Mää ole tehny trekoolihommii ja seurustellu viaraitte kans. Meil o käyny mu siskojani ja naapureit ja kuka millostenki. Voimat ei riit kaikkee mahdollissee, ei edes mukavaa. Leiponu en ol koko suven, ostanu vaa kaupast kaikki tarjottavat. Yks siskoistani kertoo hee visiitist tääl.
Joka päivä mää seurustele Ruskanki kans. Jos hän nimittäi hyppää mu syllyyni, ni mää ota hyvä asenno ja anna häne ol siin nii kauvva ko hänt huvittaa. Mää silittele vaa. Ja hän hurisee. Tiädä sen, et sikko pennut syntyy, Ruska ei voi sylys istuu monnee viikkoo. Häne tarttee hoitaa ja vahtii pentujas. Heti ko pentuset syntyy, Ruska muuttuu ninko taikaiskust valla eri kissaks: hänest tullee kokotoimisesti hualestunu ja tunnolline ja tarkka emo. Siis aika stressaantunukki, luulem mää. Vastuu painaa.
<te olette konkareita mlemmat näissä pentujutuissa. Jotkut onnelliset saa taas sun ihanan sosiaalisiksi sylitellyt pentuset.
VastaaPoistaEija, kiitos hyväst suasituksest ja peräti mainoslauseest. Puhut kokemukse rintaäänel, ko olet itteki pari yli-innokkaa "äiti pikku apulaise" omistaja ja välistäi ihan helisemäs hee kansas.
PoistaKiva kun sinustakin taas välillä kuulee. Voi tuota Ruskaa, kun onkin jo ihan mahtavan näköinen pentumahoineen, Sitä jo odottaa että saa ihailla noiden pikkuisten kuvia.
VastaaPoistaKatsoin sinne vrveriikan blogiin, kylläpä teidän talosta on tullut kaunis, kun niin kauniisti maalattu!
Oikein hyvää odotuksen loppuaikaa Ruskalle.
Kiitos, mummeli! Pentumaha o aika komia tälläki kertaa. Koht nähdää, mitä siält tullee ja kui monta (mää arvaa et neljä).
PoistaJuu, Ruskalla on kyllä kiireinen aika edessä! Keinustooli mahtui hyvin takan eteen, jossa on toistaiseksi ainakin. Kiitos viimeisestä, oli tosi kivaa olle teillä! :)
VastaaPoistaSamat sanat, Auli. Kiitos ko kävitte, oli mukavaa.
PoistaJuuri eilen ajattelin että mitähän Ruskalle kuuluu, sattuikin tämä postaus sopivaan hetkeen. Onnellista loppuodotusta, ottakaa molemmat rauhallisesti. Ja olkaa ilosia:)
VastaaPoistaMyrsky ja Minna, kyl tuntuu aika onnelliselt silitel Ruskaa ko hän päivittäi hyppää syllyy. Synnytyst mää toisaalt vartoo sydän syrjälläs, ko vastoinkäymisiiki voi tul. Mukko viimeksi kaikki meni ihan prikulles loistavasti, o helppo ol melko luattavaisel ja ilosel miälel tälläki kerttaa.
PoistaOnpas aika tosiaan rientänyt ja saadaan alkaa jännittämään pentukuulumisia. Leppoisia aikoja teille molemmille ja iloista odotusta.
VastaaPoistaCheri, nii, aika o riäntäväist. Ny ollaa jo voito pual. Jos pennut syntys vaik täl viikol enneaikasesti, niil o jo mahdollisuus selvit henkis. Lepposet oltavat meil onki tääl maaseudu rauhas. Synnyttämmää Ruska kyl o tarkotus viäd Espoosee.
PoistaElä ihmeessä ota ressiä! Se on hyvä elämänohje. Aika tosiaan rientää, jännityksellä odotellaan ihania pieniä palleroita!
VastaaPoistaIhana elämänohje, Elina, mut joskus vaikee noudattaa. Ne piänet pennut o kirjaimellisesti palleroit.
PoistaKiva kuulla teistä. Aina ei kerkiä kaikkea, eikä tarvikaan keretä. Mukavaa kesän jatkoa ja onnea Ruskalle synnytykseen.
VastaaPoistaKiitos, Daisy! Mukavaa loppusuvvee sinulleki.
PoistaEi kannata blogistaniasta stressata! Nopeasti kuluu aika :)
VastaaPoistaMamma N., ny mää jo huakaa helpotuksest, ko nii moni painavasti sannoo, ettei kannat stressat. Hujaus vaa ni pennut o syntyny ja toine hujaus ni ne o lähteny mailmal.
PoistaÄlä suotta stressaa, ei Ruskakaan näytä tuskastuneelta, heittäytyy vaan lepäilemään välillä. Meidän pitäskin ottaa mallia näistä luonnon eläimistä. Mitä turhia paineita ottamaan. Elämä kuluu eläen - ja välillä huilaillen...
VastaaPoistaAnja, Ruska ossaa huilail sopivasti. Jos o kuuma, hän hakkee vilvottelupaika. Jos o kylmä, hän hakkee lämmittelypaika. Lapsen sitä ajatteli, et vanhoje (n. yli 30-vuatiatte) ihmiste elämä o tylsää ko heil o elämä jo (ainaki melkei) ohitte. Mut elämä o ain vaa elävää ja jännää.
PoistaOmpas nopeasti mennyt Ruskan odotus. Kohta saadan jo jännittää, että mitä ihanuuksia sieltä syntyykään. Silitykset Ruskalle ja rentoa eloa Paulalle <3
VastaaPoistaPirkko, kiitos vaa! Silitykset toimitettu Ruskal ja Paula saatu rennol pääl.
PoistaSattumalta vähän lueskelin tätä blogia. Ihanaa kieltä kun ollaan trekolissa ja faarttia ja hyvä idea tuo tuolin mukana kuljettaminen, koska kissan ulkoiluttaminen on yleensä todella tylsää puuhaa. Ja kissanvaljaat on ihan leluja ja mullakin monet hajonnut ja koiran valjaat on paljon parempia.
VastaaPoistaTerveisi Ruska Laitlast
Kiitos kauheesti terveisist, Ruska Laitlast. Et siis siäl Laitlas o kaima vai?
PoistaJoo mnää ole ole tämne 7-vuotias, punane, pitkäkarvane, maalaiskollipoik. Mnää ole leikattu ni mnää en voi sulhaseks ruvet, harmi. Mnää asu puale vuorest Helsinkis ja puale tääl Laitlas. Laitlas mnää saan kulkki ihan vapanas mut Helsinkis valjais. Mnää ymmärrä hyvi laitla ja länsirannikomurttei mut mnää en ite puhu nii hyvi. Niihä se usein kiältten kans o - et ymmärttä hyvi mut ei puhu nii sujuvast.
VastaaPoistaT: Ruska
Moi Ruska-kaima! Onpas makeeta kuulla et mulla on kaima Helsinkis ja Laitilas. Mä oon syntyny ihan Hesan keskustas, niin et mä olen alunperin hesalaisfriidu. Mut ku mun väki on noita porilais-koskelaisia, en mäkään puhu oikein sujuvasti mitään kieltä (no paitsi kissaa tietty). Mut ymmärrän kyl poria ja koskea ja laitilaaki. Sä oot onnellinen ku pääset vapaaks ulos siel Laitilas. Mä en pääse edes täällä Koskella vapaaks ulos, aina pitää olla noissa valjaissa. Mun porukat on aika julmia vai mitä? Enkä mä Espoossa edes tykkää mennä ulos, ku siellä on pihassa meteliä ja vieraita ihmisii, jotka haluu silitellä mua. Terkkuja sulle! T. Ruska
PoistaKyllä kelpaa kummankin, sylittäjän ja sylitettävän :)
VastaaPoistaMatonkude, niin kelpaa!
PoistaToivottavasti siellä voidaan hyvin ja saadaan kohta taas suloisia pienokaisia:)
VastaaPoista