torstai 2. lokakuuta 2014

Homeroksen synnyinsaarella

Päivät Santoriinil o kulunu pikavauhtii. Eiline päivä oltii toisel saarel Ioksel. Tämä Ios o Homerokse syntymäsaari.


Saare satamas o Homerokse patsas.

Satamast me jatkettii piäne matka linjuril Mylopotas-nimisee paikkaa. Siäl o hiano hiakkaranta. Mää kyl totesi, et Yyteri sannat o paljo hianompi uimaranta ko tämä Mylopotas. En tullu ottaneeks kuvvaa rannast. Tämä oli jo kolmas kertta ko mää oli mukan täl Iokse retkel. 

Meil annettii kirjotustehtävä ja jokaine sai hakkee ittelles hyvä rauhallise paika misä kirjottaa. Monet lähti rannal mut mää meni istumaa iso ulkotaverna puutarhaa. Nosti jalkani toisel toolil, oti mukava asenno ja kirjotteli siin. Oli ihana ilma. Lapsii juaksi ympäril, jallaat läpsy ja lapset puheli ilosel äänel. Tuuli suhisi ja meri huakaili. 


Mee seurueel oli tilattu ruaka täst samast tavernast, jota isännöi Fortis.


Itte isäntä täsä grillaa lihoi.

Ensi kirjotettii, sit vast astuttii ruakapöytää.


Täsä alkupaloi.


Raukaseurue nauttimas ateriaa. Tarjol oli sialihhaa, kannaa ja lammast ja lisäks jos jonkusorti kasvist alkupaloje ja leivä lisäks. Juaman oli viinii ja vettä.



Ympäri tavernaa oli pöytie pääl kauniisti lastattu ruakatarpeit. Tai pantu roikkumaa katost. Täsä granaattiomenii.


Punasipuleit.


Sipuleit roikkumas katos.


Valkosipuleit.


Sitruunii, melooneit.


Tomaattei, munakoisoi.



Mee opettajamme Taija Tuominen otti ruuvvaa jälkee piänet nokoset. Tämmöne riippumatto olis varmaa riittäny vaik meil kaikil. Niit oli monta taverna puutarhas.


Bougainvilleaa oli muutaki färrii ko tätä tyypillist aniliinii.


Valkost.


Keltaoranssii.


Kirkkaapunast.


Hassui plakaattei.


Monellaist silmäruakaa oli framil.


tiistai 30. syyskuuta 2014

Ylevät näkymät


Mee hotellis o aika vaatimaton aamupala mut häkymät aamupalapaikast o hianot. Tyypillissii täkäläisii värisävyi: taivaa- ja välimeresinist, bugainvillea-aniliinii ja marmorii.


Ja kalkivalkost... Hotelli on pitkä konki jonka molemmi puali o hotellihuaneit. Mu huaneeni o just konki yläpual, vasemmapualeine ovi.


 Konkil mu kulkuni varrel kassoo appelsiinipuu. 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Mitä kuuluu kukkuluuruu

Tääl mää ole taas, Santoriinil Kamari kyläs. Tämä o jo viides kertta mul tääl. Miäs ja kissat jäi kottii pitämäs huushollii pystös. Ravintoloitte edes seisoo ehtoisi miähii jokka käskee sisäl hee ravontollaas ja huutaa: "Mitä kuuluu kukkuluuruu." Tai sannoo ihan suamalaisel aksentil: "Tervetuloa!"


Lähtö tän kävi kiiruusti ja jäi tärkeet syyshommat vähä keske. Osa jorineistaki jäi viäl maahaa vaik yhten yän pakkane ilkeesti lakos ne. En millää kerriinny nostaa kaikkii.

Tultii myähää perjantaiehtoosti mailt kottii, lauvvantaipäivä meni matkavalmisteluihi ja aikasi sunnuntaiaamusti oli lähtö. Lauvvantain mää kävi kiiruumma kaupal Iso Omena Megaeläimes hakemas arpajaisvoittoni, ko tuli voitton Kuin kissa kermakupilla -ploki arpajaisist hiano Kivikis-pesä Ruska ja Rauha käyttöö. Millai kissat sen vastaaotti, siit sit erikses myöhemmi.

Epävarmaks mul jäi viäl, onko Rauha piänii päi vai eiko ol. Mut mul selvis, mitä o Rauha sfinksi hymy takan. Se o tämä: "Oli nii taik näi, ain o parhai päi!"


Tämä toine kuva o hotellihuaneeni ulko-ovelt. Tyypilline vaatimaton sinivalkone hotelli tääl Kamaris. Tyypilline färimailma, ruskee ja kuallee maa lisäks. Suames ei tul koskaa ajatelleeks et pelkkä vihriäine ruahikkoki olis ylellisyyt jossai päi mailma. Lentokonnees se tuli miälee,

Hyvää viikkoo teil kaikil!

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Tuplahäät

Joku varmaa ihmettellee ko mittää ei kuulu Rauhast, vaik meil o jännät paikat. Näytti silt, ettei Rauha ensimäisist kenraaliharjotushäistäs tullu kantavaks. Paino ei ruvennu yhtää nousemaa ja pari viiko pääst häl alko uus juaksu. Ei sit mittää ko kissa kuljetettii taas Onni tyä Mäntsälää saunaa, joka oli hee häähuanees.

Ensimmäisel kerttaa Onni isäntäväki kuuli äänii, joist tiäsi, et jotaki tapahtu, toisel kerttaa ei kuultu ei nähty mittää. Mukko sen, et Onni ja Rauha oli kavereit ja viihty keskenäs. Rauha makas saunalavol sfinksi näkösen etutassut puuhkas. Kuulemme hän näytti ain silt, et hän hymyili. Onni isäntäväjel tuli eppäily, et oliko Rauhal lainka juaksukaa vai onko hän perältäki jo kantavan, ko Onnikaa ei liverrelly häl niinko ensimmäisel kerral. Muuto vaa heil näytti oleva mukavaa. Semmonenki ajatus esitettii, et jos Rauhal oliki vaa "valejuaksu".

Rauha viipy reissullas neljä voorokaut, ja Onni isäntäväki ystävällisesti kuljetti Rauha Koskel, josa me sillo oltii. He ihmetteli, ko Rauha mauku koto-olois. Onni tykön hän oli kuulemma ollu ihan hiljane kissa. Ko viaraat meni mennootas, sit vast Rauha maukuki suuree äänee. Hän vissii kerto, et mimmost siäl Onni tykön oli ollu.

Pia Rauha asettu miälipaikalles kankaspuitte pää.

Ruska otti Rauha vastaa luannikkasti ja rauhallisesti. Ei mittää hämminkii eikä välieselvityst ollu.

Rauha ja Onni tuplahäitte kunniaks nautittii Onni emännä ja isännä kans fadelmajuustokaakkuu.

Ny mää punniskele Rauhaa joka toine aamu. Mee vaaka näytti 4,6 killoo, ko häne tuatii kottii viime viiko lauvvantain. Tänä aamusti paino oli 4,8. Siit ei viäl voi tehd johtopäätöksii, ko vaaka o henkilövaaka ja mää puntaroitte Rauha pitämäl hänt sylysäni ja sit itteni ilma hänt ja laske erotukse. Muutonki mee vaaka näyttää puale killoo liikaa.

Toine asia, mitä mää ny seuraa, o Rauha nisät. Joskus kolmanneel tiineysviikol tai sen jälkee nisät alkaa punottaa ja hiuka paisuumaa ja nisie ympärilt lähtee karva.

Täsä eilisilla nisätutkimus. Jos Rauha olis jo ensimmäisel kerral tullu kantavaks, se näkys nisist. Jos olis tullu toisel kerral, näkkyy vast myöhemmi. Viäl ei mu miälestäni nisis nävy muutoksii.

Ny sit vaa varrotaa tiatoo, et onko vai eiko ol kantavan. Jos ei ol, sit tuplahäät muuttuu triplahäiks. Sillo koitetaa kissahäit vaihteeks meil.

* * *

Hiljakkoi o tullu uus ploki seuraaja, Keltsu. Tervetulloo vaa, Keltsu!

perjantai 29. elokuuta 2014

Kenraaliharjotus

Rauhal oli kenraaliharjotus. Hän kävi Onni tykön. Onni o punatäplikäs kolli, joka assuu emäntäs, isäntäs ja kissakavereittes kans Mäntsäläs. Häne viralline nimes o Kissakallion Orlando.

Ko Rauha o enskertalaine ja treffie seuraukset o viäl pelkkie arvauste ja toivomuste varas, puhutaa täl kerttaa ny varovasti kenraaliharjotuksest. Ehkä Rauha ja Onni tiätää, oliko nämä oikeet häät, joist oikeesti tullee pentui. Myähemmi voidaa tän pan Onnistaki hiano kuva, sikko mahdollisesti ilmenee, et pentui olis tulos. Jossei ol, sit Rauhal o tiados uus reissu Mäntsälää. Siäl o semmone sauna, josa pidetää kissoje häitä.

Rauha ja Onni esiteltii toisilles ensimmäist kerttaa Myyrmäe kissanäyttelys viime lauvvantain. Sillo he oli vast salakihlois. Heti seuraavan päivän sunnuntain koton mää katteli et ei kai Rauhal ala kiima. Maanantain asia varmistu ja samatiä Rauha matkusti Mäntsälää Onni tyä. Paljo paremmi tämä kenraaliharjotus luanas ko Ruska kenraaliharjoitus aikoinas. Ensti alkuus Rauhaki oli rähissy, muttei tarvinnu pelläät et antas Onnil päi korvii, ja viihty Onni kans neljä päivää.

Seuraavan päivän tiistain mul oli mialuine kyläkutsu Naukulaa kattomaa Mammaa ja Sulloo. Mää oli kertonu jo Mammal tämä salaisuude, ja Mammaa oli taas ruvennu lauluttammaa. Hän laulo mul Saku Sammako sävelel:

Rauha neitonen kosiomatkallaan,
ahaa, ahaa.
Rauha neitonen kosiomatkallaan,
hän lauleli kauniita laulujaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Ny muaki rupes lauluttaa. Mut mää funteerasi, ettei Rauha kosiomatkallas laulellu, hän jännäs ja suhisi ja murisi. Ainaki alvus. Se laulamine oli Onni heinii. Sit mää keksei oma lauluni täst Naukula mamma ideast. Lauluu tuliki mont värssyy.

Rauha-neitonen kosiomatkallaan,
ahaa, ahaa.
Rauha-neitonen kosiomatkallaan
empi ja harkitsi rukkasia,
ahaa, ahaa, ahaa.

Onni-sulhanen Rauhan tavatessaan,
ahaa, ahaa.
Onni-sulhanen Rauhan tavatessaan
hän lauleli kauniita laulujaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Mikset kultasein lähtisi saunomaan,
ahaa, ahaa.
Mikset kultaisen lähtisi saunomaan,
Onni pyyteli Rauhaa suostumaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Sulle kukaan muu ei sopisikaan,
ahaa, ahaa.
Sulle kukaan muu ei sopisikaan,
sillä kultaa on Onnilla varpaissaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Rauha ei paljon piittaakaan,
ahaa, ahaa.
Rauha ei paljon piittaakaan,
jollei Onninen hiirtä jahtaakaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Onni se hiirtä noutamaan,
ahaa, ahaa.
Onni se hiirtä noutamaan
ja Rauhalleen kiiruusti tarjoilemaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Nyt Rauha-kissasta huomataan,
ahaa, ahaa.
Nyt Rauha-kissasta huomataan,
että nainen on nainen aina vaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Ei kelvannut Onni - kas kelpasikin!
Ahaa, ahaa.
Ei kelvannut Onni - kas kelpasikin,
sillä Onni se lauleli kauneimmin,
ahaa, ahaa, ahaa.

Hiiru oli jekku Rauhan vaan,
ahaa, ahaa.
Hiiru oli jekku Rauhan vaan,
sillä Onnin hän kelpuutti onnessaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Rauha ja Onni ei huomaakaan,
ahaa, ahaa.
Rauha ja Onni ei huomaakaan,
että kultaa on Rauhalla varpaissaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

No, mua o tiistaist astikka kovi lauluttanu. Tänäpä Rauha tuatii kottii riijjuureissultas. Mää vähä jännäsi, millai Ruska vastaaottaa Rauha. Mut ei mittää. He tervehti toisiis nenuttelemal. Ruska haisteli tarkkaa kaikki Rauha kamppeet. Ei yhtää murinaa, ei yhtää suhinaa, vaik Rauha oli käyny viaraa kolli tykön ja tuli takasi kottii tuaksuines.

- Mä ihmettelinki mihin sä oikein katosit. Ai tykkäsiks sä siitä Onnista? 
Meinaaks toi saada pentuja? Eihän se osaa niitä edes hoitaa. Sehän on itteki pentu.
Jos mä hoidan?

Ruokaa! Tuokaa ruokaa. Mun on nälkä. 

Jano mulla vasta onkin. Kauhee jano. Mä en tainnu muistaa juoda siellä Onnilassa. 

Ai ku mun on kova uni. Mä meen nukkuun tänne sängyn alle. 

Ennen ku mä nukun kunnolla, mä haluun vielä vähän aikaa kehrätä mun emännän sylissä.
Mut ku se ei anna mun olla tässä mukavasti, sohii ja söhrää tolla kamerallaan. Sanoo et
tää on meijän yhteinen selfie. Tuli kyl vähä epätarkka. 






sunnuntai 24. elokuuta 2014

Tärkee paperi ja muit kissanäyttelyjuttui

Eilä oltii RUROki kissanäyttelys Vantaal Myyrmäkihallis.

Ruska tapas mukkaa tälläyty häkkikartiineitte taa piiloo eikä paljo näyttäytyny mukko sillo ko oltii menos tuamari arvostelluu.

Täsä Ruskaa tarkastelemas suamalaine tuamari Jarmo Räihä ja tuamarioppilas. 

Samasest näyttelyst o kerrottu muissaki plokeis, ainaki Kissankujeita, Naukulan Kerho ja Kuin kissa kermakupilla -plokeis. Naukulas Mamma oli julkassu Sulo arvosteluseteli yhteisesti tulkittavaks. Se oli kirjotettu englanniks ja hiukka ranskaksi, varsinaisil hiaroklyyffeil. 

Ruska arvosteluseteli o kirjotettu selväl suame kiälel. Määki julkase se täsä. 

Kohdas "Tyyppi" sanotaa: "Isokokoinen naaras, lihaksikas,..." Sit lukiskos: ... vahvat jalat". Siit ettiippäi en ymmär. 

Sanottasko kohdas "Silmät": "Kauniit, avoimet"?

Kohdas "Kunto" toisel rivil lukkee, kai: "Dietin tarpeessa."

Saiskos tulkinta-appuu? 

Arvostelutulos oli kumminki CAPIB, se mitä täält hajettiinki. Se tarkottaa: "Kansainvälinen Premier-sertifikaatti luokan 8 voittajalle." Emmääkää enne näyttelyy tiätäny, mitä tarkottaa luakka 8. Ny mää tiädä, et se o kissoil, jokka (kastraatti)luakas 10 o saanu kolme CAP-sertifikaattii kolmelt eri tuamarilt. 

Vällii tämmöne vakavaluanteine elämäpohdinta. En olis neljäkymmene tai kolmekymmene enkä ainakaa kahdekymmene vuade vanhan ikäpäivän uskonu, et joskus kuudekymmeneviide ikkäisen tohkeisani ja huvikseni käy kissanäyttelyis. Tämä oli tänä vuan jo viides! Nuaren olsi pitäny tätä peräti turhapäiväsen touhun. Kumma juttu, et näis kissapiireis meikäläisest o tullu melkei puhelias ja sosiaaline tyyppi. 

Takasi näyttelyy. 

Rauha tuamarin oli ranskalaine (?) Louis Coste. Rauha piti ommaa rähinääs tuamaril, mut tämä pualestas piti kahdekeskise puhuttelu Rauhal. Sej jälkee Rauha rauhottu olemaa kissoiks. 

Näi nätisti Rauha oleskeli tuamari pöydäl. Ihme juttu. 

Rauha pääsi tuamari parhaaks aikuiseks naaraaks. Hianosti kävi. 

Siit seuras, et Rauha joutu (omast miälestäs) ja pääsi (mu miälestäni) loppupaneelii kilpailemmaa sammaa sarjaa siskos Mesi (Pinkkitassun Dorothy) ja usiamma muu kans. Mesi sai kaks tuamariääntäki mut kumpanenkaa heist ei voittanu. 

Näyttelys taas kerra tavattii monta tuttuu kissaa ja kissasukulaist, ja monta tuttuu ihmistäki. 

Kaikist kaukasemmat oli Ranskast tulleet kaks mademoisellee, Pinkkitassun Francine ja häne emäntäs Christine. Koton Grenobles Francinel o kaverin toinenki suamalaissyntyne kissa, hänt vuade vanhempi Pinkkitassun Chisu. Francine ja häne emäntäs oli siis matkustanu näyttelyy Ranskast astikka. Ruska o punatabby Francine isotäti ja ruskeetabby Chisu täti. 

Kuvas mademoiselle Christine esittää kissatuamaril mademoiselle Francine. 

Pitkäst aikaa oli mukavaa nähd Mäkikati väkkeeki. Näyttelys oli Mäkikati emäntä ja isäntä ja yks hee kissoistas, Mäkikatin Pikasso eli Kassu. Kassu o Sinfonia velipoika. Muistatte varmaa, et Sinfonia o Ruska ensimmäiste pentuje isä. Kassul ja Sinfonial o sama isä mut eri emät.  

Täsä Mäkikatin Pikasso eli Kassu tuamari käsittelys. Tavallise lunkilt tämä Kassu vaikuttaa. 

Toivotettaa kovasti terveisii Sinfonial, joka oli Ruskaa riiatessas varsinaine gentlemannikissa. 

Kuvat näyttelyst: Merja Lainio. 

perjantai 22. elokuuta 2014

Elli Velli Karamelli

Hoitokissa Elli o ollu mu miälesäni koko kulunee viiko aja, vaik häne emäntäs haki häne jo viime pyhän. Elli tuli olleeks meil runsaat kolme viikkoo enkä olis uskonu et kissat vois soppii yhtee nii hyvi. Ny tuntuu melkei, et kissoje päivät oli lepposammat ja ilosemmat kolmestas ko kahdestas. Ruska ussei rähisee Rauhal aika lai, jos Rauha yrittää leikkii häne kansas. Ko Elli oli leikkikaverin, Rauha ja Elli leikki keskenäs ja Ruskaki välistäi meni mukkaa leikkii.

Siskot ussei nukku yhdes. Sitä oli sulost kattel.

Ja leikki yhdes. Täsä painitaa.

Näyttää silt, et seuraava kuva olis taas nukkukuva. Uni tullee silmää ja siskokset nukahtaa toistes kainaloo.

Terveisii Ellil ja häne emännälles!

Jaaha. Meil o taas vähä jännä viikovaihde edes, ko Ruska ja Rauha osallistuu huamen lauvvantain kissanäyttelyy Vantaa Myyrmäes, Myyrmäkihallis. 

maanantai 18. elokuuta 2014

Kippapuutarha


Suve aikan mää ole sillo tällö käyny kasvitiäteellises puutarhas Englannis. Kippapuutarhas. Tähä kasvitiäteellissee puutarhaa kuuluu lukematon määrä kippoi ja kuppei. Täsä ny vaa muutama. Näytil tosa o isoi ruakalautasii. Niist näkkyy kaikist parhaammi kukkakuviot. Joka kukka-aihee viäree o kirjotettu kukkase tiäteelline ja englannikiäline nimi. Täst voi vähä oppiiki.

Esimerkiks sinisarja o englanniks African Lily, 'afrikanlilja'. Sormustinkukka o Fox Glove, vähä ninko 'ketunkinnas'. Harjaneilikka o englanniks Sweet William. Mää en oikee tiä mitä muut se vois tarkottaa ko 'Kultainen/suloinen William'. Vuakko pualestas o Windflower, eli 'tuulikukka'.


Täs hiukka piänempii jälkiruaka- tai salaattilautasii ja lissää kukkakuvioit.

Kukkie lisäks kippoihi o maalattu perhosii ja muit nättei hyänteisii.

Kaikki ei kylläkä tykkää näi kirjavist ruaka-astioist. Heist ei sovi et olis kukkasii, "ruahoi", tai saatikka hyänteisii ruakalautasel. Mut kauniit nämä o mu miälestäni.


Täsä leipälautasii.



Ja täsä viäl piänempii pikkulautasii, semmosii kissakupi kokkoisii. Näitte matalai lautaste lisäks o eri kokkoisii syviä lautasii ja kulhoi. Ja sit o toopit, pilkkumit, kipat joist trahteerattaa ruakaa. Ja ruuvvaavalmistuskippoi kans. Posliinipäiset lusikat ja kaffelit, veittet ja ottimet.


Mukei.



Teekuppei, vanhempi sarja



Teekuppei, uudempi sarja


"Kuukaude teekupit." Eli joka kuul tammikuust joulukuuhuu oma. Tämä sarja mää tilasi. Ja on kuppei ennestäski kaapit täyn.

Mukavat kupit kaffekuppein. Ei ihan piänet, just sopivat.

Ruusuteekannu. En voinu vastustaa tätäkää kiusaust ja tilasi ittelleni. Vaik sit koristeeks. Mul o teekannui ennestäski. Tämä kuuluu toisee särviisii, kasvitiäteellissii ruusuihi.


Täsä ruusuastiasto isot lautaset.


Kasvitiäteelline puutarha ja linnut. Näitäki o kokonaine särviisi.


Eksoottine kasvitiäteelline puutarha. Tähe särviisii o kuvattu kuus erilaist eksoottist kukkast.

Kasvitiäteellist puutarhaa (Botanic Garden) o valmistanu jo yli neljäkymment vuat Portmeirion Englannis. Heil o nettikauppa, jost kippoi voi kattel, mut nettikaupast ei voi ostaa mukko Englantii ja Irlantii. Mää ole tilannu sillai, et ole kattellu nettikaupast ja sit kirjottanu sähköpostii hee tehtaamyymälääs ja kysyny onk heil sitä ja sitä ja mitä se maksaa. Tehtaamyymäläs o halvemmat hinnat ko nettikaupas muttei siäl ol samoi tarjouksii. Mut he lähettää Suameeki.

Tääl Suames kaikist tunnetumpi Portmeirioni särviisi o varmaanki Pomona, aika sama tyyline ko nämä kukkassärviisit. Stockmanni tavaratalo pitkän aikaa myi Pomonaa muttei ennää. En tiä minkä tähde o myynti lopettu. Olem mää näit kukkasaiheisiiki kippoi nähny Suames josaki myynnis muttei varmaankaan niit ol missää kovi suurt valikoimaa.

Ruususarjaa (Botanic Roses) ei ol lainka Portmeirioni nettikaupas enkä ol kysyny sitä tehtaamyymälästäkää. Mää tilasi ruusukannu toisest nettikaupast Englannist, Chinacraft-nimisest.

Tämä ei ollu maksettu mainos. Muuto vaa tykkää kattel kauniit kippoi - ja kukkasii, ja näyttää muilleki. Ny ole sit muutama kipa lankennu ostamaanki kyl, vaikken yhtää tarttis. Mutten sunkaa läheskää näit kaikkii. Sadepäivä ratoks voi seikkail kippatrekoolis.

* * *
Kippoje kuvat ole ottanu Chinacraft-nettikaupa tuate-esittelyist ja tehny itte kuvist kollaasei.

* * *
Tervetulloo lukijaks ja kattelijaks, Sofia ja Olga!