tiistai 5. elokuuta 2014

Seurapiiritapahtuma

Toissa viiko lauvvantain Ruska ja Rauha oli näyttelys Kaapelitehtaal Helsinkis. Oli kuuma ilma, kolmekymment astet lämmint. Hiki virtas, ja joilleki näyttelypäivä oli kovinki rankka, mut mää ko en lämpimäst kärsi, viihdyi. En usko et Ruska ja Rauhakaa kärsi. Tilanne ja väjepaljous ja muut kissat sai hee ajoittai aika surkeiks.

Ruska näyttelyhäkisäs.

Kuva: Merja Lainio.
Näyttelyveteraani Mikki, Ruska isäpappa, oli mukan kans.

Mesi, Ruska esikoispentu D-pentueest.

Didi, D-pentui kans, jokka tuli kesäkuus kahde vuade vanhoiks.

Pinkkitassun Diana eli Minni, D-pentuee kuapus. Yks neljäst vaa puuttu, Pinkkitassun Daniel eli Sulo.

Errun Hehkeä Herttuatar eli Nuttu, yks Ruska pennupennuist. Kuude pennu isä o Didi ja emo Minttunen.

Toine pennupentu, Mesin laps, Pinkkitassun Gertrude eli Sipi ja häne velipoikas osallistu näyttelyy. Sipi o täsä loppupaneelis.

Täsä Sipi velipoika Sulo Naukula eli Pinkkitassun Gilles. Pentuluakas hän kilpaili mut o nii iso, et norjalaine tuamari Steven Jones käytti hänest nimityksii "horse" ja "monster".

Sulo ja Naukula mamma näyttelykokemuksist kerrottii tääl ja tääl.

Kuva: Merja Lainio.
Ruska toisest pentueest ei näyttelys ollu muit ko mee Rauha. Rauha viihty keinus omas näyttelyhäkisäs. Uudet näyttelyverhot oli oikee hyvät, mut kuvas vaalee turkoosi väri o jotenki vääristyny häki hämäryyde tähde.

Kuva: Merja Lainio.






Häki ulkopual Rauha oli aika surkee, niinko kuvast näkkyy. Sai hän kyl Ex1-arvostelu ja serti, vaik tuamari kuvas hänt et "miserable today". Tuamari parhaa valinnast häne jätettii poijjes se tähde, ko häl o kyhmy nenäs.

Täsä Rauha isä, Maahinen. Rauha o periny isältäs tämä hualestunnee ilmee.

Ja mukan oli Rauha velipualiiki, täsä kuvas Kassilan Suviyön Shamaani.

Ja toine velipuali, Kassilan Suvun Salaraks.

Täsä Pinkkitassun Florence eli Lily tuamaroitavan. Lily o Ruskan sisko Bea pennupentu. Ja Rauha pualestas o tämä Lily Cher-nimise äiti serkku. Rauha pennuist tullee Lilyl pikkuserkkui. Kissat o kerkeeväisii.
Mukan Kaapelitehtaa näyttelys oli 500 kissaa ja peräti 54 eurooppalaist. Sentähde eurooppalaiset kilpaili vaa keskenäs. Pinkkitassujaki oli harvinaise paljo.

Kaapelitehtaa näyttely oli olikee onnistunu ihmiste ja kissoje seurapiiritapahtuma.

Tänäpä muuto Ruska toiset pennut, Pikkitassu E-pennut täyttää vuade! Lämpimäiset onnittelut Ellil, Eetul, Raital ja Rauhal!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Eläkeläise kiiruut

Pakko se o uskoo: mul o taas kauhee elämise ja olemise kiiru. Eikä mittää pakollist tekemist. Ei määräaikoi.

Nii paljo o plokkaamise aiheitakki, ettei plokkaamisel meinaa millää jääd aikaa. Jemmas o mont aihet, niinko ny vaik Koske kosket, ihanat kesäkukat, perhoankervo ja ukohatut, viime lauvvantaipäivä kissanäyttely, navettokisut, suvilystipaika uus kuisti, englantilaine kasvitiäteelline puutarha (Botanic Garden), kissoje tarha, herkulline juustokaakku, tiäpiantareitte kukkaröyhyt. Ja se et meil o hoitokissa tämä ja ens ja sitä seuraava viiko. Ja tulevas viikovaihtees o Loimaa rompepäivät. Kuviaki o valmiinas vaik kui ja lissää tullee.

Kaikist kauheempaa olis se, jos täytys viäl lomalleki kerriit. Onneks ei tartte.


maanantai 14. heinäkuuta 2014

Pualu-koira kävi kyläs

Meil kävi koiraystävä kyläs. Pualu-koira. Mukan oli häne emäntäs Tellis ja Naukula mamma. Mamma otti ihanii kuvia. Kaikki tämä postaukse kuvat o mamma ottamii, paitsi ensimmäine ja kaks viimist o minu.

Mul o ollu mahdollisuus nähd millai Pualu syäksyy ko pyärremyrsky Naukulaa kattomaa Sulo-kissaa. Pualu o Sulon täti - eli Sulo sai syntymäkodosas ensimmäiset viikkos ja kuukautes kasot Pualu-täti komennos. He o kavereit ja tuttui keskenäs.

Meil Pualu tassutteli hillitysti. Hän heti hoksas ettei näitte kissoje kans paran riahuu.

Koko aja Pualu oli kahde kissa hellittämättömä tuijjottamise kohteen.

Varsinki Rauha vahtas Pualuu silmät tapillas.

Sänky alt.

Sänky päält.

Kartiini takkaa.

 Toise kartiini takkaa.

 Kankaspuitte päält.

Hyllylt.

Pualu-täti o kiltti koira, mut kyl hänestäki kivahduksii löytyy. Hän taitaa päästel niit enämpi koto-olois. Esimerkiks jos emäntä vahinkos vähä nyhjää hänt silloko hän nukkuu. Sillo hän kivahtaa. Ja perhees kissoil hän ossaa kuuluvasti haukkumal ilmottaa, mihe hän piilotti keksis. Ja et sitä ei sit saa kissat ottaa.

Meil ei tullu hauku haukkuu vaik viarait kissoi oli kaksi kappalei.

Ruska suhtaantu Pualuu hiukka rennommi ko Rauha. Oliskos ikä? Tai sit se, et Ruskaki o jo syntymäkodosas tottunu koiraa. Siäl oli ja on edelleenki Riku-koira.

Ensti me kotoväki ja viaraat seurusteltii sisäl, murkinoitii ja käytii pentukamaris, josa Tellis o käyny suvel 2012 ko hän kävi kattomas Mesi-pentuu.

Pentukamari soffal Pualu sai ilose hepuli. Mut ei hän kertonu minkä tähde. Me arvailtii oliskos ollu jotaki hajui Ruska kahdest pentueest tai kahdest sulhasmiähest.


Ko oli kaunis ilma, nautittii kaffeet ulkon.

Kuvas Pualu nätisti vartoo, ko me ihmiset ollaa korjaamas kaffee jälkee trahteereit sisäl.

Ruska ja Rauha pääsi kans ulloos, miähe kainalos. Hee viätii tarhaa.

Sit Rauha jatko vahtaamistas tarhast.

"Ei kai tua koira vaa tän sisäl tul!" Ruska näytti tykkäävä vähä huanoo mut ei sylkeny paljoo. Ja ihan hiukka pörhisti turkkiis, niinko kuvast näkkyy.

Kyl, kyl. Pualu tuatii kissatarhaa sisäl.

Naukula mamma keksi, et Pualu o kissakuiskaaja. Hän ossaa nii hianosti käyttäytyy erilaiste kissoje kans. 

Ko Pualu siirty taas tarha ulkopual, tuijjottelu jatku. Varsinaine tuijjotuspäivä. 

Nii paljo oli juttuu viaraitte kans, et juttu jäi keske ja unhottu asioit. Kyl me muustaki praatattii ko kissoist ja koirast.

Me saatii viarailtamme ihanii tuliaisii. Muummuas Ruska ja Rauha sai hiano ropokala. Yritettii esitel kallaa heil mut ei heit kiinnostanu nii kauvva ko oli paljo jännittävempää seurattavvaa: Pualu.

Ehtoosti otettii uus yritys. Kyl ropokala kiinnosti jo.

Rauha kasteli käpäläs ja Ruska katteli viärest.

Kiitos hauskast päiväst, Pualu, Tellis ja Naukulan mamma! Ja rapsuterveisii Mesil, Sipil ja Sulol.

* * * * *
Toho lukijalooraa o ilmestyny pari uut nimmee: Katja ja Marjaana. Lämpimästi tervetulloo teil.

* * * * *
Kuvat: Merja Lainio
Paitsi ensimmäine ja kaks viimist: Paula Eskola

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kävelee ove pääl

Täsä mee Rauha (Pinkkitassun Edina, EUR e 24) seuraa esi-issäis jalajälkii ja kävelee ove pääl. Ainaki isoisovaari Ludwig o tehny sammaa. Ja kyl isovaari Mikkiki tykkää korkeist paikoist, ainaki kaapipäälisist, vaikkei ehkä ny just ovepäälisist. En ol ihan varma.





Millais täält alas tulis?



Vaihteeks o mukava kattel ulos kööki klasist ruvispellol.

Viime suven täsä oli rapsipelto, sitä edellisen suven rypsipelto, sitä edellisen suven ohrapelto. Ny kattellaa syysruvikse häälymist tuules.

Tosa heti klasi takan tölli ja pello väris kulkee maalaistiä. Siin köröttää ihan liki ikkunaa toine toistas isompii traktoreit ja muit ihmeellissii vehkeit.
Kaikis enämpi Rauha tykkää seurat lintui ja käkättää niil. Joskus tiäl kulkee naapuri kissa. Joskus hiljasee aikaa jänes. Ja sit taas auto tai moottoripyärä. 

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kurkkui pöytää

Ny se ihana sadonkorjuu alko. Kurkkui o saatu jo viime viikost ruakapöytää ja voileivä pääl. Pari riitti tuliaisikski.

Viime suven mul oli lajiket nimeltäs 'Iznik'. Tuli pikkusii kasvihuanekurkkui, jokka neuvvottii korjaamaa kymmensenttisin. Ne oli maistuvaisii ja rappeit ja Iznikki teki paljo kurkkui niät yhdes vaihees mää oli ihan helisemäs kurkkumäärä kans. Lisäks mul oli avomaakurkkuu jota säilöi.


Täks suveks kassooti sama Izniki siämenist planttui.

Ny ko miäs teki toise kasvihuanee, oli mahdollist pan tomatit toisee ja kurkut toisee kasvihuaneesee. Ahneus kassoo syädes.

Käytävä toisel pual kassoo näit Iznikeit. Kuvast näkkyy kui kauheesti ja äkkii ne o lykänny. Ei edes kylmä jakso tuntunu häirittevä näit kurkuplanttui.

Käytävä toisel pual o kokkeeks toist lajiket 'Beth Alba'. Senki pitäs tehd lyhkäsii pikkukurkkui.

Albat ei ol lykänny vart paljo yhtää mut lehdet o kasonnu ja nämä kukkiiki jo, vaikkei kurkuist ol tiatookaa viäl täsä vaihees. Ehkä nämä o kassoottanu vahvat juuret?

Jos hyvi käy, Iznikit ja Albat o hyvä yhdistelmä. Ko toiset tekkee varhaissattoo ni ehkä toiset tekkee myähäissattoo. 

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Peräkamari

Mee suvilystipaika peräkamari o avattu suveks asuinkäyttöö. Ko tuli hiukka lämpimämpää ja viaraitaki o tiados, siivottii huane ja tulta o pidetty pesäs.

Eilä oli viäl aurinkoist mut tänäpä o satanu ja ollu pilvist ja melkei syksyse harmaat. Kuvaki o hämärä, vaik lisäsi hiukka valotust.

Tervetulloo, viaraat!

Tämä kamari o palvellu Ruska häähuaneen kaks kerttaa, ja kahten suven Ruska pentukamarin. Ja ain josaki välis tämä o ollu viaraskamarin. Viime suvenaki majotettii tääl muutamat viaraat enne enneko Ruska oli poikinu.

En tiä mitä kissoje pääs liikkuu, mut tuntuu, et he pittää tätä erikoise onnellisen ja viihtysän kamarin.

Rauha alkaa heti kehräämää tääl.

Olisko heil joku muistikuva, mitä tääl o tapahtunu, et tämä olis heil tuttu huane? Rauhal onnellisii kuvia siskoist ja veljest? Ruskal kuvia sulhasist ja pentuje hoitamisest ja imettämisest? Tiä hänt.

Ruska o asettunu muffinsiks sammaa piänee korrii josa hän o vastaaottanu kaks sulhasmiäst. Sillo tämä kori oli pöydäl klasi viäres. Ny se o korkee kaapi pääl.

Täsä sama näkymä kauvvempaa. Ovest näkkyy sali.

Vanha raanu oli ulkon tuulettumas. Mää oli nostanu se peti pääl vartoomaa seinäl nostamist. Rauha teki heti nukkumapesäs raanu pääl.