Ruskan ja Rauhan jokavuotinen reissukausi maalta kaupunkiin ja kaupungista maalle on alkanut. Kissoista reissuun lähteminen on aina kamalaa ja vastenmielistä mutta perille pääseminen sitäkin ihanampaa. Kummassakin paikassa on tuttua ja turvallista ja omat mielipaikat.
Viime talvena käytiin useammassakin näyttelyssä. Helmikuussa olin Rauhan kanssa Tallinnassa, jossa Rauha sai viimeisen Grand International Champion -titteliinsä vaadittavan sertin ja jossa siis Rauha "valmistui" Grand International Championiksi (GIP), kuten rotukissaharrastuspiireissä sanotaan.
Heti Tallinnan näyttelyn jälkeen Rauha leikattiin, mikä helpotti hänen elämäänsä. Enää Rauhaa ei paljon näyttelyilläkään kiusata, jos hän ei itse ala näyttelyissä viihtyä, nyt kun on leikattu. Heinäkuussa kuitenkin on tarkoitus mennä Hämeenlinnaan Suomen Rotukissayhdistyksen näyttelylyyn. Siellä on Suomen Eurooppalaiskissarenkaan 30-vuotisen toiminnan kunniaksi lauantaina 22.7. erityinen eurooppalaiskissojen näyttely, Breed Bis, jossa eurooppalaiskissat kilpailevat keskenään, eivät muiden 3. kategorian rotujen kanssa, niin kuin yleensä nykynäyttelyissä.
Ruskan kanssa sen sijaan jatketaan näyttelyissä käymistä hiukan aikaa. Tavoitteena on saada hänelle Supreme Premier -titteli. Ruska on Champion-luokassa kilpaillut vain Championiksi, ja hänen varsinainen näyttelyuransa alkoikin vasta leikattuna Premier-luokassa. Kesäkuu alussa ollaan Ruskan kanssa menossa Tallinnaan. Siitä tuleekin varmaan hauska kissanäyttelymatka, kun mennään kimppamatkalla sukulaiskissojen kanssa. Näyttelymatkaan osallistuvat tällä tietämällä Pippi (Pinkkitassun Kristiina, Rauhan pentu), Sipi (Pinkkitassun Gertrude, Ruskan pennunpentu) ja Didi (Pinkkitassun Dionysos, Ruskan pentu) omistajineen. Mies tulee autokuskiksi.
Nyt kuitenkin keskitymme lepäilyyn ja ulkoiluun, kunhan ilmat lämpenisivät. Kerran vain Ruska ja Rauha ovat saaneet kunnolla nauttia ulkoilusta.
Yllä on kuvia Ruskasta ja Rauhasta. Ne ovat aivan ennen näkemättömiä, sillä näihin aikoihin saakka kissamme ovat olleet hyvin itsellisiä leidejä, enkä heitä ole muistaakseni koskaan - Rauhan pentuajan jälkeen - nähnyt loikoilevan tai nukkuvan kovin lähekkäin. Rauhan sterilointi aiheutti muutoksen. Rauhasta on tullu sylikissa, ja hän on myös alkanut hakeutua Ruskan lähelle. Ruska ei tästä aina tykkää vaan nostaa välillä rähinän ja lähtee lätkimään. Joskus hän kuitenkin "alistuu" Rauhan lähentelyyn.
Sylissäni on usein tungosta. Ensin syliini tulee tapansa mukaan Ruska, ja pienen ajan päästä myös Rauha. Tästä ei sattumoisin ole yhtään kuvaa, kun selfienkään ottaminen ei ole onnistunut. Kissat ovat aina kookkaita, ja kuumahan minullekin tulee.
Talven mittaan olen käynyt katsomassa monia Rauhan ja Ruskan jälkeläisiä.
Punaisten tabbykuvioisten pentujen läjä Naukulassa, Pinkkitassun N-pennut, Ruskan lapsenlapsenlapset ja Rauhan lapsenlapset, ehti tulla tutuksi.
Samoin kävin katsomassa ainakin Mesiä pentuineen, Suloa, Sipiä, Hartsaa, Pippiä, Fransia. Viimeksi olen tavannut Ellin (Pinkkitassun Ellenin), joka on Rauhan sisko ja Ruskan pentu, kahden lähes vastasyntyneen pentunsa kanssa. Pennut olivat ensimmäiset Ellimellin pennut. Errun kissalaan Helsinkiin on syntynyt hiljattain Ruskalle neljä lapsenlapsenlasta. Näitä en ole vielä nähnyt. Kaikenkaikkeaan olen tipahtanut kärryiltä, paljonko Ruskan ja Rauhan jälkeläisiä oikein onkaan. Täytyy pian päivittää "taulukko".
Tässä kuvatervehdys tuoreimmasta päästä. Pentulaatikosta kurkistelee Ellin toinen pentu, punainen tyttö, Ellimellin Cici. Kuva: Susanna Isoaho.
Ruska saavutti 20.4. kunnioitettavan seitsemän vuoden iän. Ruskaa juhlittiin asiaankuuluvasti kissaihmisystävien kanssa.
Kuvassa Ruska maistelee täytekakun jämiä. Sai hän omiakin nameja, kuten kuvastakin näkyy. Kuva: Merja Lainio.
Heti Tallinnan näyttelyn jälkeen Rauha leikattiin, mikä helpotti hänen elämäänsä. Enää Rauhaa ei paljon näyttelyilläkään kiusata, jos hän ei itse ala näyttelyissä viihtyä, nyt kun on leikattu. Heinäkuussa kuitenkin on tarkoitus mennä Hämeenlinnaan Suomen Rotukissayhdistyksen näyttelylyyn. Siellä on Suomen Eurooppalaiskissarenkaan 30-vuotisen toiminnan kunniaksi lauantaina 22.7. erityinen eurooppalaiskissojen näyttely, Breed Bis, jossa eurooppalaiskissat kilpailevat keskenään, eivät muiden 3. kategorian rotujen kanssa, niin kuin yleensä nykynäyttelyissä.
Yllä on kuvia Ruskasta ja Rauhasta. Ne ovat aivan ennen näkemättömiä, sillä näihin aikoihin saakka kissamme ovat olleet hyvin itsellisiä leidejä, enkä heitä ole muistaakseni koskaan - Rauhan pentuajan jälkeen - nähnyt loikoilevan tai nukkuvan kovin lähekkäin. Rauhan sterilointi aiheutti muutoksen. Rauhasta on tullu sylikissa, ja hän on myös alkanut hakeutua Ruskan lähelle. Ruska ei tästä aina tykkää vaan nostaa välillä rähinän ja lähtee lätkimään. Joskus hän kuitenkin "alistuu" Rauhan lähentelyyn.
Sylissäni on usein tungosta. Ensin syliini tulee tapansa mukaan Ruska, ja pienen ajan päästä myös Rauha. Tästä ei sattumoisin ole yhtään kuvaa, kun selfienkään ottaminen ei ole onnistunut. Kissat ovat aina kookkaita, ja kuumahan minullekin tulee.
Punaisten tabbykuvioisten pentujen läjä Naukulassa, Pinkkitassun N-pennut, Ruskan lapsenlapsenlapset ja Rauhan lapsenlapset, ehti tulla tutuksi.
Samoin kävin katsomassa ainakin Mesiä pentuineen, Suloa, Sipiä, Hartsaa, Pippiä, Fransia. Viimeksi olen tavannut Ellin (Pinkkitassun Ellenin), joka on Rauhan sisko ja Ruskan pentu, kahden lähes vastasyntyneen pentunsa kanssa. Pennut olivat ensimmäiset Ellimellin pennut. Errun kissalaan Helsinkiin on syntynyt hiljattain Ruskalle neljä lapsenlapsenlasta. Näitä en ole vielä nähnyt. Kaikenkaikkeaan olen tipahtanut kärryiltä, paljonko Ruskan ja Rauhan jälkeläisiä oikein onkaan. Täytyy pian päivittää "taulukko".
Ruska saavutti 20.4. kunnioitettavan seitsemän vuoden iän. Ruskaa juhlittiin asiaankuuluvasti kissaihmisystävien kanssa.
Ihanaa kun leidit ovat alkaneet lähentyä :)
VastaaPoistaNiin minustakin. Toivottavasti lähentyminen jatkuu tai ainakin pysyy ennallaan. Nyt on pallo Ruskalla, salliiko Rauhan lähestymisiä.
PoistaOnpa kiva, että äiti ja tytär ovat nyt noin läheisissä väleissä. Sissi ja Mikki ovat aina nukkuneet aika lähellä toisiaan mutta hajurako pitää olla. Pippi uinailee vielä kauempana senioreista.
VastaaPoistaJotkut hauskat lähihetket ovat jääneet kuvaamatta, kun äiti ja tytär makoilevat söpösti sylikkäin, ja niin myös Ruskan rähinähetket. Rauha on se, joka lähestyy, Ruska se, joka välillä protestoi.
VastaaPoistaRuska ja Rauha ovat suuren pesueen kantaäitejä! Ja selvästi periyttäneet ihania luonteita ja erinomaisia ulkomuotoja.
VastaaPoistaRauhalle onnittelut valmistumisen johdosta, ja vielä enemmän konsulttikastiin liittymisen johdosta! Se on leppoisaa elämää se. Ja Ruskalle onnea jälkikäteen syntymäpäivän johdosta, sopii sitä toivotella onnea vaikka myöhemminkin!
Kiitos paljon onnitteluista. Konsulttina on muuten mukavaa olla, mutta ruokaa ei anneta tarpeeksi. Tuumivat Ruska ja Rauha.
PoistaOn teillä suuri suku. Rouvat voivat ryhtyä seurustelemaan kun tietävät, ettei lastenhoidolliset velvollisuudet enää rasita.
VastaaPoistaSuku on suuri taaksepäin ja eteenpäin. Ruskan emolla ja isällä on ollut myös paljon jälkeläisiä, joten on isoisiä-, -äitejä, -tätejä ja -setiä, serkkuja ja pikkuserkkuja. Ja sitten on jälkeläiset alenevassa polvessa.
PoistaRouvat voivat nyt leikkiä ja lepäillä vapaana jälkeläisten hoitamisen vastuusta.
Rouvien asema taitaa olla nyt sama ja yhteiselo mahdollista. Se on minusta aina yhtä jännä seurata mitä kissalle käy leikkauksen jälkeen. Iines oli aikoinaan kiukkuinen monta kuukautta. Alma taas rauhoittui heti mutta on jatkanut itsenäistä eloa. Siihen on vaikuttanut pentu Jalo joka jäi meille. Jalon leikkaus muutti taas kuvioita ja nyt Jalo saa nukkua Iineksen lähellä tai Aatu-vanhuksen vieressä jopa.
VastaaPoistaJännää nähdä, mihin suuntaan näiden kahden rouvan keskinäinen suhde johtaa. Minulla oli 1990-luvulla emo Sohvi ja pentu Kesäheinä. Kesäheinä oli ikänsä kaiken emonsa kainalossa, vähän Sohvi välillä yritti ottaa välimatkaa.
PoistaIhanat, ihanat ♥ Ystävät rakkaat ♥
VastaaPoista♥
PoistaSöpöliinit!
VastaaPoistaJuu.
PoistaIhanat kissat ja kiva kun nyt viihtyvät enenpi yhdessä lähekkäin.
VastaaPoistaRuska pääsee nyt myös veteraaniluokkaan ja se vasta onkin kiva luokka. Maija oli viime syksynä eka kerran veteraaneissa ja se on niin jännää ihan eri lailla kuin arvosteluluokissa.
Ruska on kaunis kissa, vie ihmeessä myös veteraaniluokkaan.
Kiitos vinkistä. Tuo vetenaariluokka-asia onkin ihan uutta minulle. En ole tullut ajatelleeksi. Varmaan kissa pitäisi ilmoittaa veteraaniluokkaan jo ilmoittautumisen yhteydessä.
PoistaIhania kissoja sinulla! Ja varmaan se maapaikkakin kissoille. Kun itsellä on maatiaiskissat maalaistaloon kuuluvine tehtävineen, se myyrien kurissapitäminen, niin en ymmärrä noista näyttelyistä mitään. Ihanaa kesää kissojen kanssa sinullekin!
VastaaPoista