Syksyl 2013 mää tilasi Villist niityst (joka o lopettanu nettikauppas) narsissi- ja tulppaanisipuleit. Siäl oli myynnis yksittäi tilattavvii historiallissii ja luannotiäteellissii tulppaaneit, jokka oli tavallist tyyriimpi, niät määki tilasi vaa kaks tai kolme sipulii yht lajjii. Yks lajike oli Rembrandt-tulppaani 'Insulinde'.
Viime kevvään 2014 kaks 'Insulindee' kukosti kauniisti. Mut yhten kauniin aamun toine oli syäty. Näytti silt, et sipuliki oli vedetty maast ja syäty. Voi harmi. Mul ei ol kauriit tehny paljonkaa tuhojas. Silloko meil yhten vuaten oli kasvimaa pellol, kauriit kävi nyppimäs ja syämäs punajuurenaatit. Yks ainoo tulppaani tähe mennes o syäty, ja just tämä harvinaine.
Tämä kulunu kevät oli mahtavaa tukppaaniaikaa, ko oli tavallist viileempää. Tulppaanit kesti viikkoi kauniin. Ainokaine Insulinde kukosti viimiste joukos. Takan näkkyy samafäriset Ronaldot ja näitte välis Hawera-narsissei. Insulinde viäres parikymmene senti pääs kassoo yks yksinäine tulppaanilehti (ei näy kuvas). Siit vois päätel, ettei peura sittenkä pistelly ihan koko sipulii, et jotaki jäi maahaa.
Toine harvinaine tulppaani, jonka istuti sammaa aikaa, oli keltane 'The Lizard', josa o hiukka punasii raitoi. Se kukosti sammaa aikaa ko kaveris Insulinde. Näitäki mul o vaa kaks, ja ne o säästyny peuroje ja myyrie hampaist.
Ny tulppaanie kukinta o ohitte. Mää ole alkanu haaveilemmaa jo ens kevvääst ja suunnittelemaa, mitä uusii vois viäl istuttaa.
Viime kevvään 2014 kaks 'Insulindee' kukosti kauniisti. Mut yhten kauniin aamun toine oli syäty. Näytti silt, et sipuliki oli vedetty maast ja syäty. Voi harmi. Mul ei ol kauriit tehny paljonkaa tuhojas. Silloko meil yhten vuaten oli kasvimaa pellol, kauriit kävi nyppimäs ja syämäs punajuurenaatit. Yks ainoo tulppaani tähe mennes o syäty, ja just tämä harvinaine.
Toine harvinaine tulppaani, jonka istuti sammaa aikaa, oli keltane 'The Lizard', josa o hiukka punasii raitoi. Se kukosti sammaa aikaa ko kaveris Insulinde. Näitäki mul o vaa kaks, ja ne o säästyny peuroje ja myyrie hampaist.
Ny tulppaanie kukinta o ohitte. Mää ole alkanu haaveilemmaa jo ens kevvääst ja suunnittelemaa, mitä uusii vois viäl istuttaa.
Juu! Kevään kukkaloiston suunnitteleminen on tosi mukavaa puuhaa. Ja jos vaikka sipulien istutussääksi osuu aurinkoinen syyspäivä, mikäs sen mukavampaa. Paitsi että en hirveästi halua ajatella syksyä vielä.
VastaaPoistaHurmaavat nämä erikoisuudet. Harmittaa, kun en tiedä, onko minulla paljoakaan Villi Niityn tulppaaneja jäljellä, tosin vaikea tietää, kun peurat söivät useimmat kukkavarsista, tulppaanien lehtien perusteella niiden väreistä ei voi sanoa yhtään mitään.
Mul ussei syksy istutuspäivä o joku "viimine" päivä just enne lähtöö. Miäs vartoo valmiin ja kantaa tavaroit autoo ja mää istuta ja istuta ja ole jo iha väsyny enkä jaks ain kovi tarkkaa ajatel, et mihe niit sipuleit lykkäis. Tarttis etukättee tehd joku suunnitelma mitä mihenki istuttaa, tai se suunnitelma pitäis oikeastas ol jo sillo ko tillaa. Peurat siäl saares o kamalii, ei muut voi sannoo.
PoistaTulppaanit todellakin kukki harvinaisen kauan, juuri viileys sen sai aikaan. Nuo tummat lienee kaikken kestävempiä kun minullakin ne kukki kaikkein viimeiseksi. Nyt vain saa odottaa että kellastuvat ja saa leikata pois varret. Toden totta. ajatukset mikavasti syksyssä on, mitä uutta ja mukavaa sitten lisää.
VastaaPoistaOikein hyvää kuunvaihdetta ja kisuleille rapsutukset!
Jännästi ajatukset hyppelee, ensti täst suvest syksyy ja syksyst jo kevvääsee. Hyvvää heinäkuu alkuu sinul!
PoistaOnpa upea tuo Insulinde!! Kanadassa ensimmäisen asuntomme pihalle nousi kaikkien meidän perheenjäsenten yllätykseksi "musta tulppaani". Noin 10-20 vuotta aikaisemmin talossa oli asunut taitava puutarhuri. Vaikka puutarha oli ollut sen jälkeen hoitamaton, tuollaisia kauniita yllätyksiä tuli. Yritin elvyttää puutarhaa, mutta sitten muutimmekin toiselle paikkakunnalle. Musta tulppani oli ollut minulle siihen asti tuttu vain Alexandre Dumas'n samannimisestä kirjasta, jonka luin teini-ikäisenä.
VastaaPoistaMul oli tänä suven aika iso joukko melkei mustii tulppaaneit. Viime syksyn mää istuti lajiket 'Black Parrot'. Ne tulppaanit oli kookkait, pitkävartisii, isokukkasii ja papukaijoi, semmosii vähä rimssureunasii. Varsinki kukkimise loppupual ne kukinnot oli tosi mustii, viäl mustempii ko tämä 'Insulinde'. Ja ko niit oli paljo, ne oli dramaattissii. Mää en ollu vaa tyytyväine mihe oli ne istuttanu. Ko ne oli tiputtanu kaikki terälehtes, mää kaivoi ne semmosenas yls maast ja jäti issoo looraa suve ajaks kuivumaa. Istuta ne syksyl sopivampaa paikkaa. Ne oli etumaisen penkis ja niitte takan oli valkosii tulppaaneit, jois oli vihreit ja punasii raitoi. Mu miälestäni tummat korkeet olis pitäny ol takan ja vaaleet kirkasraitaset (lyhkäsemmätki) edes. Ens syksyn mää siis istuta ne sillai. Mää tykkää kyl muistaki kukkasist, jokka o hyvi hyvi tumma punasii tai sinipunasii, melkei mustii.
PoistaSiis ajatus "mustasta" tulppaanista, tulppaanista joka näyttää mustalta.
VastaaPoistaJuu, mää ymmärsi kyl.
PoistaLisää vaan tulppaaneja, niitä ei voi olla liikaa. Ja ihan senkin vuoksi -jos peurat tekevät tuhojaan...
VastaaPoistaMialuummi kyl silmäruakaa ihmisil ko aterioit peuroil. Peurat pysyköö pois pihast!
PoistaTulppaanit olivat tänä keväänä tosi kiitollisia kukkijoita. Minulla oli ihan näitä ns peruslajikkeita, mutta pitäisi ehkä katsella jotain uutta ja erikoista.
VastaaPoistaPeurat ne tahtovat aina silloin tällöin tulla katsomaan pihalle ja silloin voi jotain hyvää löytyä myös kukkamaasta. Yhtenä keväänä peurat napsivat melkein kaikki tulppaanit, siis vain juuri kukkaosan.
Kyl mullaki enimmäkses o peruslajikkeit. Ne o kauniit! Peurat o peijjakkait, vaik onki mu tulppaanini jättäny aika hyvi rauhaa. Mitä ny just se yhde erikoise o napsassu.
Poista