Kun tulin tänne suvilystipaikalle tämän viikon tiistaina, minulla oli kiiru heti päästä katsomaan, mitä englantilaisille David Austin -ruusuilleni kuuluu.
'The Pilgrim' oli avautunut! Petyin, kun menin katsomaan. Ei tämä miltään 'The Pilgrimiltä' näyttänyt! Tämähän on jokin valkoinen ruusu. No, kaunis kyllä, muttei sitä mitä odotin.
Toinen englantilainen ruusuni 'Lichfield Angel' ei ollut vielä avautunut.
No, kun seuraavan kerran menin katsomaan 'The Pilgrimiä', se alkoi näyttää oikealta.
Tässä on tämän päivän kuva 'The Pilgrimistä'. Kuvien välillä on kaksi päivää.
Tänään oli myös 'Lichfield Angel' avautunut.
Siinä on ihana persikkainen sävy. Seuraavat päivät näyttävät, mitä tästä vielä kehkeytyy. Tämä ensimmäinen kukka on niin hennon oksan päässä, että se nuokkuu "kasvot" maata kohden. Niinpä yritin vaikka mitä ja vihdoin narun avulla sain kohotettua Lichfield Angelin kukkaa sellaiseen asentoon, että sain siitä kuvan. (Siksi tuo ruma naru kuvassa.)
Myös Pippin ruusu on alkanut availla nuppujaan.
Sain tämän ruusun Pippi-pennun emännältä toukokuussa 2016, kun Pippi luovutettiin hänelle. Äitienpäiväruusu siis. Kukki ahkerasti koko viime suven ja säilyi hengissä talven yli.
Olen haaveillut, että keräilisin "hengellisiä" ruusuja, ja niin minulla olisi "hengellinen ruusutarha".
Hengellisiin ruusuihin kuuluvat 'Lichfield Angel' ja 'The Pilgrim' eli 'Lichfieldin enkeli' 'Pyhiinvaeltaja'. Minulla on täällä myös kirkkoruusu 'Empresse Josephine'. Kirkkoruusu kelvannee hengelliseksi ruusuksi. On olemassa myös kirkkoruusu 'Ruustinna'. Sehän sopisi!
Sain vastikään ystävältä valamonruusun taimen. Siitä tulee oiva lisä hengelliseen ruusutarhaan Valamon luostarin perusteella. Tosin eräs toinen ystäväni valisti minua, ettei valamonruusulla ole mitään tekemistä Valamon luostarin kanssa, vaan nimi tulee valmusta eli unikosta. Valamonruusu on siis oikeastaan valmuruusu eli unikkoruusu. No, kelpuutan sen kuitenkin isaksi hengellistä ruusutarhaani.
Olen nähnyt suomalaisilla taimisivustoilla luostarin köynnösruusua, jonka kukat ovat persikanvaaleat. Sitten on tietysti ranskanruusu 'Cardinaali de Richelieu'. Kyllä katolilaiset ja ortodoksit kardinaalit, piispat ja pyhimykset tähän ruusutarhaan kelpaavat. Todella kaunis kuvien perusteella on ryhmäruusu 'Gospel'. Kuvissa se näyttää suurikukkaiselta ja kauniin tummanpunaiselta. Enlantilaisissa David Austin -ruusuissa olisi erinomaisen sopivia ainakin valkoinen 'Winchester Cathedral' ja oranssikukkainen 'Grace' ('armo'). Winchester Cathedralia myydään Suomessakin, mutta Grace-ruusua luullakseni ei. Mieleen tulee myös jaloruusu (vai ryhmäruusuko?) 'Peace'. Kyllä senkin jollakin logiikalla voi lukea hengellisiin ruusuihin.
Täytyy tunnustaa, että minulla on muitakin ruusuihastuksia. Olen joskus nähnyt jossain lehdessä kuvan ranskanruususta 'Merveille', jonka suomalainen Pirjo Rautio on jalostanut. Ruusi vei heti sydämeni. Tänä kesänä olimme Hongiston taimitarhalla ja halusin sieltä pikkuruisen Merveillen. Sain hoito-ohjeeksi, että sille pitää jutella joka päivä, antaa vahvistua ruukussa ja istuttaa maahan vasta loppukesällä. Olen noudattanut ohjetta ja kutsunut sitä tuttavallisesti Merviksi.
Kuvassa pikku Merveille ruukussaan. Yleensä hän saa olla päivät ulkona mutta yöksi olen tuonut kuistille, ettei mikään elukka syö.
Avoimissa puutarhoissa kohtasin taas uuden ruusun, johon ihastuin. Se on kurtturuusu Agnes.
Tämä kuva on otettu Agnes-ruususta Porin seudulla.
Sanottakoon vielä, etten tiedä ruusuista paljonkaan, en edes niiden luokittelusta.
Pitkään kartoin ruusuja ja ajattelin, että ne ovat hankalia, kun niissä on aina jotakin härmää ja kirvoja ja mitä lie kärsäkkäitä. Nyt olen uskaltanut hiukan kokeilla.
