Me ollaa jo pari viikkoo oltu suvilystil. Oltas ilma kissapentui tultu jo kuukaut, pualttoist aikasemmi. Normaalisti mää olsi jo huhtikuus tehny aika paljo pihahommii.
Viime syksyn mää istuti poikkeuksellise paljo sipulikukkii. Oli tilannu iso paketi suaraa Hollannist.
Oli kehränny kuvitelma, et minnuu vartoo tääl ihana, loistelias kukkakarnevaali, niinko joku Koske Keukenhof.
Ei varronnukkaa. Vartos kyl kukkasii siäl sun tääl mut pettymyksii kans ja rikkaruahoi. Jopa tulppaanit paikka paiko kukosti vähä aneemisesti, tai oli jo kukinta ohitte. Narsisseist suuri osa oli häipyny niinko tuhka tuulee. Perennoist ja pensaist talvi oli verottanu yllättävästi. Mää ole kulkenu ympäri pihhaa ja ihmetelly. Kolme ruusuu, villiviini, köynnöshortensia, pähkinäpensas, talviot, osa kurjepolvist ja kurjemiakoist, tarhapäivänhatut, viimisetki värimintut, alppipiikkiputket, sormustinkukat, suuri osa esikoist, malvat, rantakukat... Ja mitä viäl? Ne kaikki meni.
Jualavehnät, voikukat, rönsyleinikit, vuaheputket jäi ja voi oikee hyvi ja oli ottanu jo aluevaltauksii mu kukkamaistani.
Ensimmäist kerttaa kuutee vuatee ko me ollaa tääl käyty, tuli semmone miäli et: mää en jaks!
Pikkuhiljaa mää ole toipunu pettymyksestäni ja paikannu aukkoi ja kattellu tarkemmi. Oli mukavaa ja pelasti koko mu kevvääni ko meil kävi tääl kyläs yks ihmine joka ei ol enne käyny ja joka vaa ihasteli et kyl o ihana paikka. Munki silmäni alko taas kattelemmaa hellästi aurinkoist piharinnet.
Lempitulppaanini 'Ronaldo' o vähä taantunu parist aikasemmast vuadest. Monet kukinnot oli jääny kehittymäti niinko olis kärsiny kuivuudest. Tätä lajiket mää tahtosi ostaa lissää. Aikoinas ole ostanu tämä Villist niityst, joka lopetti toimintas. En ol Suamest viäl mistää mualt löytäny.
Tulppaani 'Gavota' o ilo silmäl.
Korkeet kretliiniraitaset ja matalammat liljakukkaset tulppaanit o mul ollu jo monta vuat. Ole joka alkusuvi kukinna jälkee nostanu ne maast yllöös, antanu kuivuu suve ylitte ja istuttanu sipulit uudesti syksyl. Ainaki nämä lajikkeet o tykänny täst kohtelust.
Ripsureunaset vaaleepunaset o kans vähä taantunu ja määrä vähentyny, vaik näitäki ole parin vuaten nostanu suveks maast. Sulosii mu miälestäni.
Raitatulppaanit 'Flaming Spring Green' kaunistaa kaivopenkkii. Taustal näkkyy sinise siperiakurjemiaka soukat lehdet ja niitte edes matalammal sydämmemallisii lehtii. Nämä halvatu sydämmet kuuluu hirviökasvil: vuahekellol. En tiä millai siit pääsis erroo muuto mukko myrkyttämäl.
'Sun Lover' -tulppaaneis o färi- ja sävyeroi.
Valkoset, isokukkaselliset 'Purissimat' näyttää välistäi niinko ne liahus tuules niinko liput.
Kerratut kermavaaleet 'Verona'-tulppaanit o kauniit. Viime syksyn istutettui, niinko 'Purissimat', 'Sun Loverit' ja 'Gavotat'.
Tiävarsipenkki o mu kälyni perintöö: komeamaksaruahoo, punasii tulppaaneit ja norja-angervoit. Tulppaanit näyttää joka vuasi vaa lissääntyvä.
Täsä kohdas pitäs soittaa joku ihana fanfaari ja nostaa esirippu: 'Tulipa Avignon', olkaat hyvät! Nämä oranssit 'Avignonit' avas kukkas viimitteeks. Ne oli mukan siin viimesyksyses Hollanni-paketis. Ihana pitkä, vahvavartine lajike. Mää ole käyny näit ihhailemas yht päät.
Samat 'Avignonit' vähä kukkeempin.
Täsä 'Avignonit' aurinkopaistees. Tarttis vaa ol isompi määrä näit. Mitä kauvvemma mää ole istuttanu tulppaaneit, sitä enämpi mää ole vakuuttunu siit, et tulppaaneit tarttis ol kutaki lajiket aika iso määrä. Kakskymment melkei olis minimi. Näit Avignonei oli paketis viistoist.
'Avignonit' häämöttää tämä pitkä penki loppupääs.
Ko aikani ole kattellu ni ole huamannu et yht ja toist o säilynykki talve ylitte. Niinko tämä kuva kultatyräkit kuva oikees alakulmas.
Ukohatut o kans säilyny. Tämä kuva keskel näkkyy kirjoukonhattu, joka o peräsi
Saaripalstalt. Tämä ja muut ukohatut selvis talvest.
Ukohatust viistosti takavasemmal kasvaa terhakkaasti perhoangervo. Se mää ole saanu tuliaislahjan Tellikselt ja Merjalt. Tuntuu ain et ne kasvit, jokka o peräsi joltaki ihmiselt, o muit arvokkaampii.
Valmui näkkyy täsä kuvas kans, pia alkaa kukinta.
Pionit piti pintas ja kesti talve hyvi, ei ykskää hävinny.
Täsä sama pionipenkki toisest kulmast. Ikivanhat perinnepionit kukostaa jo.
Arovuakot o säilyny hyvi mut syysvuakot häivinny.
Alppikärhöki o säilyny talve ylitte vaik mää ole aikoinas istuttanu se rautapattaa eikä se kasva edes maas. Talveks mää ole ain fyllänny paksul kerroksel lehtii ja harsoi.
Vaik narsisseist oli suuri osa hävinny, tämä nunnanarsissi 'Kedron' voi hyvi. Hualimati vaatimattomast kasvupaikast nurmiko reunal.
Valkone narsissi o nimeltäs 'Pueblo´'. Seki säily henks.
Mää luule et viime talves oli paha leutoje ilmoje, märkyyde, lumettomuude ja äkkipakkaste yhdistelmä. Ja ihan loppukevvääst kasvit o tääl Lounais-Suames kärsiny kuivuudest. Tulppaaneis näkkyy, et kuivuus o koetellu.
Kymmenest koirahampaast kaks o kituliaasti henkis. Mut ei kuki.
Kyl mar tästäki talvest ja kevvääst selvittii.
