Rakas romu -haaste ja tunnustuksii

Mää sai kiva haastee Mamma N:lt Muistikirja-plokist. Siit o jo aikaaki, haaste tuli elokuu pual. Tarkotuksen o esitel rakas romu, miälelläs huanekalu.

Mää ole funteerannu tätä aikani ja ny välähti tämä rakas romu. Vanha lullu! 

Täl lullul o mu äitini leikkiny 1930-luvul. 1950-luvul isäni o kunnostanu lullu minnuu varte ja maalannu se vihriäiseks. Lullu molempii päätyisii o liimattu kukkakuvia ja niitte pääl vedetty lakka. Kukkakuvat o äiti keksintöö. 

Lullu o aika kolheentunu. Sil o leikkiny kaikki mu kolme nuarempaa siskooni, äitini monet päivähoitolapset, mahdollisesti muutamat mu siskojeni lapsistaki. Ko vanhempaini talo Porist tyhjennettii ja myytii 2007, tämä vanha lullu pääty mu huusholliini. Toistaseks. Toivottavasti joku sisarteni lapsist ottaa joskus korjuu tämä muistorikkaa lullu. 

Se o vanha romu mut silti rakas ja arvokas. Luulisi et museotavaraa. 

Didiki ilmesty lulluu tutkimaa. Mää olsi tykänny et Didi (Dionysos) ja Minni (Diana) olis molemmat tullu lulluu et mää olsi saanu heist kuva. Mut ei onnistunu, ei sit millää, ei millää ilveel. 

Ettiippäi mää lähetä tämä Aulil virveriikka-plokkii ja Päivil sisäsiistii-plokkii. 

Ole saanu tunnustuksiiki. Tiina Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -plokist lähetti mul jo reilu viikko takasi tarraklapputunnustukse. Kiitos, Tiina! 

Mää tykkää tarraklapuist ja varsinki tämmesist sydänklapuist. 

Tunnustukse säännöt o nämä: 

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen. 

2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla. 

3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Ole saanu tämä tunnustukse jo kahdelt muultaki plokilt Memento Mori Elinalt ja Junnun elämää maaseudulta -ploki Tanskult. Aikasemmi en ol viäl lähettäny tätä ettiippäi mut kolmas kertta toden sannoo. Tämä lähtee viidel riippumati siit, oletteko ja saanu ja kui mont kertaa: 

Elämää ja elämyksiä

Kissanpäiviä sijaiskodissa

Naukulan kerho

Autuas olo

Saaripalsta

Ja eilä tuli mukava kukkakimpputunnustus Mummelilt. Kiitos!

Tämä tunnustus ei pyyd mittää, on vaa lämmin kiitos vastaaottajal. 

Kaikki ne jokka vaivautuu tääl mu plokisani käymää, o tsemppaavii plokiystävii. Teil kaikil tämä kuuluu! Kiitos! Ottakaa mukkaanne. 

Jäähyväiset vaa jatkuu

Tänäpä ehtoosti oli aika sannoo hyvästit ja näkemii Mesil. Mesi lähti tutustummaa uutee kottiis, ommaa emäntääs, hianoo kiipeilypuuhuu ja Pualukka-nimisee koiraa. Emäntä viästitti ettei ol tarvinnu ol erotuamarin koira ja kissa välil, vaik Mesi onki suhissu Pualukal. Kiipeilypuu pesäs häl o hyvä turva- ja näköalapaikka. Siält näkkee kaikki, mitä tapahtuu ja kuka liikkuu misäki..

Enne Mesi lähtöö kolmikko söi viäl yhteisest lautasest,

Ja yhdes he  kolmisi oleskeli ja katteli ja leikki kiipeilypuus, massut kylläisin.

Dansku o Pinkkitassu kissalas kuulemma tutustunu isoisoissääs, joka o sama färine mut eri kuvioine ko Dansku. Hän o pörhistelly häntääs ja köyristelly selkääs, mut ei ol lähteny karkuu. Koiras o hänel enämpi sulattamist ko toisis kissois. Isoisosetäski hän on träffänny. Hänt o kehuttu rauhalliseks poikapennuks, mut on hän leikkinykki ittes valla läkähdyksii. Ja alkanu syömää ja juamaa.

Ero dramatiikast hualimati o hyvä muistuttaa ittelles, ettei nää pennut ainakaa viäl se kauvvemmaks ol lähteny ko Helsinkii.

Kaksikko, Didi ja Diana, jäi viäl muutamaks päivää järjästämmää meil ohjelmaa. Diana uudet omistajat o antanu häl nimeks Minni. Didil ja Minnil kävi hyvä tuuri ko he pääsee sammaa kottii. 

Jäähyväiset Danskul

Ruska ja Sinfonia pennut täytti viime pyhän 12 viikkoo. Maanantaiehtoosti hee käytettii toisil rokotuksil, minkä jälkee he o luavutuskelposii. Ja tänämpä kasvattaja - ketä mää sano kissaisännäks - haki Dansku. Hän otti tämä tykös vartoomaa uut kottii. Kotonas kissaisännä o helpompi näyttää Danskuu.

Mää suri etukättee mee erroomme, pusutteli ja halitteli Danskuu perusteellisesti. Sikko tämä lähti, ei ollukkaa ennää vaikeet erot. Ruska ei evvääs väräyttäny eikä taitanu pan merkil et yks jälkeläine poistu häne hoivistas.

Dansku o terve ja hyväluantone ja hyvi kehittyny pentu. Kyl hän pärjää. Ja varmasti kasvattaja kattoo häl hyvä kodo, niinko o muilleki kattonu. Tälläi näi mää lohduta itteeni.

Muutki pennut o koht lähdös, Mesi perjantain ja loput kaks ens viikol.

Videois Dansku leikkii velipoja ja siskoje kans klappupeittoleikkii. Kyl sitä o leikittyki. Kui sattuki nii sopeva peitto olemaa vanha nojatooli pääl. Pennut o hajottanu peito, niät siin o pennumentävii läpiä. On se ihmeellist kui piänil ja yksinkertasil asjoil pennut ossaa leikkii ja huvittaa ittees ja toisiis ja harjotel elämää. 

* * * * *
Mää ole saanu joku aika takaperi haastee Muistikirja-plokist ja tunnustukse Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -plokist mut niist sit viäl erikses myähemmi! Kiitos kaunis Mamma N:l haasteest ja Tiinal tunnustuksest!

* * * * *

Tervetulloo lukijaks, Rada!

Nälkä

Pennut o ruvennu vartoomaa ilta- ja aamuruakaa nii kiihkeesti, ettei he meinaa nahoisas pyssyy. He huutaa niinko olis kovas nällääs joutunu olemaa. Ruskaki naukuu samas kööris, vaik on jo oma ruakas saanu eikä tul edes kattomaa mitä ruakaa pennut saa. 

Hiirestys

Tänä aamusti Didi hiiresti. Valkone hiirulaine oli saaliin ja Didi juaksi hiiri suus pollevan poikan. Ainakaa mun tiatokonneeltani ei kuulu kui komiasti hän murisee saaliilles - tai saaliistas. Sitä kannetaa ja välil päästetää vappaaks ja taas otetaa hampaisii. Ja kui käykää, tämäki hiiri pääsee luikahtammaa köökis oleva kaappipakastime al. En tiä mist johtuu et kaikki hiiret jaakataa tua sama pakastime al. Siäl niit o kokonaine liuta Ruska ja häne pentujes karkuu päässeit saaliit. Siihe astikka ko mää pualestani pyydystä hiirulaiset ja anna kissoil. 

Viarotusoireit

Niinko kaks marjaa - Ruska ja Mesi(marja) eli Dorothy.

Ruska o nähtävästi alkanu viarottammaa pentujas. Hän murisee ja sylkee pennuilles välil. Ja - hyvänen aika! - tullee taas välil mu syllyyni. On jo aikaki ruvet viarottaa, viiko pääst pennut o luavutusijäs.

Mut silti...

Tämäki o viäl päivittäine näky. Onpas nää piänet isoi lomppei jo.

Diana-Dianuska o muuttunu rennommaks ko piänen. Nyte hän pyssyy paljo paremmi käsis. Piänen hän kiamurteli eikä ollu hetkeekää paikallas.

Nukkuvist kissapennuist o sattuneest syyst paljo helpompi ottaa kuvia ko valveil olevist. Täsä sisko ja sen punaset veljet (tarkemmi sanoe punane ja kreme).

Ja täsä samat.

Ja toine sisko - Dorothy eli Mesi(marja). On kyl meinaa emos näkköine, ihan ko joku mini-Ruska, vaik kuviot onki erilaiset ja punane kilpikonnafäri puuttuu.

Junnun elämää maaseudulla -ploki Tanskult tuli fiini tarraklapputunnustus. Lämpimät kiitokset, Tansku!

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5 lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
    vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
    sen eteenpäin.

Tunnustuksii o ain kiva saad ja niist tullee ilosel pääl - niinko kissa liukkaal jääl. Monet o jo näyttäny saanee tämä hiano klapu enkä ny täl kerttaa erikses pan tätä ettiippäi.  

Kaikki neljä keinustoolis

Piänil kisuil väsy yllättää äkkii, ja hyvi ussei kaikil yhtaikaa. He nukahti yhtee läjjää keinustoolii. Tämä samane tooli sattuu olemaa Ruskanki lempipaikka. Ny "äitiyslomas" aikan Ruska ei ol kylläkä kerriinny loikoilemmaa keinustoolis.

Kiipeilyy

Tunnustus ja 10 viikkoo

Eilä ilmaantu Ruskal ja mul mukava tarraklappu eli tunnustus Myrskylt. Kiitos, Myrsky!

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5 lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
    vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
    sen eteenpäin.

Olkaa hyvät♥

Mää taida jättää sääntöje kohda 2 vällii sehtähde, et viimiset viikot ole ollu plokipimennos. En ol oikee toimertunu päivittämmää plokiani ja viäl vähemmä seuraamaa muit plokei. Tämä harmittaa minnuu itteeni, kos toisaalt olis nii mukavaa plokattavvaa - nämä kissapennut. Joka aamu mää meinaa myähästyy tai myähästy töist ko mu tarttee sannoo monet jäähyväiset Ruskal ja joka pennul.

Mut tunnustukse kohta 4 tuli täytetyks oikee hyvi ja mää tuli iloseks. Sitäki ilosemmaks, et ole ollu plokipimennos. Ruskaaki mää ilostuti rapsuttamal hänt korva takkaa.

Muutamii pentukuvia.

Täsä pennut syä kypsennettyi broileripaloi. Herkkuu on. Lautases näyttää oleva aika iso lasti. Uskokaa tai älkää, hetke pääst lautane oli syäty tyhjäks viimist murenaa myäte.

Täs sit ollaa jälkiruuvvaal. Maistuvaist tämäkä o, ja varsinki nautinnollist.

Seuraavaks tullee uni ja täytyy huilat. Mesi ja Dansku nukkuu nätisti päät vastakkai.

Lähikuva nukkuvast Didist. Korvie asennost näkkyy, et Didi o valpas eikä ol viäl unte mail vaik silmät onki kiini.

Sivukuvas nukkuva Diana. En malt ol sanomati et kattokaa ny mikä mahtava nenu piänel kissaneitil onkaa.

Sit herätää ja heti uusii tutkimuksii... Dansku löysi mehukattila kööki pöydält.

Viime pyhän pennut täytti 10 viikkoo. Luavutusikä o jo ihan kynnyksel. Danskul ja Dianal ei ol kyl viäl kotoi tiados ja niit ny täsä varrotaa, tosi hyviä kotoja. Mesil ja Didil o kummallaki oma hyvä koto vartoomas.

Perhe-elämää

Ruska o hointanu pentujas jo yli 9-viikkosiks. Pentuje elämä o nukkumist, painimist, peuhaamist ja syämist. Nii, ja matkustamistaki o ollu. Espoost Koskel ja takasi ja taas Koskel ja takasi. Matkat o menny hyvi, niät autokyytis nämä pennut o ainaki oppinu olemaa, samas kopas emo ja neljä kissapoikaa.  Kummasaki pääs kissaperhe o niinko kotonas. Näis kuvis ollaa koton Espoos.

Ennää kolme viikkoo ja nämä pennut o luavutusikkäisii, 12-viikkosii.  Täs kuvas Mesi (Dorothy) 9 viiko vanhan viime sunnuntain. 

Didi (Dionysos).

Daniel.

Diana. 

Diana o rohkee ja eläväine, Dansku vaikuttaa rauhalliselt, kiltilt ja harkitsevaiselt. Didi o ollu ensimmäisen ylittämäs aitoi ja tutkimas uusii paikkoi, mut ny ihan hiljakkoi hän o ruvennu hiukka viarastammaa outoi ihmisii ja viipyy piilos sänkyal. Mesi näyttäs oleva tomera puuhailija, minust kaikist enämpi tullee emmoos luanteeltas ja ulkonävöltäski.  

He o sulosii ja mää tykkää heist kauheesti. Hee piänte vikkeläi juaksuaskelte kuaro päi puulaatet kuulostaa mu korviini sattee ropinalt.