Kelluva kuikka ja city-käki

Viime pyhän tämä täti pääsi siskoflika ja häne ystäväs kans linturetkel Espoo Suamenojal. Oli se kyl hiukka yllättäväki lintupaikka. Merelahde sopukka, vähä rapakkoo parempi lampi, suure voimalaitokse kainalos. Ja kuulemma oikee hyvä lintupaikka, naurulokkie pesimäpaikka. Polku kulki ympäri se lammetapase, iso linturuavikko lamme keskel, ja matka varrel oli kolme lintutornii. Kuulemma hiljattai Japani prinsessaaki oli kuljetettu samoil lintutorneil ja hän oli tykänny kovi.





Nokikanoi nähtii aika monta. Ko ei ol mittää erikoisii putkii, tullee vaa aika piänii kuvia (tää o kyl rajattu ja suurennettu).

Tämä lintulaji, sinisorsa (koiras), täti itteki tunnisti ilma opastust.

Rentukat oli kukas.

Täs näkkyy kosiskeleva telkkäkoiras taka-alal ja naaras etualal. Koiras kelluilee renno näkköisen ja ihan flättänän vedepinnal. Erikoine tapa kosiskel: heittäytyy fletkuks ja antaa vede kelluttaa.

Naaras pulahteli vähä vällii sukeltammaa ittelles syätävää. Ei näyttäny oleva näkevänäskää viäres kelluvaa koirast.

Piäni mustakurkku-uikku.

Yleisnäkymä lintulammest. Etualal näkyvät tummat o tukkasotkii, valkoset pisteet naurulokkei.

Kaike kaikkiaa nähtii ainaki seuraavat lintulajit:

Naurulokki
Sinisorsa
Nokikana
Liejukana
Mustakurkku-uikku
Punasotka
Tukkasotka
Telkkä
Uivelo
Haarapääsky

A. ja J. näki lisäks seuraavat:
Harmaasorsa
Hernekerttu

Ja lisäks me viäl kuultii nämä:
Ruokokerttunen
Käki

Ruakokerttuse äänt mää en olis itte tuntenu, mut käki o tiätysti tuttu. Mää ihmetteli kyl, kui se käki siäl osas kukkuu. Mist se tiäsi et me oltii linturetkel? Mää en ol pahemmi käe kukuntaa Espoos kuullukkaa. Ei käe mum miälestäni pitäs mikkää vesi-, ranta- tai voimalaitoslintu olemaa. Vai oliks se joku city-käki?

(Lisäks nähtii ja kuultii jottai tavallissii, joit en täs muistuttel.)

Kiitos linturetkest ja opastuksest, A. ja J.!