Helmivastaukset tammihaasteesee

Tammikuu lopus mää sai haastee Memento Mori ploki Elinalt. Kiitos!

Haaste oli kuvattu tälläi näi:

Haasteen tarkoitus on etsiä blogeja, joilla on alle 200 lukijaa, ja kasvattaa niiden lukijakuntaa.

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastaja on valinnut.
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastamilleen.
4. Haastetun tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Kerro, kuka sinut on haastanut ja kenet haastat.
6. Eikä sitten haasteta samaa blogia takaisinpäin.

Elina 11 kysymyst minul: 
Mikä on lempi-
1. juhlapyhäsi?

Kyl se o joulu.

2. kotityösi?

Sadonkorjuu ja säilömine, vaik sitä hommaa onki vaa loppusuvel.

3. matkakohteesi?

Täl hetkel tekis miäli matkustaa Lontoosee.

4. paikkasi kotona?

Tämä o yks lempipaikoistani. Mukava nojatooli, jonka miäs o joskus nuaruudesas itte tehny (näit o kaks), Toolikarmit o niinko tehty kaffe- tai saikkakupil ja muil tykötarpeil. Tämä o hyvä luku-, käsityä- ja plokkausnurkka.

Kuva o vanha. Täl hetkel tosa ympäril o kassei ja pussei ja korei täyn käsityäteelemyksii ja villalankoi.

5. kirjasi?

Ny just parhaillas mää ole lukemas Alan Hollinghursti kirjaa Toisen lapsi. En ol viäl päässy juanee kiini mukko sihe, et ainaki kirja alkupual kirjailijal o jännä tyyli, ko hän vähittäi paljastaa lukijal, mist o kysymys, mitä o tapahtunu ja mitä tapahtuu.

6. elokuvasi?

Ihana Donwton Abbey -televisiosarja.









7. viikonpäiväsi?

Torstai o toivoo täyn.

8. herkkusi?

Herkkuni o jäätälö. Ei välttämäti nämä erikoisannokset ja lisukkeet, pelkkä hyvä jäätälö riittää.








9. vaatteesi?

Just täl hetkel mialuisa kotovaate o mukavat pitkäthousut tai lekkinsit, t-paita ja Eurooppalais-kissarenkaa collegepusakka. Mää tilasi vahinkos vähä liika iso (extra large) ja hiat o nii pitkät et tarttee monikertasesti kivertää.










10. muistosi?

Voi hyvänenaika, mikä kysymys. Muistoi o paljo.

Ko ympäri käydää ni yhtee tullaa. Mää sanoi (vastaus 3) aikasemmi, et tykkäisi men Lontoosee.

Tämä kuva o otettu Lontoos 2006. Takan näkkyy sikäläine Paavalikirkko (St. Paul's). Etualal istuu mu henkilökohtane henkivartijani.

Ko mää kävi oppikouluu ja lukioo, englanniopettajani sano, et jos joskus joku häne oppilaistas vihhiitää täsä kirkos Lontoos, ni hän lähettää täl sylyllise ruusui. (Vai mahtoks hän sanoo, et lähettäs sata ruusuu. Mu koulukaverini Kaija varmasti muistas täsmällisesti.)

Mul iski epävarmuus, et sanottiinko sittenkää Pori murtees et "vihhiitää". Vai pitäskö sannoo "vihitää". Josta muistilokerost tua "vihhiitää" kumminki putkahti. Emmää ossaa ny tähä hättää ratkast, onks se muisto, se sana, oikee vai väärä.

Mää ole ensimmäise kerra ollu täsä Sant Pauli katedraalis 1972 nuaren opiskelijan, ko oli koko suve Lontoos. Sit mää muista, et joskus 1980-luvul me oltii koko sisarusparvi, mu kolme siskooni ja mää, yhten ehtoon tual kirko portail. Mää muista ihan tarkasti se tunnetilanki, joka mul sillo oli. Kirko ovet oli kiini. Sit siin välis ole ollu kaksiki kerttaa Lontoos, mut en tainnu käyd täsä kirkos enkä sen likikää.

Viimitteeks ole ollu Lontoos 2006 miähe kans. Se oli erikoine matka, ko miäs oli aika erilaisist asioist kiinnostunu ko mää, vaik hän oli ensimmäist kerttaa Lontoos. Muummuas hän tahto nähd Lloydsi pääkonttori, Lontoo iso ja hiano kirjasto, Lontoo roomalaisaja muuri, jonku kanaali tai kanava, jota hän kävi yksinäs kattomas, ja matkustaa ympäri Lontoot pitkii matkoi punase bussi yläkerras. Ja käyd syämäs pitsaa. Me syätiinki usiamma kerra pitsaa, jonka nimi oli "Soho". Se oli kasvispitsaa, ja sen pääl oli ripoteltu vihriäist tuaret rukolaa.

Kaikist mahdollisist museoist miäst kiinnosti Science-museo. Sinä aikan ko hän viihty tutkimas sitä tiädemuseoo, mää kiärsi läpitte Victoria ja Albert -museo, luannotiäteellise museo ja viäl kolmanneeks sen tiädemuseonki. Oltii me sit miähe ehdotuksest viäl ainaki London Museumis, josa mää en ollu ikän enne käyny. Valtava iso British Museum jäi meilt sil kerttaa näkemäti. Minul kaikis rakkain museo Lontoos o ain ollu National Gallery, kansallistaidemuseo.

Pannaas tähe ny viäl se Loydsi pääkonttoriki. Se o tua oikeepualeine tornitalo. Lontoos o paljo paikkoi misä o muistoje kerrostummii, eri aikakausie rakennuksii, uut ja vanhaa ja silt välilt. Niinko täsäki kuvas näkkyy. Lloydsi rakennus on Citys, samal suunnal Lontoot misä o Sant Pauli katedraali - ja kuuluisa "kurkkutalo". Kurkku näkkyy ensimmäises Lontoo-kuvasani (vastaus 3) Thamesi toisel pual keskel kuvvaa.

11. joululahjatoiveesi

Voi ny. Mää jo julkasi tämä kerra ja sit huamasi, et täsä oliki vast kymmene kysymyst ja vastaust. Tämä yhdestoist tullee jälkijunas.

Mää ole ainaki viimiset kymmene tai viistois vuat haaveillu itämaisest mattost. En ennää viittiny varrot ens jouluu. Meni kauppaa ja osti se ittelleni jo helmikuus.

Tulipas pitkät porinat. Hyvä jos kukkaa tätä jaksaa lukkeekaa. Mää lyä ny kaikki kärpäset yhdel iskul. Täsä mää kerroi jo ykstoist asiaa ittestäni (enämpiki) ja vastasi kaikkii Elina yhteetoist kysymyksee, jokka vois ol minunki ykstoist kysymystäni niil, jokka tämä haastee tykkää ottaa vastaa. Olkaas hyvät ja jatkakaa vastaamist!

Oli hauska vastat hauskoihi kysymyksii. 

Uni

Rauha yks lempipaikka o virolaise lampaatalja pääl koritoolis.

Autuaalline uni maittaa.

- Ai, onks jottai asiaa vai?

Ko tätä kattelee, melkei pakko ottaa syllyy.

Ko mää heräti Rauha, hän lähti olohuanee pual. Meil o uus matto ja kissat o heti huamannu kui se pääl o mukava maat.

Ruskaki tullee Rauha kans peuhaamaa. Kuvast näkkyy, et Rauha o melkei yht iso ko emos.

Me toivotettaa hyvvää helmikuu jatkoo teil kaikil, jokka tääl käytte!

Onneks olkoo puale vuade vanhoil!

Hyvvää ruuneperipäivää!

Tänäpä o Rauha ja siskoje ja velipoja pualvuatissyntymäpäivä. Onnittelut Ellil, Eetul, Raital ja Rauhal!

Mää kuuli just tänä aamusti uuttisii Eetust, et hän o kasonnu pitkäks ja solakaks siniseks noutajaks. Jos vaa jaksaa heittää häl palloo, hän hakkee ja kantaa sitä suusas vaik tunni yhtpainoo.

Mää ole saanu Mamma Naukulalt uusii animaatiokuvia pennuist. (Animaatio ei ol video, animaatiot o koottu yksittäisist kuvist.) Mää laita näit nostalgiakuvia tähe pualvuatispäivä kunniaks. Kiitos, Mamma, kuvist!

Elli, ikä viis viikkoo, kattelee ja pitelee Ruska häntää.

"Heilut vaa Paula sitä huiskaa!" o tämä kuva nimi. Yhdeksä-viikkone Raita yrittää tavotel huiskaa jota mää heiluta. Huiskaa ei näy kuvas.

Eetu haukottellee makkeesti, Rauha kattelee viäres ja sit tullee haukotus hälleki. Eetul o ihan mahtavat haukotusilmeet. Eetu ja Rauha o täsä kuvas viide viiko ikkäisii piänii taaperoisii.

Seuraavaks viäl Eeetust tuareit kuvia.

Aika suuri ero toho haukotuskuvvaa verrattun. Silmie färiki o muuttunu sinisest kella-vihriäiseks. Ihana sinine noutaja, isoks venunu Eetu. Hänt kuulemma sanotaa Edvin Laineeks ain sillo, ko hänt yritettää komentaa. Ja viralline nimi o Pinkkitassun Edward.

Eetu o selvästi niinko kotonas manselaisen.

Eetu kuvat o häne emännältäst Marjo Saariselt.

Mää ole viime päivät ollu valla muitte kuvie varas. Kiitos, Mamma! Kiitos, Marjo!

Lissää kissoi

Mää sai lissää kuvia viime pyhä esittelynäyttelyst, joka pidettii Salo VPK-talol.

Eilä jo kerroi et nuari sinihopeatäplikäs eurooppalaiskolli Sirvi oli yleisö suasikkikissa. Mut suasikkei äänestettii kaks, eurooppalaine ja toine suasikki muist roduist. Muitte rotuje voittaja oli kaunis punanaamio ragdoll, kuvas keskel seisova naise sylys.

Eurooppalaiskissarenkaa toimihenkilöil oli huppari, jonka rintapiäles o eurooppalaise kissa naamakuva. 

Mustavalkone pitkäkarvane kotikissa. 

Punatäplikäs persialaine. 

Karvaton don sfinski -uros.

Kuriilien bobtail (töpöhäntä). 

Näitte lisäks oli mone muunki rodu edustajjii paika pääl.  

Kuvat: Kristiina Paavola. 

Ruska ja Rauha ja muutama kymmene muut kissaa

Mää jo etukättee kerroinki, et oltii menos kissanäyttelyy Salloo. Se oli Eurooppalaiskissarenkaa järjestämä, talkootyän pistettii pystöö Salo VPK-talol. Mää oli luvannu ol kööki pual myymäs ihmisil kaffeet ja saikkaa ja panemas pöytää korreeks tarjottavast. Näyttely oli menestys, salolaisii ja kukatiäs ympäryskuntalaisii oli runsaasti paikal, ehkää peräti viissattaa. Näytteelpanijat ja järjästäjät oli ilosii ja touhukkait. Siäl oli Eurooppalaiskissarenkaal myyntipöytä, arpajaiset ja yleisö suasikkikissa äänestys.

Kuvas o mu kahviokampraatini myymäs asiakkaal. Tarjottavat oli itte tehtyi, kaakut, piirakat, nisuset. Ovest köökipualt kurkkaa myssy pääs kokki, joka keitti maistuvaist makkarasoppaa omal väel, jokka pani näyttely pystöö taik toi kissojas näytil. 

Mää oli nii tohkeisani ette huamannu ottaa yhtää kuvvaa koko päivän vaik oli kamera fölis. Mun tarttiki lainat kuvia muilt. Näyttelykuvat o saatu Kristiina Paavolalt, joka oli mukan kahde kissas kans.

Ruska oli pahal pääl. Joka kerta ko mää meni hänt kattomaa ko hän olii näyttelyhäkisäs lymmys verhoi takan, hän murisi ja sylki mul ja knappas tassul. Vissii hän oli laskenu ettei ikän ennää tartte näyttelyy tul. Tänä kevvään o kyl suunnitelmis toinenki kissanäyttely mut Ruska ei sitä viäl tiä. 

Täsä kuvas (yläpual) esitellää tabbykuvioisii eurooppalaiskissoi. Minu sylysäni o kilpikonnarusketabby Ruska, keskimmäisen o punatabby ja oikeepualimmaisen sinitabby. 

Täsä taas o Rauha nätisti häl viaraa täti sylys. Rauha otti rauhallisemmi, ei ainakaa paheksunu näyttelyy niinko Ruska. 

Täälläki kuvas eurooppalaiskissoi esil. Kuva o otettu kauvvempaa eikä kissat nävy kovi hyvi. Rauha o vasemmapualine kissa. Kolmas kissa oikeelt kädelt turkoosipaitase naise sylys pääsi yleisö suasikiks ja voitti palkinno. Hän o sinihoppeetäplikäs Sirvi (Errun Riehakas ritari), nuari pojakloppi. Muuto, hän o Ruska pojapoika.  

Kissoist pualet oli muit rotui mut mul ei ol heist yhtää kuvvaa. 

Tähe loppuu tullee sokeri pohjal, kaks kaunist Helmee. Ja mää tunne kolmannenki Helmi, Naukula Helmi. 

Täsä o valkone kaunotar Helmi (Kissakallion Pritidonna) - silmät pystös. Hänt vissii jännitti. Hän o pualetoist vuade ikkäine nuari leikattu naaras.  

Toine kaunis Helmi (Silkkiturkin Lumia) oli kilpikonnasinine naaras. Kuva o Jan Nyyströmi ottama (Studio Fotokatti). Tämä kuva mää sai lainat Lumihelme kissala sivuilt. 

Oli hauskaa treffat ihmisii, joitte kans ole ollu sähköpostikirjeevaihdos tai Facebook-kaveri mutte enne nähny. Niinko esimerkiks näitte kahde Helmi emännät, Kristiina ja Pirkko.

***

Tervetulloo Arkiporina seuraajaks, Johanna Jaala!