Puutarhakatselmus, osa 2

Yläpihal liki tiät ko tullaa talloo, o tämä iso kukkamaa. Ei pelkästäs kukkamaa, ko siin kassoo kaks korkeet pihtakuustaki ja yks kitukasvune pihlaja.

Keltaset vuahejuuret o ollu viime päivie kaunistus ja piristysruiske. Tulppaanit alkaa vähitelle auvvet, yks lajike toises jälkee.

Tämä kuva o otettu tiä suunnast talloo päi. Keskel tätä kukkapenkkii o vanha kaivo. Tätä voiski sen tähde sannoo kaivopenkiks.

Tähä kukkamaahaa o joskus tuatu vuahekelloo ja se o levinny riasaks astikka. En oikee millää saa sitä kitkettyy.

Täst kuvast näkkyy, et vuahekellot ympäröi joka pualt kurjemiakkoi. Ja ne täyttäs koko kukkamaa, jossen olis niit monta kertaa kaivanu maast.

Nykki meinaa nostaa penkist yllöös koko kurjemiakka- ja vuahekellomättää ja erotel vuahekellot pois ja istuttaa kurjemiakat yksinäs takasi.

Vuahekellot o kyl ihan nättei kukkasii mut levvii liika ahkerasti.

Täsä penkis kassoo aika paljo vanhastas sinist ja vaaleepunast akleijjaa ja uut, mu lissäämääni jaloakleijjaa. Viime suven täsä penkis kasos mu suureks ilokseni rehevä Bordeoux Barlow -akleijja, jonka mää oli siämenest kasvattanu ja istuttanu suvel 2012. Vast 2014 sai varmuude siit, et yks taimi oli menestyny ja asettunu tähä kukkamaahaa. Ny toivo, et se olis tehny uusii siämentaimii.

Ihan talo kivijallaa viäres o ollu vuaskymmenet iso pionipenkki. Ny se ei ol viäl oikee minkää näkköine kaukaa kattottun.

Pionipenkkii vastapäät nurmiko toisel pual o kans iso kukkapenkki. Sitä vois täl hetkel sannoo Suami-penkiks, ko siin kukostaa sinivalkoset kukkaset. Kälyni istuttamat siniset helmililjat o aika reippaasti levinny.

Tämä "Suami-penkki" o rintees, viättää als etelää ja alapihhaa päi. Kukkaste lisäks siin kassoo kummasaki pääs saarni ja keskel penkkii pari syreenii ja punane viinimarjapensas.

Juhannukse aikoihi tämä penkki o ihan toise näköne ja färinenki. Penkis kassoo illakkoo runsaasti ja kesäkuu loppupual illakko kukkii, niät penkki o pelkkää liilaa pilviharsoo.

Tämä o kuva "Suami-penkist" viistosti alarinteest otettun. Siniste talvioitte keskelt nousee rehevii illako alkui.

Pikkukuisti kyljes talo toises kainalos kivijalkaa vaste o mu jorinipenkkini. Täl hetkel täsä ei ol viäl jorineit. Ne tullee ton ihan kivijallaa viäree, viihtyy ja kassoo siin lämpimäs erinomasesti.

Penki etuosa o varsinaine kokoelma eri kukkasii. Yks punane tulppaani o öksyny narsissei joukkoo. Muuto täsä kassoo punast rantakukkaa, joka nousee maast aika myähää, valkost arovuakkoo, vaaleepunast ja valkost myskimalvaa, vaaleit liljoi ja hillittyi punasävysii harjaneilikoit. Ny mää lisäks istuti tähä viäl yhde jaloängelmä ('Elin'). Tämäki kukkamaa muuttaa muatoos ko narsissit kuihtuu. Vaaleepunast, pinkkii, liilaa, valkost - ja vihriäist tiätysti. Ja takan eri färisii jorineit.

Sit tullee jo viides iso kukkamaa. Ensti oli kaivopenkki, ko tullaa tiält talloo, talo oikeepualises kainalos o iso pionipenkki ja sitä vastapäät "Suami-penkki". Talo vasemmas kainalos o jorini- ja vaaleepuna-valkone sekakukkamaa, ja tämä viides penkki o sitä vastapäät mut o paljo isompi (pitempi). Tämä o ollu jo ennestäski iso kukkamaa, mut mää ole tätä viäl pidentäny. Ko me tultii tän, täsä penkis kasos lähinnä oranssei valmui, keltasii päiväliljoi, violetisinisii peurakelloi ja lisäks kevväisii sipulikukkii. Mää ole lisänny tähä aika paljo kasvei.

Täs näkkyy vaa piäni osa pitkäst kukkamaast. Valmut jää kuva ulkopual oikeel.

Kepi viäres o Saaripalsta Sailalt toissa suven saamani sinivalkone ukohattu. Keskel tota tyhjää maat o perhoangervo, jonka viime suven toi tuliaisks kaks ystävääni, Merja ja Tellis. Perhoangervo o hyväs kasvus, vaik kuvas näyttää piänelt. (Kuva ottamise jälkeenki angervo o kasonnu.)

Viime kevvään mää tilasi Korpikankaalt kolme jaloritarikannukse taint, färiltäs kaunii vaaleesinisii ('Magic Fountains Lavender'). Ne oli suve aikan nii kauniit ja komioit ja menesty ihmeekseni hyvi, et ny mää ole innostunu istuttammaa tähä muitaki jaloritarikannuksii. Hankittun o valkone 'Galahad' ja punavioletti 'Astolat'. Mää luuli sitä kylläki sinisemmäks ko mitä se luultavasti o. Tarkotukseni o ollu pittää tämä penki färit keltases, oranssis, sinises, sinivioletis ja valkoses.Mut on tähä tullu lissää ainaki tommone violettii vivahtava punanenki.

Samase pitkä penki toiselt pualt ja toisest pääst. Persikafärine tulppaani ja rehevä jalopähkämö.

Tulppaanit, keltaset ja aprikoosifäriset.

Sit o viäl viimine osa kukkatarhaa, talo länsipäädy takan, tonti pohjospääs tiä viäres. Kokonaisuudes tätä vois sannoo vaik "mettäpuutarhaks". Seki o iso alue, jota tiält päi reunustaa muutama iso kuusi. Ne o tuulesuajan pohjoistuult vastaa.

Kälyni punaset tulppaanit tiävarsipenkis näyttäs lissääntynnee.

Tiävarsipenki yhdes nurkas o yks mu silmäteräni: törmäkatkero, jonka ole ostanu umpimähkää torilt frouvvalt, joka oli näit kasvattanu. Sano et kestää vuasii kasvattaa ne siämenest kunno taimiks. Tämä o viihtyny just siin paikas, mihe mää se istuti.

Mu o vaikeet, tiätää, misä mikäki kasvi viihtyy. On siit ain ohjeitaki lujettavis, muttei täs teoria ain aut. Nii monta kertaa mul o käyny, ettei istuttamani taimi ol viihtyny.

Tääl mettäpuutarhas o mansikkamaa. Ensimmäisen suvenani 2011 tääl mää huamasi, et täsä kohdas oli muutama harva piäni ahomansika (taik jonku vastaava) taimi. Joka vuasi mää ole jättäny mansikat kasvamaa ja kitkeny rikkaruahot. Sillai mansikat o vuas vuadelt levinny ja tuuheutunu.

Mansikoitte takan omenapuu al kassoo parvitulppaaneit.

Täs parvitulppaanit likempää. Kuuse takan näkkyy kylätiä.

Nämä o mu lempitulppaanejani ja soppii färiltäs tummie kuuste kans yhtee.

Mettäpuutarhaa rajottaa pohjosest kuuset ja tiävarsipenkki, eteläst tammi (kuva yläosa vasemmas laidas) ja tamme alapual kassoovat alppiruusut ja varjoliljat. Alppiruusuje takan o viäl samallaine rivi kuuliljoi.

Alppiruut o kotosi Kauniaisist ja on jo vanhoi. Niist tahdottii pääst erroo, ja miäs siirsi ne tän. Ensti me funteerattii päämme puhki, mihe ne oikee voitas istuttaa. Sikko istutettii toho tamme al rinteesee, tuntu, et se oliki oikee hyvä paikka. Näil kasveil ei ole tehty mittää kunnollist kukkamaat, ne o tarkotettu menestymmää vähä niinko luannovarasesti ruahikos koko jono, varjoliljat, alppiruust ja kuuliljat (joit ei kuvas näy ko ne o alppiruusuje takan).

Jos joku tän saakka pääsi ja pysy kärryil, mää nosta hattuu. Mää meni itteki jo nii sekasi täst seloteost, et piirsi ittelleni karta kukkapenkeist ja pihast.

Hyvvää suvist helluntait!

Puutarhakatselmus, osa 1

Tänä kevvään mää ole suanu ittelleni se, et kiärtele suvilystipaika pihas, kattele ja kuulustele ja nauti.

Tiätysti ole puutarhas möyrinykki. Viime suven mää havahdui siihe, et mää vaa touhuu pihal mutte kerkee lainka istumaa als ja kattelemmaa ja nauttimaa. Mitä varte niit kukkasii istutettaa ja hoidetaa jossei kattelemist varte?

Ny mää kiärteli pihas kamera kans. Jokuset kukat o kerriinny kuihtumaa, lumikellot, posliinihyasintit, krookukset, suloset kevätkurjemiakat ('Katharine Hodgkin'), skillatki melkei.

Keltareunapikarililjoi kukki muutama. Kovi karruu ja kuivaa paikkaa mää ole näemmä nämä sipulit istuttanu. Suuri ilo ko tämmöne kukostaa, vaik onki piäni ja tarttee kumartaa oikee et näkis likemmi.

Ja nämä toiset pikarililjat. Ensimmäist kertaa nämä mul kukkii.

Yks valkone kukosti jo viime vuan ja ny tämä ainokaine o taas tulos kukkaa.

Täsä pihas o paikka paiko paljo pehmeet kompostimultaa, ko o aikoinas pidetty karjaa. Lantaa o levitetty pihhaaki.

Kompostimullas rikkaruahot rehottaa miälelläs, mut niit o aika helppo kitkee ja kaivaa juurinas pois pehmeest maast. Savimaast ei onnistu kitkee samallai.

Viime vuan miähe rakentama kissatarha-pergola-kasvihuanee ympäristö o tämmöst mustal mullal raivattuu aluet. Mää aljoi jo toissa suven istuttammaa tähä kukkasii. Tääl alapihal maa o kosteempaa ko yläpihal, ja tän mää istuti viime suven siämenist kasvattamani esikot. Punase eri sävyset ja muutamat keltaset kevätesikot o selvinny oikee hyvi talvest. Muut esikotaimeni o hävinny niinko tuhka tuulee. Viime syksyn mul oli lisäks ainaki kesäesiko, syysesiko, japaniesiko ja tähkäesiko piänii planttui. Mää istuti niit eri pual pihhaa ja tälleki pläntil. Onneks edes kevätesikot o menestyny hyvi. Jos nämä ny oli kevätesikkoi. Harmikseni en löyd ennää siämenpussei. Tähä sammaa paikkaa ole pannu kevätkukkai sipuleit, pikkunarsissei, pikarililjoi, lumikelloi ja kevätkurjemiakkoi.

Esikkoi o vaaleepunasii, tummapunasii ja siit välilt. Ohkaset valkoset reunat tämä esiko terälehdis o mu miälestäni kauniit.

Täsä aika tummapunane. Kaikis o keltane keskusta.

Pari ihan keltastaki.

Aikasemmi mul oli valkosii palloesikoit usiampi ylempän pihas, Oli ostanu ne Viherpeukaloilt. Ne alko kualemaa yks toises jälkee. Meinasi, ettei ne varmaankaa viihdy siäl paikasas, siäl o liika kuiva paikka. Ny hiljakkoi siirsi viimiset kaks henkis olevaa tän kosteempaa paikkaa ja parempaa multaa muitte esikkoje kans.

Toine o tämä kukkiva ja toine o pelkkä kitulias lehtiruusuke. Toivottavasti nämä menestys täsä.

Hiuka taaemmas ihan pergola viäree, se länsipual, istuti viime suven kaks hortensiaa ('Limelight'). Syksyl istuti toho hortensioitte ettee osa kasvattamistani harjaneilikoist. Ne o ny rehevii vihriäisii puskii, talvehti ilokseni oikee hyvi. Niitte pitäs tänä suven kukkimaa. Ensimmäine kertta ko onnistui näi hyvi harjaneilikoitte kans. Näit samoi harjaneilikoit o toisesaki penkis yläpihal ja ne o yht rehevii ko nämä.

Takan näkkyy muutamii hyasinttei, vaalee sinipunasii ja keltasii.

Sama penki alkupäähää ny ole istuttanu lissää kasvei, mm. vaaleekeltast loistokurjemiakkaa ('Butter and Sugar') ja vaaleesinivalkost kurjepolvee ('Splish Splash'). Ihan etumaisen kassoo nuakkutähdikki, joka ei ol viäl kukkinu. Pitäs kukkimaa kesäkuus.

Tämä kukkamaa o ihan pergola viäres, länsipual, vaikkei pergola näykkää kuvas. Hortensioitte ja hyasinttie takan o kompostimultakasa, ja se takan o kasvimaa.

Täst sama paikka kauvvempaa. Maas makkaa tikapuut. Kaks kompostikassaa, toine edes ja toine takan. Toise kompostikasa takan näkkyy harsol peitetty mansikkamaa.

Viäläki kauvvempaa. Täst kuvast näkkyy, et uude kukkamaa oikeel kädel o vanha iso omenapuu ja se edes marjapuskii. Suviaikaa omenapuu osa päiväst varjostaa tota uut istutusplänttii. Pergola viäres itäpual kassoo keltareunapikarililjat, tulppaaneit ja narsissei. Suveks mää kylvä sin pergola itäsivul pioniunikoit.

Voi ol aika lyhytnäköst ruvet perustammaa tän isol tontil lissää kukkamait, ko tääl o niit ennestäski. Mut pergola ympäristöö oli helppo alkaa lykkäämää yksitelle mukuloit, sipuleit ja planttui.

Täsä kuvas o piäni osa kasvimaat. Idäunikot ja kurjekellot o vallottanu iso plänti. Viime suven tääl kasvimaa syrjäs kasos yks valkone ('Royal Wedding') ja yks vaalee korallipunane ('Coral Reef') idäunikko ja pari kurjekelloo. Ny ne o siämentäny ja kassoottanu näi kamalasti siämentaimii. Emmää varmaankaa malt näit kitkee ja hävittää. Mitäs sit? Seuraavaks ne kai vallottaa koko kasvimaa.

Nää olenki kyl enämpi kukkapuutarhuri ko hyätypuutarhuri. Tai huvipuutarhuri. Suvilystipaika huvitrekolsmestari siis. Raparperiki tosa kyl unikoplanttuje takan kassoo ja raparperi takan ilmasipuleit ja ruahosipulii.

Miäs o kylväny porkkanat, palsternakat, punajuuret, nauriit ja istuttanu sipulit.

Kissoje ulkoilukausi o avattu.

Kissat tutkii tiäviaruu ja syä ruahoo.

Täsä kuvas näkkyy kolmaski kissa. Vois melkei laittaa kuva-arvotukseks. Misä o kolmas kissa?

Rauha kuulustellee linnulauluu.

Kattohaikarat

Koskel o tullu uus nähtävyys: kattohaikarat. Kuulemma ensimmäine Suames pesivä haikarapariskunta. 

Me käytii jo toist kertaa kattomas tätä nähtävyyt. Ensimmäisel kerral oli hyytävä tuuli ja kalsee ilma ja mää säälei haikaraparkoi. Ny oli onneks lämmint ja aurinkoist. Kamera oti mukkaani. 

Siäl ne o molemmat pesäsäs Koske kirkokylä keskustas. 

Olispas parempi kamera. Täytyy tyytyy tähä kaukokuvvaa. 

Pari vuat aikaa (tämä o koskelaist, ei porilaist) tääl lenteli yksinäine haikara ja sitä varte nostettii trukkilava pylvää päähää siin toivos, et saatas haikara pesimää. Sillo ei saatu. Tänä kevvään trukkilava o asutettu.

Yksinäisii haikaroit o kuulemma muallaki päi Suamee nähty. 

(Poris sanottas varmaa: pari vuat takasi.)

Haikarat oikee poseeras meil. 

Tindra

Viime viikol pääsi Tindraa kattomaa. Tindra o siis Rauha pentu, ainoo samafärine ko emos, Pinkkitassun Hillary (EUR e 24). Ihana pentu mu miälestäni, leikkisä ja samal rauhalline, rento ja seuralline. 

Tindra viihtyy samallaises lötköttelyasennos sylys ko siskos Namu ja Hilda ja veljes Hartsa. 

Kuvas Tindra o perhee tyttäre eli piänemmä emäntäs käsivarsil. 

Tindral o ainaki täsä kehitysvaihees selvemmät kuviot eli paremmat kontrastit ko emollas Rauhal. 

Vertailukohteeks pari kuvvaa Rauhast. 

Rauha nukkumas tiatokonepöydäl mu seuranani. 

Rauha PetExpos Helsinkis kissanäyttelys huhtikuu lopus. Kuva: Sami Jaala.

Ko mää oli ollu Tindraa ja häne perhettäs treffaamas, tuli kottii Tapiola kaut. Tapiolas oli ihana kirsikkapuu täydes kukas. Täyty pysähtyy ottamaa kuva. 

Hyvvää äiteipäivää kaikil äiteil ja emoil! 

Pinkkitassut Tallinnas

Reissu Tallinnaa kissanäyttelyy kahde kissamme kans jännitti etukättee ehkä turhanki paljo. Kaikki meni hyvi ja reissu oli opettavaine ja hyädylline. Miäs oli mukan, ja se helpotti mu ja kissoje matkaa. En olis ehkä yksi kahde kissa kans pärjännykkää. Saatii matkustaa yhdes toise Pinkkitassu sijotusemännä Tellikse ja häne kahde kissas kans. Tellis kyl pärjäs yksinäs, mut toivom mukkaa meistäki oli häl appuu. Helpotti paljo ko oli tämä piäni mukava porukka. Ja itte kissaisäntäki tuli sin ihan vaa mee tueksemme ja omie kissojes tähde, mikä oli ylellist. Tellis, miäs ja mää ja mee yhteensä neljä kissaamme matkustettii valmiil, järjestetyl matkal (Kingtours), mikä teki tämä reissaamise helpommaks ko etukättee olis voinu kuvitel. Ei tarvinnu kissoi kanniskel laivaa eikä pois laivast eikä hotelli ja näyttelypaika vällii, ko kissat matkusti koko aja ja kaikki välit linjuris heil varatuil paikoil.

Ja saatii halutut sertitki. Ruska o ollu näyttelyjumis, ko hän ei voinu jatkaa enneko o yks ulkomaa sertti. Seki ny saatii, kaksi kappalei. Jos tykätää, saadaa käyd monet kerrat näyttelyis Suames. Ruska valmistu Tallinnas IP:ks eli International Premieriks.

Kuva: Sami Jaala.

Täsä mää ole menos viämää Ruskaa tuamari Natalia Sidoroval, joka oli minul uus tuttavuus.

Sidorova arvosteli lauvvantain Ruska ja sunnuntain Rauha.

Helene Lis taas arvosteli lauvvantain Rauha ja sunnuntain Ruska.

Kuva: Sami Jaala.

Rauha pääsi tuamari Helene Lisil Johanna sylys. Johanna o yks Pinkkitassu sijotusemäntä, ja hän miähes kans tuli Tallinnaa ja meit kattomaa lauvvantain. Seki viäl oli yks ilo.

Ruska ja Rauha esittelyt oli melkei sammaa aikaa, ja Johanna autto viämäl Rauha tuamaril - ja mää vei Ruska.

Kuva: Sami Jaala.

Täs tuamari Lis ottaa kontaktii Rauhaa.

Kuva: Sami Jaala.

Esittelyvoorot tuamareil oli selkeesti merkitty, selvemmi ko Suame näyttelyis. Täsä o lauvvantaine Lisi lista. Sipi oli nummero 173 ja Rauha 178.

Kuva: Sami Jaala.

Sipi emäntäs Tellikse sylys menos tuamaril lauvvantain. Sipi niinko Rauhaki o Pinkkitassu kissala sijotuskissa. Sipi emo o Mesi, joka o Ruska pentu, eli Mesi ja Rauha o emos pualt siskoksii ja Ruska o Sipi mummu ja Rauha tämä täti.

Kuva: Sami Jaala. 

Esittelyvooros Mesi, kissaisännä sylys, ja Tellis ja mää viäres ja henkes mukan. Tottakai, ko Mesi o mun Ruskani pentu ja Tellikse kissa.

Kuva: Sami Jaala.

Oi-oi. Tämmöst kissaa o ilo esitel. Mesil o parhaat näyttelyhermot ainaki täst neljä kissa porukast.

Kuva: Sami Jaala.

Kuva: Sami Jaala. 

Mesi tuamari ja tuamarioppilaa tarkastelus. Mesi kestää tämä tuamarei käpälöinni ja venuttelu ihan hyvi. Ihana rauhalline, rento ja ystävälline leidi tämä Mesi.

Kuva: Sami Jaala. 

Ko lauvvantain paikal oli kolme ruskeetäplikäst eurooppalaist, Veikko, Santeri ja Mesi, tuamari pysty valittemmaa färiparhaanki. Täl kerttaa Mesi voitti.

Kissoistamme ei kukkaa päässy - tai "joutunu" - loppupaneelii. Sunnuntain 3.5. yks eurooppalaisnaaras - Ampsu - pääsi kategoria parhaaks kastraattinaaraaks eli BIS-voittajaks (Best in Show). Onnee Ampsul ja häne emännälles Kadil (kasvattaja ja omistaja)!

Kuva: Paula Eskola.

Pääosa ajast kissat oli omis häkeisäs. Tapas mukkaa Ruska änkes verho taa piiloo. Mut täl kerttaa uteliaisuus voitti ja hän katteli kumpanaki päivän verho ravost ympärilles. Ruaka maitti ja Ruska söi kaikki ruakas. Ja ehtopala hotellis kelpas kans.

Kuva: Paula Eskola. 

Rauha pualestas linnottautu keinuus makkaamaa. Siin hän oleskeli molemmat näyttelypäivät.

Kuva: Paula Eskola. 

Viäreises häkis oleskeli Sipi, Ruska lapselaps. Sipi ja Mesi oli just enne näyttelyy saanu kauniit uudet pesät ja hianot kankaspääliset kantokoppii.

Sipil oli keinuki. Hän pruuvvas uut pessääs ja oli keinuski vähä aikaa, ja enimmäkses makas häki sinise pohjapehmustee pääl. Seki oli uus.

Lauvvantaipäivä oli Rauhal helpompi ko sunnuntai. Sunnuntain ko mää oli ottamas Rauhaa pois häkist, mää oli hualimaton ja Rauha joutu yllättäi liika liki ja silmätyste naapurihäki sinisilmäse ragdollinuarukaise kans. Naapuri oli ihan rauhalline siniset silmät pyäreinäs mut Rauha hermostu kauheesti. Ei kuitenkaa yrittäny pur eikä kraappii. Tuamaril mentii kumminki, ja minnuu teki vaikutukse, et tämä venäläine tuamari Sidorova sai Rauha pysymää rauhallisen, vaik kissa oli aika hermostunu.

Mää kyl tiädä hyvi, et näyttelys kissa ei sais joutuu nokatuste eikä liika liki viarast kissaa - tai tuttuukaa kissaa. Kissanäyttelys kissa pahin viholline o toine kissa, huamautti kissaisäntä. Sai täst hyvä opetukse.

Kuva: Mikko Murtonen. 

Rauha rauhallisen Sidorova pöydäl, vaik just oli pelläästyny. Jokku kissatuamarit o kissa käsittelys ammattilaisii.

Helene Lis anto kummalki kissalleni huamautukse et o hiukka liika pyäree masu eikä ottanu tuamari parhaa valintaa. Ruskal o kylläki paino jo pudonnu viime näyttely jälkee lokakuust. Rauhal taas o hiljakkoi ollu pennut masus (mää täsä pualustele). Sidorova otti molemmat kissat tuamari parhaa valintaa eikä huamauttanu tukevuudest.

Rauha sai kaks serttii, niinko Ruskaki. Tämä jälkee hän tarttee viäl yhde serti ni hän valmistuu IC:ks eli International Championiks.

Hoh-hoijjaa. Tämä kissanäyttelys käymine o mul aikalai hepreaa vaik paljo ole oppinukki. Onneks saa kyssyy muilt. Mut älkää kysykö mult neuvvoo. Mennee sertit, CACIBit, CAPIBit ja CACPIBit sun muut, ihan pääs sekasi. Luule kyl et valtaosa ihmisist ei ymmär senkää verttaa ko mää.

**********
Mainittujen kissojen viralliset nimet, värit ja koodit:

Ruska: IP, CH Pinkkitassun Bette, kilpikonnaruskeatäplikäs (EUR f 22) kastraattinaaras
Rauha: CH Pinkkitassun Edina, cremetäplikäs (EUR e 24) naaras
Mesi: IC Pinkkitassun Dorothy, ruskeatäplikäs (EUR n 24) naaras
Sipi: IC Pinkkitassun Gertrude, kilpikonnasinitabby (EUR g 22) naaras
Veikko: GIC Tiikerililjan Kurmeli, ruskeatäplikäs (EUR n 24) uros
Santeri: IC Pikkupiun Xander, ruskeatäplikäs (EUR n 24) uros
Ampsu: GIP, SC Katinhännän Survivor Amber, hopeatiikeri (EUR ns 23) kastraattinaaras