keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Ruskan ja Rauhan kuulumiset

Ruskan ja Rauhan jokavuotinen reissukausi maalta kaupunkiin ja kaupungista maalle on alkanut. Kissoista reissuun lähteminen on aina kamalaa ja vastenmielistä mutta perille pääseminen sitäkin ihanampaa. Kummassakin paikassa on tuttua ja turvallista ja omat mielipaikat.

Viime talvena käytiin useammassakin näyttelyssä. Helmikuussa olin Rauhan kanssa Tallinnassa, jossa Rauha sai viimeisen Grand International Champion -titteliinsä vaadittavan sertin ja jossa siis Rauha "valmistui" Grand International Championiksi (GIP), kuten rotukissaharrastuspiireissä sanotaan.



Heti Tallinnan näyttelyn jälkeen Rauha leikattiin, mikä helpotti hänen elämäänsä. Enää Rauhaa ei paljon näyttelyilläkään kiusata, jos hän ei itse ala näyttelyissä viihtyä, nyt kun on leikattu. Heinäkuussa kuitenkin on tarkoitus mennä Hämeenlinnaan Suomen Rotukissayhdistyksen näyttelylyyn. Siellä on Suomen Eurooppalaiskissarenkaan 30-vuotisen toiminnan kunniaksi lauantaina 22.7. erityinen eurooppalaiskissojen näyttely, Breed Bis, jossa eurooppalaiskissat kilpailevat keskenään, eivät muiden 3. kategorian rotujen kanssa, niin kuin yleensä nykynäyttelyissä.


Ruskan kanssa sen sijaan jatketaan näyttelyissä käymistä hiukan aikaa. Tavoitteena on saada hänelle Supreme Premier -titteli. Ruska on Champion-luokassa kilpaillut vain Championiksi, ja hänen varsinainen näyttelyuransa alkoikin vasta leikattuna Premier-luokassa. Kesäkuu alussa ollaan Ruskan kanssa menossa Tallinnaan. Siitä tuleekin varmaan hauska kissanäyttelymatka, kun mennään kimppamatkalla sukulaiskissojen kanssa. Näyttelymatkaan osallistuvat tällä tietämällä Pippi (Pinkkitassun Kristiina, Rauhan pentu), Sipi (Pinkkitassun Gertrude, Ruskan pennunpentu) ja Didi (Pinkkitassun Dionysos, Ruskan pentu) omistajineen. Mies tulee autokuskiksi.

Nyt kuitenkin keskitymme lepäilyyn ja ulkoiluun, kunhan ilmat lämpenisivät. Kerran vain Ruska ja Rauha ovat saaneet kunnolla nauttia ulkoilusta.

Yllä on kuvia Ruskasta ja Rauhasta. Ne ovat aivan ennen näkemättömiä, sillä näihin aikoihin saakka kissamme ovat olleet hyvin itsellisiä leidejä, enkä heitä ole muistaakseni koskaan - Rauhan pentuajan jälkeen - nähnyt loikoilevan tai nukkuvan kovin lähekkäin. Rauhan sterilointi aiheutti muutoksen. Rauhasta on tullu sylikissa, ja hän on myös alkanut hakeutua Ruskan lähelle. Ruska ei tästä aina tykkää vaan nostaa välillä rähinän ja lähtee lätkimään. Joskus hän kuitenkin "alistuu" Rauhan lähentelyyn.

Sylissäni on usein tungosta. Ensin syliini tulee tapansa mukaan Ruska, ja pienen ajan päästä myös Rauha. Tästä ei sattumoisin ole yhtään kuvaa, kun selfienkään ottaminen ei ole onnistunut. Kissat ovat aina kookkaita, ja kuumahan minullekin tulee.

Talven mittaan olen käynyt katsomassa monia Rauhan ja Ruskan jälkeläisiä.

Punaisten tabbykuvioisten pentujen läjä Naukulassa, Pinkkitassun N-pennut, Ruskan lapsenlapsenlapset ja Rauhan lapsenlapset, ehti tulla tutuksi.

Samoin kävin katsomassa ainakin Mesiä pentuineen, Suloa, Sipiä, Hartsaa, Pippiä, Fransia. Viimeksi olen tavannut Ellin (Pinkkitassun Ellenin), joka on Rauhan sisko ja Ruskan pentu, kahden lähes vastasyntyneen pentunsa kanssa. Pennut olivat ensimmäiset Ellimellin pennut. Errun kissalaan Helsinkiin on syntynyt hiljattain Ruskalle neljä lapsenlapsenlasta. Näitä en ole vielä nähnyt. Kaikenkaikkeaan olen tipahtanut kärryiltä, paljonko Ruskan ja Rauhan jälkeläisiä oikein onkaan. Täytyy pian päivittää "taulukko".

Tässä kuvatervehdys tuoreimmasta päästä. Pentulaatikosta kurkistelee Ellin toinen pentu, punainen tyttö, Ellimellin Cici. Kuva: Susanna Isoaho.

Ruska saavutti 20.4. kunnioitettavan seitsemän vuoden iän. Ruskaa juhlittiin asiaankuuluvasti kissaihmisystävien kanssa.

Kuvassa Ruska maistelee täytekakun jämiä. Sai hän omiakin nameja, kuten kuvastakin näkyy. Kuva: Merja Lainio.