Ihanaa suvvee

On saatu nauttii lämpimist ilmoist. Ruska o päivät pitkät ottanu nokosii talo viileimmäs huanees koris, jonka hän o ominu. Ihan tylsäks tullee jo julkast kuvia samast kissast samas koris. Samas huanees Ruskal o ollu kaks sulhast, Mäkikati Sinfonia pääsiäisen 2012 ja Maahine tänä suven. Kummanki kans ollesas hän o välil vetäytyny ommaa korriis ommaa olloos ja antanu ymmärtää et hän tahtoo ny huilat. Ny hän o käyny nukkumas samas kamaris samas koris. Ja ensimmäisii pentujaski Ruska sai hoitaa samas kamaris. Sillo taas pennut miähitti kori. 

Miäs o maalannu talloo viimiset viikot. Ensimmäine maalauskerta o ny tehty. Toine maalaus jätetää ehkä ens suvvee. Ikkunois o viäl kova puuha ja homma. Talo färit o ollu tarkotus ol samat joil talo o ennenki maalattu. 

Täsä o kuva talost enne maalaamist, samast suunnast mut hiukka kauvvempaa. 

Mää ole pikku hiljaa touhuillu pihas ja kasvimaal. Kukkapenkit o jääny vähä retuperäl mu vyäruusuni tähde. Paljo parempi vointi jo on, mut siltä ole aika väsyny ja voimatoin. Tauti verottaa.

Ko talo pihhaa tullaa tiält päi, ensimmäisen vastas o iso kukkamaa. Siin kassoo särkynet sydänt, orvokkii, tappolehtee, talvioo, kurjemiakkaa, vuahejuurt, päiväkakkaraa, vuahekelloo, kurjekelloo, tähkähiataliljaa ja runsaasti sinist ja vaaleepunast akileijaa. Kevvääl kyl ensimmäitteeks sipulikukkasii. En ol tätä kukkamaat enkä muitakaa kunnol päässy siivoomaa ko aikani o ensti menny kasvimaa kimpus. Mitä ny uut ole istuttanu, muutama jorini, jaloleiniki ja miakkalilja. Tämä o sekalaine pualvilli kukkamaa. 

Pionipenki asukkaat o kaikki kukostanu, nämä voimakkaamma pinkipunaset jo enne juhannust. 

Ja nämä ihanat vaaleepunaset juhannuksen ja se jälkee. Kahten vuaten enne tätä o käyny sillai nii, et just ko vaaleepunaset pionit o kauneimmillas täydes kukas, tullee ukkoseilma ja kaatosade ja hakkaa pionit maahaa ja riipii kukat. Siit viisastunneen mää kokosinki iso kimpu pioneit vaasii heti ko säätiadotus lupas ukoilmoi. Mut ei tullukkaa ukkost eikä kaatosatteit tän päi. 

Yks mu lempikukkiini o tämä tähkähiatalilja, joho ensimmäise kerra ihastui Saaripalsta-plokis näkemieni kuvie perusteel. Tätä mää ole istuttanu kahtee eri kukkapenkkii ja se näyttää viihtyvä hyvi. 

Suuri ilo mul o ollu täst tuuheest harjaneilikkapuskast, joka o säilyny viime vuadest. Toivosi kovi, et se siämentäs jatkosaki ja saisi nauttii näist kauniifärisist harjaneilikoist. 

Tääl pihas o kahdes eri paikas jalopähkämöö, joho kans ole kovi ihastunu. Tämä pähkämö täytyy syksyl siirtää toisee paikkaa, ko se rehottaa täsä liika ahtaasti syreenipuska ja toiste perennai välis. 

Viime vuan kukosti yks iso ja komia valkone sormustinkukka. Mää en hoksannu et olis kannattanu kukostamise jälkee leikat kukinnot ja säästää siämenet ja kylvää niit tänä vuan hallitusti. Ny se sormustinkukka oli itte siämentäny ittes nii tehokkaasti, et koko kukkapenkkii ilmesty pehmone taiminukkamatto. Ja lisäks yksittäisii planttui siäl sun tääl. Päivä siin meni, ko kitki tämä nukkamato ja jäti jälliil vaa yksittäisii taimii ja istuti niit eri paikkoihi.

Heinäkuus mun o meininki jatkaa kukkamaitte siivoomist ja kitkee ja kastel kasvimaat. Mustikatki alkaa kuulemma jo kypsymää. Miäs taitaa alottaa ikkunoitte reeraamise. Ja Ruska vartoo toisii pentujas.

* * * * *
Lämpimästi tervetulloo teil, uudet lukijat, joitte naamat o viime viikkoin ilmestyny toho lukijalooraa: Minni, Rajari ja Me Like!