Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ukonhattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ukonhattu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. toukokuuta 2016

Kosken Keukenhof ja ihana toukokuu - ja plääh

Me ollaa jo pari viikkoo oltu suvilystil. Oltas ilma kissapentui tultu jo kuukaut, pualttoist aikasemmi. Normaalisti mää olsi jo huhtikuus tehny aika paljo pihahommii.

Viime syksyn mää istuti poikkeuksellise paljo sipulikukkii. Oli tilannu iso paketi suaraa Hollannist.

Oli kehränny kuvitelma, et minnuu vartoo tääl ihana, loistelias kukkakarnevaali, niinko joku Koske Keukenhof.

Ei varronnukkaa. Vartos kyl kukkasii siäl sun tääl mut pettymyksii kans ja rikkaruahoi. Jopa tulppaanit paikka paiko kukosti vähä aneemisesti, tai oli jo kukinta ohitte. Narsisseist suuri osa oli häipyny niinko tuhka tuulee. Perennoist ja pensaist talvi oli verottanu yllättävästi. Mää ole kulkenu ympäri pihhaa ja ihmetelly. Kolme ruusuu, villiviini, köynnöshortensia, pähkinäpensas, talviot, osa kurjepolvist ja kurjemiakoist, tarhapäivänhatut, viimisetki värimintut, alppipiikkiputket, sormustinkukat, suuri osa esikoist, malvat, rantakukat... Ja mitä viäl? Ne kaikki meni.

Jualavehnät, voikukat, rönsyleinikit, vuaheputket jäi ja voi oikee hyvi ja oli ottanu jo aluevaltauksii mu kukkamaistani.

Ensimmäist kerttaa kuutee vuatee ko me ollaa tääl käyty, tuli semmone miäli et: mää en jaks!

Pikkuhiljaa mää ole toipunu pettymyksestäni ja paikannu aukkoi ja kattellu tarkemmi. Oli mukavaa ja pelasti koko mu kevvääni ko meil kävi tääl kyläs yks ihmine joka ei ol enne käyny ja joka vaa ihasteli et kyl o ihana paikka. Munki silmäni alko taas kattelemmaa hellästi aurinkoist piharinnet.


Lempitulppaanini 'Ronaldo' o vähä taantunu parist aikasemmast vuadest. Monet kukinnot oli jääny kehittymäti niinko olis kärsiny kuivuudest. Tätä lajiket mää tahtosi ostaa lissää. Aikoinas ole ostanu tämä Villist niityst, joka lopetti toimintas. En ol Suamest viäl mistää mualt löytäny.


Tulppaani 'Gavota' o ilo silmäl.


Korkeet kretliiniraitaset ja matalammat liljakukkaset tulppaanit o mul ollu jo monta vuat. Ole joka alkusuvi kukinna jälkee nostanu ne maast yllöös, antanu kuivuu suve ylitte ja istuttanu sipulit uudesti syksyl. Ainaki nämä lajikkeet o tykänny täst kohtelust.


Ripsureunaset vaaleepunaset o kans vähä taantunu ja määrä vähentyny, vaik näitäki ole parin vuaten nostanu suveks maast. Sulosii mu miälestäni.


Raitatulppaanit 'Flaming Spring Green' kaunistaa kaivopenkkii. Taustal näkkyy sinise siperiakurjemiaka soukat lehdet ja niitte edes matalammal sydämmemallisii lehtii. Nämä halvatu sydämmet kuuluu hirviökasvil: vuahekellol. En tiä millai siit pääsis erroo muuto mukko myrkyttämäl.


'Sun Lover' -tulppaaneis o färi- ja sävyeroi.


Valkoset, isokukkaselliset 'Purissimat' näyttää välistäi niinko ne liahus tuules niinko liput.


Kerratut kermavaaleet 'Verona'-tulppaanit o kauniit. Viime syksyn istutettui, niinko 'Purissimat', 'Sun Loverit' ja 'Gavotat'.


Tiävarsipenkki o mu kälyni perintöö: komeamaksaruahoo, punasii tulppaaneit ja norja-angervoit. Tulppaanit näyttää joka vuasi vaa lissääntyvä.

Täsä kohdas pitäs soittaa joku ihana fanfaari ja nostaa esirippu: 'Tulipa Avignon', olkaat hyvät! Nämä oranssit 'Avignonit' avas kukkas viimitteeks. Ne oli mukan siin viimesyksyses Hollanni-paketis. Ihana pitkä, vahvavartine lajike. Mää ole käyny näit ihhailemas yht päät.


Samat 'Avignonit' vähä kukkeempin.


Täsä 'Avignonit' aurinkopaistees. Tarttis vaa ol isompi määrä näit. Mitä kauvvemma mää ole istuttanu tulppaaneit, sitä enämpi mää ole vakuuttunu siit, et tulppaaneit tarttis ol kutaki lajiket aika iso määrä. Kakskymment melkei olis minimi. Näit Avignonei oli paketis viistoist.


'Avignonit' häämöttää tämä pitkä penki loppupääs.

Ko aikani ole kattellu ni ole huamannu et yht ja toist o säilynykki talve ylitte. Niinko tämä kuva kultatyräkit kuva oikees alakulmas.


Ukohatut o kans säilyny. Tämä kuva keskel näkkyy kirjoukonhattu, joka o peräsi Saaripalstalt. Tämä ja muut ukohatut selvis talvest.

Ukohatust viistosti takavasemmal kasvaa terhakkaasti perhoangervo. Se mää ole saanu tuliaislahjan Tellikselt ja Merjalt. Tuntuu ain et ne kasvit, jokka o peräsi joltaki ihmiselt, o muit arvokkaampii.

Valmui näkkyy täsä kuvas kans, pia alkaa kukinta.


Pionit piti pintas ja kesti talve hyvi, ei ykskää hävinny.


Täsä sama pionipenkki toisest kulmast. Ikivanhat perinnepionit kukostaa jo.


Arovuakot o säilyny hyvi mut syysvuakot häivinny.

Alppikärhöki o säilyny talve ylitte vaik mää ole aikoinas istuttanu se rautapattaa eikä se kasva edes maas. Talveks mää ole ain fyllänny paksul kerroksel lehtii ja harsoi.


Vaik narsisseist oli suuri osa hävinny, tämä nunnanarsissi 'Kedron' voi hyvi. Hualimati vaatimattomast kasvupaikast nurmiko reunal.


Valkone narsissi o nimeltäs 'Pueblo´'. Seki säily henks.

Mää luule et viime talves oli paha leutoje ilmoje, märkyyde, lumettomuude ja äkkipakkaste yhdistelmä. Ja ihan loppukevvääst kasvit o tääl Lounais-Suames kärsiny kuivuudest. Tulppaaneis näkkyy, et kuivuus o koetellu.

Kymmenest koirahampaast kaks o kituliaasti henkis. Mut ei kuki.

Kyl mar tästäki talvest ja kevvääst selvittii. 

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Sysikurjemiakka

Viime kerral mää kerroi sysikurjemiakaplantuist, jokka sai ilmatteeks Viherpeukuilt ko tilasi siält taimii.

Mää kyseli, mikkä kasvit sopis sysikurjemiaka kaveriks.

Vastauksii tuli heti muutama.

Katja: jotain valkoista tai rubiininpunaista kasvia, tai molempia...

Pepsin ja Maxin emäntä: jotain violettia...

Saila: Ehdottaisin valkoista tai limenvihreää (poimulehti tms.). Tummanpunainen voisi toimia, tai sininen. (Riippuu myös siitä, minkä sävyinen sysikurjenmiekan kukka luonnossa on.)

Piri: jotakin kevyttä illakon tai malvan tapaista vaaleanpunaista... Saniaiskasvustokin voisi käydä.

Leenajapojat: jotakin hyvin tummaa ja limenvihreää...

Ystäväni Mikkelist lähetti ihana kuva.

Keltasii siperiaunikoit korostammaa sysikurjemiaka tummuut ja lempeit vaaleesinisii keltasilmälemmikeit veistoksellise kurjemiaka viäree. Takan siintää viäl keske-eräne, vaalee idea. Ihana ehdotus!

Tämä maalattu ehdotus kyl hakkas muut, ko tämä oli näi havainnolline. Ei kukkaa muu keksiny ehdottaa tai kuvitel lämpimäkeltast eikä vaaleesinist.

Mää itte lähdi liikkeel vastafärist. Mikäs vastafäri tähe kurjemiakkaa sopis? Sopisko vaalee hailakakeltane, semmone ko esimerkiks syyskaunosilmä vaalee lajike Coreopsis verticillata 'Moonbeam'. Tätä lajiket myy Suames ainaki Taimimoisio Poris. Täsä o vaa yks tärkee mutta. Vaik nämä kukat sopiski yhtee, ne kukkii eri aikaa, kurjemiakka heinäkuus ja syyshohdekukka vast myähemmi elo-syyskuus.

Yhdest toisest kukkamaast nousi yllättäi ihan uus kasvi. Mää en ollu sitä istuttanu enkä ol semmost siin paikas enne nähny. Minul outo, mut netist selvis aika helposti, mikä kasvi tämä o: kultatyräkki. Kukkii tälläi näi alkusuvel. Mut se o koko kasvi vähä kulla- tai kellavihriäine, koristeelline kukostukse jälkeenki.

Kultatyräkist o hyvä kuva Tertu perennoje sivuil tääl.

Mää ajatteli et siirrä se kultatyräki sysikurjemiaka viäree ja tillaa niit lissää. Tilasinki.

No, loppuje lopuks mu suunnitelmani muuttu monnee kertaa. Mää istutinki tillaamani kolme kultatyräkkii aikasemmi maast ilmestynnee tyräki viäree ja niitte kans kultajänönputke taime, ko se näytti kuvas samafäriselt.

Sysikurjemiaka kans sammaa penkkii tuli muit kasvei, joit mää muutonki oli jo tilannu. Mul o semmone järjestys et ensti mää valkkaa kasvei sil perusteel, mikkä must näyttää kauniilt ja ihanilt, ja vast se jälkee ala funteeraamaa, et mihe mää ne istuttasi.

Kukkapenkki josa sysikurjemiakat asustaa, o osittai aurinkoine ja osittai varjone. Se o yhde omppupuu al. Loppusuvest näkkee, kui mahdoton mahtaa perennapenkki ol omenapuu al.

Sysikurjemiakka kukkii heinäkuus.

Penkkii tuli aikasi kevvääl kukkiva valkone jouluruusu, jonka sai viime joulun ystävält.

Myähemmi kevvääl ja alkusuvel kukkivii (kattokaa linkeist, minkä näkösii kukkii):
Kolme tummakurjepolvee 'Samobor', joil o kauniit kirjavat lehdet ja kukat tumma purppurapunaset
Kolme matalaa valkokukkast kevätpikkusydänt, 'Albaa'
Kaks vaalee kellavihreet (kuvast päätelle) amerikakulleroo
Kolme matalaa punaliilaa esikkoo
Kaks matalaa purppuraesikkoo

Keskisuvel kukkivii:
Itte sysikurjemiakat (kolme kappalet)
Kaks lehtoakileijaa 'Winky Double Red-White' (nämä saattaa kukostaa jo enne kurjemiakkaa)

Loppusuvel kukkivii:
Kolme syysvuakkoo 'Königin Charlotte'
Yks vaaleepunane aitoukohattu 'Rubellum'

Nämä vaaleepunaset syysvuakot ja ukohattu kukkii ilmeisesti sama-aikasesti mut myähämmi ko sysikurjemiakka. Kuvie mukkaa o aika sama färisii keskenäs. Färis pualest sarjaa sopis niittysalvia 'Rose Rhapsody', jonka taimii ole kasvattanu siämenist. Mut niittysalvia ehkä kaipais täyt aurinkopaistet ja kuivempaa kasvupaikkaa.

Sen pituinen se.