Viime lauantaina 4. elokuuta meillä oli ilo ja kunnia vierailla Mäkikatin kissalassa Irja ja Reijo Hannun kotona ja osallistua kissalan 30-vuotisjuhliin Sastamalassa, entisen Äetsän alueella. Samalla nämä olivat Irja Hannun 80-vuotisjuhlat, mutta minä en tiennyt sitä etukäteen. Syntymäpäivävieraita oli käynyt jo kahtena aikaisempana päivänä.
Hannujen talo on helppo löytää ja tunnistaa kissataloudeksi, koska pihassa on kissatarha.
Vastapäätä taloa ja kissatarhan toisella puolen on vanha arvokas kivinavetta.
Irja Hannun eurooppalaiskissojen kasvatus lähti 30 vuotta sitten käyntiin noviisina rekisteröidystä maatiaiskissasta nimeltä Raita (EUR n 24) ja kutsumanimeltä Murre. Kissa rekisteröitiin 1987 ja kasvattajanimi Mäkikatin hyväksyttiin samana vuonna 28.10.1987. Ensimmäiset pennut kaksi ruskea ruskeatäplikästä ja yksi sinitäplikäs syntyivät 9.9.1988. Kaikkiaan Mäkikatin kissalassa syntyi kymmenen pentuetta ja 35 pentua. Nyt aktiivisen kasvatuksen aika on ohi ja kotona on kolme iäkästä kollia, Mäkikatin Utopia, Sinfonia ja Pikasso.
Kaiken kaikkiaan Irjalla oli kotona 12 kissaa, joista yhdeksän naarasta ja kolme kollia. Irja kävi kissojensa kanssa ahkerasti myös näyttelyissä ja itsekin toimi näyttelyassistenttina vuosikaudet. Eurooppa Championiksi (vastaa nykyistä Supreme Champion -titteliä) valmistui kymmenen Irjan kissoista. Utopia ja Pikasso ovat leikattuina valmistuneet myös Supreme Premioreiksi. Ensimmäistä kissaa Murrea ei käytetty näyttelyissä paitsi kerran eikä toistakaan naarasta, joka ei niissä yhtään viihtynyt.
Muistan itse Mäkikatin kissat jo 1990-luvulta, mutta lähin kosketukseni Irja Hannuun oli, kun kissani (silloin sijoituskissa) Ruskan ensimmäisenä sulhasena oli Mäkikatin Sinfonia. Sinfonia teki hienolla käyttäytymisellään syvän vaikutuksen minuun mutta hurmasi pian myös morsiamensa. Sinfonia osasi kauniista liverrellä Ruskalle, joka ensi aluksi sähisi ja sylki sulhasmiehelle. Häät olivat pääsiäisenä 2012 Koskella. (Kerrottakoon näin rivien välissä, että Sinfonia oli myös aika kova merkkaamaan...)
Utopia-kissa on iältään 15. Utopia on sekä Sinfonian että Pikasson isä, mutta näillä on eri emo.
Hannujen talo on helppo löytää ja tunnistaa kissataloudeksi, koska pihassa on kissatarha.
Vastapäätä taloa ja kissatarhan toisella puolen on vanha arvokas kivinavetta.
Irja Hannun eurooppalaiskissojen kasvatus lähti 30 vuotta sitten käyntiin noviisina rekisteröidystä maatiaiskissasta nimeltä Raita (EUR n 24) ja kutsumanimeltä Murre. Kissa rekisteröitiin 1987 ja kasvattajanimi Mäkikatin hyväksyttiin samana vuonna 28.10.1987. Ensimmäiset pennut kaksi ruskea ruskeatäplikästä ja yksi sinitäplikäs syntyivät 9.9.1988. Kaikkiaan Mäkikatin kissalassa syntyi kymmenen pentuetta ja 35 pentua. Nyt aktiivisen kasvatuksen aika on ohi ja kotona on kolme iäkästä kollia, Mäkikatin Utopia, Sinfonia ja Pikasso.
Kaiken kaikkiaan Irjalla oli kotona 12 kissaa, joista yhdeksän naarasta ja kolme kollia. Irja kävi kissojensa kanssa ahkerasti myös näyttelyissä ja itsekin toimi näyttelyassistenttina vuosikaudet. Eurooppa Championiksi (vastaa nykyistä Supreme Champion -titteliä) valmistui kymmenen Irjan kissoista. Utopia ja Pikasso ovat leikattuina valmistuneet myös Supreme Premioreiksi. Ensimmäistä kissaa Murrea ei käytetty näyttelyissä paitsi kerran eikä toistakaan naarasta, joka ei niissä yhtään viihtynyt.
Muistan itse Mäkikatin kissat jo 1990-luvulta, mutta lähin kosketukseni Irja Hannuun oli, kun kissani (silloin sijoituskissa) Ruskan ensimmäisenä sulhasena oli Mäkikatin Sinfonia. Sinfonia teki hienolla käyttäytymisellään syvän vaikutuksen minuun mutta hurmasi pian myös morsiamensa. Sinfonia osasi kauniista liverrellä Ruskalle, joka ensi aluksi sähisi ja sylki sulhasmiehelle. Häät olivat pääsiäisenä 2012 Koskella. (Kerrottakoon näin rivien välissä, että Sinfonia oli myös aika kova merkkaamaan...)
Kuvassa nuoripari tekemässä tuttavuutta peräkamarin pöydällä pääsiäisenä 2012, Ruska tyypilliseen tapaansa leipäkorissa.
Koska Ruska oli meillä sijoituskissana, se synnytti pennut Pinkkitassun kissalalle. Pinkkitassun D-pentue, joita minä porilaisittain välillä kutsuin Ree-pennuiksi, oli värikäs unelmapentue, neljä eriväristä (ruskeatäplikäs Pinkkitassun Dorothy, josta kuvassa näkyy vain takakäpälät, häntä, maha ja napanuora, punatäplikäs Pinkkitassun Dionysos, cremetäplikäs Pinkkitassun Daniel ja sinitäplikäs Pinkkitassun Diana. Tulevilta kutsumanimiltään Mesi, Didi, Sulo ja Minni. Pennut syntyivät 10. kesäkuuta 2012 meillä, ja Ruska hoiti pentunsa meillä kotona.
Mäkikatin juhlilla oli muita, joilla oli pitempi yhteys ja yhteistyö Irja Hannun ja hänen kasvatustyönsä kanssa. Tuula Heinonen oli koonnut valokuvista taulun muutamista tärkeistä hetkistä ja saavutuksista ja piti puheen Irjalle.
Juhlavaan saliin tulevaa häikäisivät ensimmäiseksi kissojen palkinnot ja pokaalit. Kieltämättä myös kauniisti katettu kahvipöytä, vaikken ottanut siitä kuvaa.
Tässä oli vain osa ruusukkeista ja pokaaleista. Suuri osa oli palkintokaapissa, jota en edes yrittänyt kuvata, kun lasin takaa olisi ollut vaikea saada palkintoesineitä näkymään.
Kolmesta kissalan kissasta tapasin Utopian ja Sinfonian, mutta Pikasson vain pikaiselta vilaukselta, koska tämä katsoi paremmaksi mennä sängyn alle. Pikasson olen kyllä viime vuosina tavannut näyttelyissäkin. Lokakuussa tapaamme 12-vuotiaan Pikasson ja emäntänsä kissojen maailmannäyttelyssä Tampereella.
Utopia-kissa on iältään 15. Utopia on sekä Sinfonian että Pikasson isä, mutta näillä on eri emo.
Mäkikatin Sinfonia-herra on tällä hetkellä 14-vuotias.
Irja Hannun 18-vuotias kissa Mäkikatin Siniminttu eli Sini kuoli viime talvena, ja Irja ikävöi kissaa kovin. Ikävää helpotti, kun hän rupesi maalaamaan kuvia Ahvenanmaalta. Hänellä oli paljon kuvia ja vanhoja luonnoksia Ahvenanmaalta, jossa hän oli vieraillut 30 vuotta sitten 1988. Akvarelleja syntyi kaikkiaan 20. Näistä akvarelleista ja hiukan muistakin töistä hän yhdessä poikansa kanssa oli koonnut hienon taidenäyttelyn aitan vintille.
Tauluissa on ihana tunnelma ja kaunis värimaailma. Vinkiksi kiinnostuneille: näitä tauluja saa ostaa.
Juhlien loppuvaiheessa otettiin yhteiskuviakin. Kuvassa oikealta vasemmalle takarivissä Irja ja Reijo Hannu, minun mieheni Esko sekä Rauno ja Tuula Heinonen. Eturivissä oikealta Kaisa Salomaa ja minä. Kaisalla oli aikoinaan Mäkikatin Leino eli Paukku, jonka minäkin tulin tuntemaan 1990-luvulla. Juhlille oli kutsuttu muitakin, mutta kaikki kutsutut eivät päässeet tulemaan.
Yksi vieras Kristiina Paavola oli jo ehtinyt lähteä ja puuttuu kuvasta. Hänen kissansa Feronian Picea Rubensin eli Rollen isä on Mäkikatin Utopia ja emo Feronian Magnolia Purpurea eli Pupu, Pinkkitassun kissalan kantaemo. Pupu on myös minun kissani Ruskan (Pinkkitassun Betten) emo. Eli sukua tässä ollaan ristiin rastiin. Kristiinan toisen kissan Kissakallion Hamidin eli Hiskin emo on puolestaan Mäkikatin Pointtilli eli Tilda, joka muutti luovutusikäisenä pentuna Kissakallion kissalaan Tuula Heinosen hoiviin ja jatkamaan sukua.
Kuvasta puuttuu myös kuvan ottaja, isäntäväkeen kuuluva Olli-Pekka Hannu.
Saimme tutustua puutarhaan ja mm. eksoottisiin kasveihin kuten viinirypäleisiin, persikkaan ja aprikoosiin, joita kasvoi kauniissa kasvihuoneessa mutta myös avomaalla. Harmitti kun en huomannut ottaa harvinaisen kauniista kasvihuoneesta kuvia.
Kiitos, Irja, Reijo ja Olli-Pekka, että järjestitte hienot juhlat!
Mieheni ja minun matka jatkui vielä toiseen paikkaan, ystäviä tapaamaan Suodenniemelle Mouhijärven rantaan. Suodenniemikin kuuluu nykyään Sastamalaan. Ystäviemme luona pääsimme saunaan ja pulahtamaan järveen.
Mouhijärvi oli lähes peilityyni ja vesi, varsinkin pintavesi, lämmintä.
Ihana kesäpäivä ja paljon ehdittiin! Kotiin Koskelle ja omien kissojen Ruskan ja Rauhan luokse palattiin yhdeksän maissa illalla.
