Ruska ulkoilee

Ruska o pitkä talve aikan lähes tyysti unhottanu ulkoilemise. Hänt kyl kovi huvittaa livahtaa porraskäytävää heti ko overavost pääsee. Aikamoine pyydystämine ja maanittelu o, enneko häne saada takasi sisäl. Vappaaks pihal kissaa ei tääl voi eikä saa päästää.

Valjaitte pukemine jostai syyst saa Ruska miälihyväruki hyrräämää. Hän ei yhtää pan vastaa, hän kiärittellee ja piahtaroittee laatteel ja kehrää kuuluvasti. Emäntä avvaa porraskonki ove selkoselläälles. Ko sais oikee luva kans lähtee, kissalt menneeki sisu kurkkuu. Ei oikee uskal. Pelloottaa. Kynnyksel kissa o kahde vaiheil, menisko vai eiko menis.

Emäntä mennee edel ja yrittää hiukka rohkasuks vettää kissaa naru toisest pääst ja houkutel: "Ruska, tule-tule! Rusuuu, tul ny!" Pual kerrost kerrallas kissa varovasti hiipii ja sit jämähtää taas paikalles. Lähtisko takasi? Vai ei? Mut ei pääs ko emäntä vettää narust. Ulko-ovel emäntä koppaa kissa syllyys ja kantaa keskel pihhaa ja laskee maahaa. Ja kissa karraa takasi koto-ove taa nii paljo ko neljäst käpäläst pääsee ja naru antaa myäde. Ja emäntä karraa tiätysti naru toises pääs peräs. Sit taas emäntä nostaa kissa syllyy ja kantaa pualväkisi keskel pihhaa. Ja taas  pikajuaksu turvallisel koto-ovel. Kissal o kiiru, ja naru vettää kissa kävelemmää kahdel jallaal ja välil pomppimaa paniikis tasajalkaa ko ei pääs etiippäikää. Kissa parraa täytyy vettää hidast emäntää peräsäs, joka ei hellit naru pääst.

Kolmanneel kerral Ruska jo uskaltaa vähäks aikaa maastoutuu kuivie lehtie ja ruaho keskel ja tarkkaavasti kattel, haistel ja korvat hörös kuulustel. Mut piäne aja pääst taas juastaa perätoukurii ovel, kissa pomppii edel ja emäntä peräs. Emäntä avvaa ove ja kissa ampasee ensimmäise kerrokse oikeepualimmaise ove taa ja pyrkii innokkaasti sisäl. Vasemma ja oikee hän ilmeisesti tuntee mut kerros o väärä. "Ei se ol mee ovi, mee ovi o vast kerrost ylempän, eksää muist, Ruska?" emäntä valistaa. Emäntä lähtee edel kiipeemää seuraavaa kerroksee, maanittellee ja puhelee, ja kissa epäröi ja hituroi peräs, porras kerrallas, ja sit juaksee viimiset askelmat koto-ovel. Emäntä avvaa ove, kissa hyppää sisäl. Aah! Ihanaa! Vihdonki koton! Kissa lyä laatteel makkaamaa ja nualemaa ja putsaamaa ittees. Ensti putsataa ja hualletaa turkki. Sit syämää. Kyl mar siin ny jo kova nälkä tuliki, ko noi kauheesti ulkoiltii.

Ehtoosti kelpaa ottaa rennosti, lökötel koritualis ja kattel telkkarii isännä ja emännä kans.