Kyläilemäs kotokulmil

Alkuviikost mää oli sukuloimas ja muutonki käymäs kotokulmil.

Sisko pihas Paarnooris komiat lehtokialot toivotti tervetulleeks.

Siskoni ensimmäine lapselaps, Toivo-poika, ymmärtää jo rekisterikilvet ja automerkit - ni ja pakoputket.

Ehtoosti käytii ajelemas Yyteri sannoil.

Täsä ranta Viasvede ja Preiviiki suuntaa.

Ja täsä ranta Herraipäivie ja Mäntuluado suuntaa.

Tuttu ranta. Tääl mää uiskenteli lapsen ja polti selkäni, käsivarteni ja niskani joka suvi. Siit hualimati et Niveal rasvattii.

Seuraava päivä oli oikee varsinaine retki- ja kyläilypäivä. Ensti poikettii Mäkilä leipomo kaupas ja Taimimoisios ja sit käytii kattomas sisko toist lapselast Alisaa Noormarkus.

Seuraava kyläpaikka oli Noormarkus kans, ystävä tykön.

Pihas oli mukava ja hyvi varustettu polkupyärä.

Kodikas tupa. Tääl nautittii herkulliset trahteerit ja muisteltii ja juteltii.

Matka jatku Merikarvial toise sisko tyä. Komia talo kattel. Tämä o talo toine pääty, sisäl mennää talo toiselt sivult, ei näit trappuit pitki.

Olohuanees o sali tunnelmaa.

Pihakukat.

Päivä päätteeks ajettii Merikarvialt Ahlaiste ja Reposaare kaut takasi Paarnoorii.

Kuvas aurinkolasku Revaskeri sillalt.

Mukava reissu oli. Kiitos kaikil keskityksist ja vaivannävöst!

Kissoi (Nekku ja Rosvo) ja koirii (Effi, Tofu ja Puppe) oli mukava silitel ja hiuka sylitelläki. Nekku ja Rosvo assuu Paarnooris, Effii mää tutustui Noormarkus, ja Tofu ja Puppe koto o Merikarvial.