puu. Olisi ihanaa jos olisi niin suuri piha että voisi istuttaa tammen (niin että se mahtuisi kunnolla). Kun pihallani on jo aika paljon puita ja tontti kapea, ei tammi mahdu. Onneksi samassa kylässä on kaunis vanha tammi yhdellä pihalla, sitä voi käydä ihailemassa!
VastaaPoistaAnnan tykönä just yksi kohde oli tammen lehtien haravointi. Se on aika iso ja leveä.
VastaaPoistaSaila, kyl sinu pihhaas varmasti mahtus piäni tamme taimi. Mut olet sevvert kaukaa viisas et tiädät, et aikaa myäde tammi vaatii paljo tillaa ympärilles. Joskus piha ja puutarha perustamise alkuinnostukses voidaa tehd just se virhe, et istutettaa puit ja pensait liika tihusti eikä osat räknät sitä kui paljo ne kassoo ja myähemmi vaatii tillaa ympärilles.
VastaaPoistaAuli, ajatella, ettem mää muist selvästi misä se tammi Anna pihas o. Onks se siin takapihal, talo ja tiä välis, keskel nurmikkoo ja omenapuit?
VastaaPoistaKiitos tammien kuvista ja historiasta.
VastaaPoistaMuistin juuri, että kansakouluni pihassa oli yksi tammi. Ne terhot olivat kivoja ja niitä tuotiin joskus taskussa kotiinkin.
Koulu lopetettiin jo 60-luvulla. Onkohan tammi vielä olemassa ? Pitääkin kesällä käydä ajelemassa...
Daisy, mustaki ne tammeterhot o kivoi, mää ota niit viäläki joskus taskuihini. Miälenkiintost, jo sinu kansakouluaikane tammes olis viäl paikallas vaik koulu o lopetettu. Luultavasti se o, jossei ihmiset ol sitä kaatanu.
VastaaPoista