sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Torgau


Elbe virtaa Torgaun kaupungin ohitse. Kaupunki oli uskonpuhdistuksen poliittinen keskuspaikka. Vierailimme mm. Katharina Lutherin talossa, jossa hän asui viimeiset vuotensa miehensä kuoleman jälkeen.

Wikipedia sanoo Torgausta, että se muistetaan parhaiten paikkana, jossa puna-armeijan ja länsiliittoutuneiden joukot kohtasivat toisessa maailmansodassa 25. huhtikuuta 1945.

Katharinan elämä kiehtoo ainakin minun mielikuvitustani. Hänen elämästään ei tiedetä kovinkaan paljon. Äiti kuoli, kun hän oli pieni. Äitipuolensa tahdosta hänet lähetettiin luostariin, kun hän oli 9-vuotias. 16-vuotiaana hänestä tuli nunna. Luostariin oli levitetty Martti Lutherin traktaatteja, joita tytöt lukivat. Vuonna 1523 (24-vuotiaana) Katharina yhdessä kahdeksan muun nunnan kanssa pakeni luostarista. Nunnat vietiin taidemaalari Lucas Cranachin taloon Wittenbergiin. Siellä Cranachin vaimo otti heidät hoiviinsa ja tutustutti heitä tavalliseen elämään. Varmaan heidän täytyi opetella kaikki alusta alkaen, mm. miten sen ajan naiset pukeutuivat. Ehkä he saivatkin "pukeutumisneuvontaa" juuri rouva Cranachilta. Nunnat olivat puilla paljailla, ja heille pyrittiin etsimään puoliso tai muu elanto. Katharina ei kelvannut kenellekään, tai kukaan ei kelvannut hänelle. Häntä on kuvailtu sitkeäksi ja toimeliaaksi, ylpeäksi ja uhmakkaaksi. Kesällä 1523 hän solmii avioliiton Martti Lutherin kanssa. Avioliitto oli Lutherin ystävillekin yllätys. Pelättiin, että se vaarantaisi koko uskonpuhdistuksen. "Nunnasta ja munkista syntyy vain antikristuksia", sanottiin. Erasmus Rotterdamilainen kuulemma kommentoi: "Silloin koko maailma olisi täynnä antikristuksia."



Toiset matkanjohtajamme Raimo ja Seija Mäkelä Marttina ja Katharinana Katharinan talossa (Katharina-Luther-Stube).


Katharinankadun kyltti. Talossa n:o 11 kuoli 20. joulukuuta 1552 Katharina Luther, o.s. von Bora.


"Herr Kätheksi" Katharinan mukaan nimetty olutpaikka Torgaussa. Kaupunki oli jo 1500-luvulla kuuluisa olutpanimoista. Niitä on ollut Torgaussa lukuisia. Tällä hetkellä viimeinenkin on mennyt konkurssiin.


Torgaun kunniaksi tapojeni vastaisesti minäkin join matkalla pari kertaa olutta. En yleensä tykkää oluesta, mutta ei tämä hassumpaa ollut.


Katharina on haudattu kaupunginkirkkoon eli Mariankirkkoon.


Hänen hautamuistolaattansa on nostettu lattialta seinälle.


Torgaun raatihuone.


Kaupungissa on Hartensfelsin linna, josta käsin Saksin vaaliruhtinaat Lutherin aikana hallitsivat. Sen kirkon vihki käyttöön Luther - ensimmäisenä evankelisena kirkkorakennuksena.


Linnan vallihaudassa on kautta aikojen asustanut karhuja. Tässä hyvin ihmismäisesti istuva nalle.


Kaupungin kauniita rakennuksia.


Torgau oli yksi harvoja paikkoja, jossa tapasin kissoja ja sain muutaman jopa kuvaan. Tässä mietteissään mutta valppaana istuva mirri rappusilla.


Ihanaa kevättä edustivat minulle juuri nuppujaan availevat magnoliapuut. Valitettavasti näitä vaaleanpunaisia en nähnyt yhtään täydessä kukassa.

Olin odottanut kovasti, että pääsen Torgaussa shoppailemaan, kun meillä oli mahdollisuus mennä Villeroy & Bochin tehtaanmyymälään. Mutta ihme ja kumma, en ostanut yhtään mitään. Tuntui, että sitä samaa myydään Suomessakin.

8 kommenttia:

  1. Kiitos taas mielenkiintoisesta matkan osasta. On ihanaa kun jaksat kertoa meille lukijoillesi matkan vaiheista. Hyvät kuvat ja kerronta on juhlaa, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vain kiittämästä, mummeli. Kiva jos joku jaksaa lukea ja katsella.

      Poista
  2. Erittäin opettavaisia nämä matkakertomuksesi! Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin, Mamma N. Kannattaa olla vähän kriittinen, sillä matkalla kuulin miljoona faktaa ja yksityiskohtaa ja tarinaa ja kertomusta ja legendaa, niin että voi helposti olla näissä jutuissani pieniä virheitäkin.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Olkaa hyvät, Myrsky ja Minna, Kuvassa onkin aika lailla Myrskyn oloinen ja värinen kissa, oletin kylläkin tämän olevan naaras.

      Poista
  4. Kiva kissakuva :) Jostain syystä mulla on tapana ulkomailla juoda olutta, vaikka Suomessa en sitä suostu ees maistamaan. Lieneekö sitten niin paljon parempaa muaalla, vai olenkohan vain vieraskorea ;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, tähän mennessä en ole ulkomaillakaan olutta maistellut, mutta voi olla, että tulevaisuudessa maistan, ainakin Saksassa. Lieneekö minullakin vieraskoreutta.

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!