Joulurauhaa!

Meil o alkanu jouluviatto rauhaisasti. Mikäs siin ko meil o ihan ikioma piäni Joulu-Rauha.

Hiukka kyl jännittää et pyssyyks tua kuusi pystös vai näyttääkö Rauha myrskyn merkit niät kuusi onki yhtäkkii kumos. Tämä o Rauha ensimmäine joulu.

Eilä jo joulukuusi koristeltii, ja viäl se o ihan paikallas. Aamusti mää heräsi siihee et lasine kuusekäpy kopsahti laatteel. Arvasi heti et Rauha oli asial. Käpy ei ollu menny edes rikki, se roikkuu taas kuuseoksal.

Ruska pääsi eilä tonttupuvustas. Hänelläki o nyte paljo mukavempaa. Ei se toipilaspuku Ruskal kovi helppo ollu, jolsei ol kaulurikaa.

Ruska o jo ihan veteraani joulukissan, ko tämä o häl peräti peljäs joulu. Ruska ensimmäisest joulust kerrotaa hiukka tääl. Seuraavast joulustas Ruska-kulta kertoo ihan itte tääl.

Juhlallist, rauhallist, mukavaa, valosaa, lämmint, makosaa ja onnellist joulujuhlaa kaikil!

Toivottavat
Paula
Ruska
Rauha

Tonttuvaate

Ruska o tänäpä leikattu. Hän jää ny eläkkeel pentuhommist, vaik onki viäl hyvi nuari eläkeläiseks. Hyväs lykys hän pääsee kyl viäl mummuks jos Rauhal joskus pentui siunaantuu. Mut omist pennuist ei Ruska tartte muret kantaa. Ruska o tehny kahdet Pinkkitassu pennut, D- ja E-pennut, yhtees kahdeksa. Ruskal o jo kuus pennupentuuki, ko häne poikas Didi ja tämä morsein Minttu sai viime suven kuutoset. Ny jännätää, onko toine Ruska jälkeläine siit ensimmäisest pentueest, Didi sisko Mesi, kantavan.

Ko tultii Ruska kans kottii eläinlääkärist, Rauha ihan tyrmisty. Mikä tua o, onko se emo lainkaa vai joku viaras! Emo - jos se ny se on - o kummalline ja outo, hoipertellee ja muutonki kävelee epätavallisesti. Haisee joltai ihan oudolt. Ja pääl o punane puku.

Punane puku soppii hyvi tähä jouluaikaa. Tonttulakkii ei ol tähä hättää, eikä Ruska taitas siit välittääkää.

Ruska o saanu hyvät kipulääkkeet, on virkone ja kehrää ja kulkee ympäri. On vähä levotoin kyl. Käy yhtmittaa syämäs. Varmaa o nälkä ko joutu paastoomaa enne leikkaust.

Rauha väistää Ruskaa ja samal seuraa välimatka pääst ja kyttää ja ihmettellee. Pörhistää karvat niät häntä o niinko oraval, ja köyristää sellää. Ja murisee.

Ens yä mää meinaa pittää heit erinäs. Toist toises kamaris ja toist toises. Varmuude vuaks, et kumpiki sais ainaki nukkuu rauhas.

Kyl Rauha tyrmistys pelkäst ilmeestäki näkkyy. Voi piänt parkaa.

Mää luule, et äkkii tämä täst rauhottuu ja tasottuu. Tähe astikka Ruska o ollu se, jonka on tarvinnu murist ja torjuu Rauhaa, ko tämä o tahtonu immee Ruskaa vaik Ruska ei ennää tykkää imettää. Kiva nähd, loppuko Rauha imemine tähe vai kaivaako hän viäl nisä framil jostai Ruska "body" pultist.

Tätä toipilaspukkuu pidetää viiko verra. Ruskalt sen voi ottaa jouluks poijjes. Mut jos Ruska viihtyy siin, mikä ettei sitä vois pittää jouluvaatteen. Tai pukkee se Rauhal? Jos Rauha oliski mee joulutonttu. 

Täsä ja nyte

Mää ole saanu nooti yhdelt ystävält ja nokkafuarii siskolt, et eiks tua ikävä jo poistu mu plokistanu ja jottai muut tul tilal. Sisko sano, et se ikävä ihan tarttuu.

Mul o nykyjäs näköjäs tämä ploki aika hidas. Ei mul ol periaattees mittää plokitaukoo mut vähä vällii tullee ajatustaukoo, etten saa aikaseks päivittää, enkä lukkee muit plokei, en edes avat nettii. Se mul suatakoo. Täytyy oikee kouluttaa ittees irti siit, et olis joku velvollisuus tai pakko. Tämä o kaikki ihan vapaehtost. 

Hitaus varmaa johtuu siittäki et mää ole eläkkeel, ensimmäist vuat. Yllättävä seuraus eläkkeel jäämisest, ettei riit aika siihenkää mihe tyä ohes riitti. Vähä oudolt tämä eläkkeel olemine kiältämäti muutonki tuntuu. Mää luule, et parast täsä o se, et o mahdollist ol vaa täsä ja nyte. On mahdollisuus istuu ja vettää henkee kaikes rauhas. On mahdollist lukkee kirjaa. Ja funteerat rauhas et mitäs seuraavaks tekis. 

Mut on täsä seki puali et olemine täsä ja nyte o mahdottoma aikaaviävää hommaa. Siin sitä aikaa vast mennee. Eikä sitä edes tartte varat almanakkaa. 

Tämä olemine ei ol aikaasaamattomuuttakaa. Ei se ol sitä, et aika tulis pitkäks tai ei sais aikaseks. Päivasto: aika tullee lyhkäseks. Ja ihan luva kans saa ol paikallas ja ol hidas. 

Ei kaikki eläkeläiset ol samallaisii. Toiset tykkää tehd ittelles viikko-ohjelma. 

Mu eläkkeel olemisestani ei ol viäl mittää valmist tullu. Täytyy vaa pikkuhiljaa opetel ja funteerat lissää. Ja oppii uus päivärytmi ja elämätapa. 

Mukavaa aikaa tämä o. Mahdottoma mukavaa. Mut hämmentävvääki. Tätä täytyy funteerat aika paljo, enämpi ko mää luuli. 

Täl tuleval viikol me ollaa Ruska ja Rauha kans kolmestas. Miäs o mail. Meil o flikkai viikko. 

Kuvast näkkyy kui pimmeit aikoi eletää. Keskel päivää ja lampuvalos otettu kuva! Tästäki
kuvast vois ehkä päätel et Rauhal o ikävä. Ei ol. Hän kehrää. Ko mää rupesi ottaa kuvia,
heti Rauha alko kehräämää. Ko hän o jääny ainokaiseks pennuks, hän o ruvennu kauheesti
fyrräämää. Enne mee kehrääjämestari oli Raita. 

Rauha o toistaseks osottautunu nimes veroseks rauhalliseks tyttökissaks. Ruska makkailee päivät tapas mukkaa keinustoolis, ja Rauha o ottanu yhdeks lempipaikakseks pesä, joka kolme vuat takasi o hankittu Ruskal. Ruska ei ol ikän tykänny pesästäs, kerttaakaa en ol nähny häne siin oleskeleva. Sitä mukavempaa et Rauha o se ottanu omakses. Velipoika Eetu, joka uudes kodosas o osottanu Rymy-Eetu taipumuksii, tykkäs kans huilat täsä Ruska pesäs. Pesä o olohuanees pari metri pääs keinustoolist. Ruska ja Rauha o liki toisiis samas huanees muttei nuku yhdes. Ei voi. Jos nukkus, Rauha yrittäs yhtpäät immee Ruskaa eikä Ruska ennää suvaitte sitä. Heti ko Rauha hyppää keinustoolii, Ruska tuuppaa häne pois tai lähtee itte. 

Kissatki ossaa hyvi täsä ja ny olemise ja elämise taido. Jopa Rauhaki. Eikä ol viäl edes eläkkeel. Häne kissaelämäs o vast alvus. Välistäi tuntuu kyl et Rauhast tullee ihan pikkuvanha kissa. Semmosii perhee nuarimmaisist helposti tullee.

Täsä ja nyte -elämine o ihmislastenki kyky. Ei se kyky lapsilt vaadi edes paikallas tai hiljaa olemist. Lapset ei sitä ehkä nii ajattel, heil o kiiru ol ja ellää ja leikkii. Täsä ja nyte. Vanhat sit ajattellee. Mut kyl vanhat viäl leikkiiki. Ko pääsee eläkkeel, ni o lupa leikkii.

* * *

Lämpimästi tervetulloo ploki seuraajiks, Maija Kirvesoja ja Minttu Vaarne!